Edelliseen viitaten: Tosiaan! Usein pidetään haasteellisena vain ääniakrobatiaa, korkeita shoutteja yms. Voi olla paljon vaikeampaa laulaa hyvä teksti sen hengen mukaisesti, vähäeleisesti, intensiteettiä ja draamallista jännitettä kypsytellen. Useiden piktän linjan laulaja-lauluntekijöiden suosio perustuukin juuri kykyyn kertoa tarinoita uskottavasti ja koskettavasti. Ilmaisun suurieleisyys tai tekninen briljeeraus on yleensä helpoin tie tehdä vaikutus satunnaiseen kuulijaan. Jos Mariah Carey tai Beyonce laulavat lapselle kehtolaulun, tullee vaavi merikipeäksi siitä ylösalas kieuttamisesta (pakkomielteisestä fraseerauksesta joka väliin). Ja pitääpä kyynikon esittää sellainenkin varaus näihin "hyviin laulajiin ja haasteellisiin biiseihin", että jos puhutaan studioäänityksistä, niin yli puolet rock-pop-solisteista ei pysty laulamaan livenä lähimainkaan studiotuotostensa tasoisesti. Livetilanteessa kuulijan korvaan tulee niin paljon ylimääräistä äänimassaa, ettei esimerkiksi edes huomaa epävireisyyttä, ellei se ole megaluokkaa. Mutta kunnon konserttitaltiointi erottaa jyvät akanoista...Ovat mm. tv:n Yle-live-lähetykset pudottaneet monta rock-kukkoa orrelta höyhenet pöllyten. |