Kitarat: kitarakamat ›

Joskus oon saanu Musamaailmassa kuulla semmosta vitun viisastelua myyjiltä.

Voisiko ajatella niin, että jos joku perustaa musiikkiliikkeen niin siihen tarvitaan pirusti pääomaa ja siihen liittyy iso taloudellinen riski. Soittimet ovat kalliita ja ne pitäisi saada myytyä, että saa makkaraa leivän päälle. Sitten kauppiasta hirvittää, kun koulusta tulee kakarat niittivyöt kilisten "kokeilemaan" näitä soittimia likaisin sormin.
 
Siinä penskat sitten vääntävät uusinta slayerin riffiään tarkoituksenaan ainoastaan tappaa aikaa ja esittää kavereilleen kovaa jätkää.
 
Kauppiaan kannalta tuloksena on luultavasti ainoastaan naarmutettu soitin, josta ei saa enää täyttä hintaa. Minä en ostaisi uuden hinnalla sellaista soitinta, joka näyttää käytetyltä. Ostaisitko sinä?
 
Tietyllä tapaa tää on totta.
Ei muuta kun tilusessio seis ja kyselemään että laitetaanko keppi pakettiin. Sitte voi taas parin minuutin päästä palata ja kertoa että oon laskenu sulle tällasen paketin. Sitten voi kohta taas palata tyrkyttämään säröpedaaleja ja tietenkin laukkua jne. Sitte voi kymmenen sekunnin päästä tulla taas kesken soolon ja sanoa että jos otat vielä tästä pirun hyvän piuhan niin nyt lähtis halvalla. Luulis siinä vaiheessa sällien tajuavan että eihä tää ookkaan mikään nuorisotalo vaan jos tänne tulee niin nehän yrittää pirulaiset myydä meille tavaraa. Ei siellä ookkaan enää hauska ja rentouttava käydä vaan jammailemassa. Sinne kannatta ennemmin mennä sitten kun meinaa ostaa jotain. Ne palvelee ja tekee tarjouksia.

Menee vähän ohi topikin:
 
Olin kokeilemassa -99 maissa akustista (muistaakseni Hesan F:ssä). Minun lisäksi oli vain yksi toinen asiakas joka kokeili sähkistä kulman takana. En kiinnittänyt soittoon mitään huomiota, mutta meinasin revetä kun kassalle mennessä näin tän toisen soittajan:
 
"30 donaa" soitteli istuvaltaan näyttäen lähinnä deekulta ja vieressä seisoi jäykässä postuurissa henkivartija puku päällä ja reiskat päässä.
 
Unreal, man!
 
(onkohan tuo F kokenut remontin tällä vuosituhannella? Muistaakseni akut ja sähkikset olivat molemmat katutasossa)

Se on paras aina kun menet liikkeeseen, et aio tod. näköisesti ostaa mitään, eli liikut liikkeessä katselumielellä niin just sillon tulevat myyjät "Tarvitsetko apua?"
 
Ja just toisinpäin että kun apua tarvitsisit niin myyjiä ei näy tai eivät jouda vielä tulemaan.

''Ei tuo vahvistin sun saundin kannalta mitenkään tärkeä ole kun vertaa kitaraan kun kitara on se juttu jolla sä soitat. Eli mitä jos ostaisit tän aidon ESP:n etkä tollasta LTD:tä ja jotain vahvaria.''
 
Tämä siis Musamaailmassa, kun keskustelin erään myyjän kanssa uuden kitaran ja vahvarin hommaamisesta.

Myös Tampereen Musiikissa tapahtunutta:
 
Olin parin varttuneemman kitaristin kanssa katselemassa uutta skebaa itselleni. No sitten aikani katseltuani iskin silmäni yhteen Ibaneziin ja kysyin saako testata vahvistimen kautta, ja tottakai sai, palvelu pelasi. Kitaristikaverini sanoivat käyvänsä kahvilla, että voin testailla ihan rauhassa. No, ehdin n.5 min. soitella kun myyjä tuli takaisin ja sanoi että 'pistäppä se vahvari nyt kiinni.' Hieman ikärasismia?

No, ehdin n.5 min. soitella kun myyjä tuli takaisin ja sanoi että 'pistäppä se vahvari nyt kiinni.' Hieman ikärasismia?
 
Ikärotusyrjintää? :)
 
Ja kyllä mun mielestä tuossa n.5-minuutissa saa soittimen testattua aika hyvin. Onhan tuo tietty töykeää käytöstä myyjältä, mutta ei se muiden liikkeessä asioivien mielestä välttämättä ole kivaa jos joku tiluttelee siellä vahvarin läpi kymmeniä minuutteja, varsinkaan jos vahvari on yhtään kovemmilla voluumeilla.

Ikärotusyrjintää? :)
 
Ja kyllä mun mielestä tuossa n.5-minuutissa saa soittimen testattua aika hyvin. Onhan tuo tietty töykeää käytöstä myyjältä, mutta ei se muiden liikkeessä asioivien mielestä välttämättä ole kivaa jos joku tiluttelee siellä vahvarin läpi kymmeniä minuutteja, varsinkaan jos vahvari on yhtään kovemmilla voluumeilla.
 
Jos on vaan potkimassa renkaita musaliikkeessä, niin siinä 5 minuutissa ehtii testaa... Jos on oikeesti ostamassa, niin 5 minuuttia ei todellakaan riitä. Ei sitä toki tarvitse kokoaikaa luukuttaa...
 
Kävin mäkin ihan huvikseni vaan testaamassa Valve Kingiä Musamaailmassa tänään, kyllä mä siinä kymmenisen minuuttia aika huolella luukutin.

''Ei tuo vahvistin sun saundin kannalta mitenkään tärkeä ole kun vertaa kitaraan kun kitara on se juttu jolla sä soitat. Eli mitä jos ostaisit tän aidon ESP:n etkä tollasta LTD:tä ja jotain vahvaria.''
 
Tämä siis Musamaailmassa, kun keskustelin erään myyjän kanssa uuden kitaran ja vahvarin hommaamisesta.
 
Tämähän oli loistava. Sitten tiukkailmeisesti medallia reeniksellä ESP:llä akustisesti ilman vaffaria. Ja hyvältä soundaa, varsinkin rumpalin kanssa. Oonko sitten ite niin köyhän näköinen, kun Musamaailmassa mulle on vaan tyrkytetty Tokai:ta ja LTD:tä....

Jos on vaan potkimassa renkaita musaliikkeessä, niin siinä 5 minuutissa ehtii testaa...
 
Tällaiseksi kuvittelin tilanteen. Ilmaisin itseäni huonosti. Mikäs siinä vaikka tiluttelisi koko päivän, mutta kyllä se 5 minuuttia vahvarin kanssa riittää, varsinkin jos mitään ei ole ostamassa.
 
Oonko sitten ite niin köyhän näköinen, kun Musamaailmassa mulle on vaan tyrkytetty Tokai:ta ja LTD:tä....
 
Enpä itseäni rikkaan näköiseksi sanoisi.. Kyseli vain paljonko olin valmis pistämään rahaa kiinni ja ilmoitin että sellaiset 1000-1700€ (Vahvari ja kitara yhteensä) riippuen saanko kesätöitä vai en. Kaveri sitten alkaa silmät kiiluen esittelemään ''Älä koske näihin''-seinältä löytyviä 1600€ maksavia eclipsejä ja taisipa mukaan mahtua ''edullinen'' erikoistarjous SV-stankustakin.

Ikärotusyrjintää? :)
 
Ja kyllä mun mielestä tuossa n.5-minuutissa saa soittimen testattua aika hyvin. Onhan tuo tietty töykeää käytöstä myyjältä, mutta ei se muiden liikkeessä asioivien mielestä välttämättä ole kivaa jos joku tiluttelee siellä vahvarin läpi kymmeniä minuutteja, varsinkaan jos vahvari on yhtään kovemmilla voluumeilla.
 
Eikun sillä vaan että kun Pasi tuli paikalle niin pääsin takahuoneeseen testaamaan kunnon vahvarilla ja kaapilla, ja ostin sen kitaran. 1045 e Prestige.

Täysin off-topiikkia, mutta täytyy nyt tämä jakaa. Olin katselemassa kitaroita ajan kuluksi Musapörssissä ja paikalla tuli tuttu myyjä Musikantista, oli vaihtanut liikettä. Juteltiin hetkinen työpaikan vaihdoksesta ja ihmeteltiin jotain seinällä roikkuvaa Flexwoodia. Palveluhan ei tuolla Musapörssissä yleensä todellakaan pelaa, mutta tämä ex. Musikantti ilmoitti, että voisin viedä sillä hetkellä testaamani Straton (noin tonnin pintaan) treenikselle ja katselle ja kuulostella rauhassa. Jouduin siinä tilanteessa kieltäytymään, koska kasvava Gas olisi kysynyt rahaa;)
 
Mutta siis todella asiallinen meininki, oli vielä Musikantissa työskennellessään erittäin avulias kun testasin eri nuppi/kaappi yhdistelmiä, en valituksen sanaa kuulunut, porukka muutenkin todella palveluhenkisempää Musikantissa. Sori oli pakko avautua ja kehua!

Minä: "Saisinko paketin Fenderin 10-sarjan kieliä sähkökitaraan?"
Myyjä (vihaisella äänensavyllä): "Fender ei tee kieliä!" "Fender ei tee kitaroiden kieliä!" "Nämä ovat Fenderin kielet!" (Myyjä löi minulle D'Addarion kielet käteen :)..)
 
En oikein ymmärtänyt myyjän pointtia mutta sainpahan edes jonninlaiset kielet.
 
edit: tai sitten fender ei teekkään kieliä.. :)
 
Kyllähän Fenderin kieliä vielä myydään:) Taisi olla vaan puolukkapäivät hällä tai aviomies taas alistanut, itse olisin tuossa tapauksessa jatkanut matkaani.

Mies oli se myyjä :). Olisko ollu jossain viisissäkymmenissä silloin. Muutama vuosi tästä on. Oli tosiaan hauska tilanne mutta kun piti saaha nopeasti kielet ku oli hoppu.
 
Niin oletinkin, että hän oli mies :)
 
On muuten harmittavaa, että jos haluamasi kielet ovat loppu mutta on pakko saada uudet. Nimim. ei enää DR tite-fittejä mulle kiitos.

Musaliikkeissä on jotenkin aivan eri standardit olevinaan ton asiakaspalvelun kanssa. Riittääkö asiakkaita niin paljon että voi aina huoletta antaa asiakkaan mennä viereiseen kauppaan tuhlaamaan rahansa jos ei palvelun taso miellytä. Mä oon ottanu sen linjan että en mene kauppaan ellei oo rahoja kourassa, jolloin voin tehdä kaupat samalla jos huvittaa. Kerran kattelin kitaraa ja myyjä kysy, koska olisin sitä ostamassa. Sanoin että vaikka heti ni johan alko myymään. Kai niitä kattelijoita ja testailijoita käy niin paljon että myyjät ei jaksa vaivautua ellei ne tiedä että sä oot ostamassa jotain oikeesti. Ei ne koskaan muuta asennettaan. Turha niitä käydä kiusaamassa. Niillä on aina tarve olla niin helvetin "cool" ja päteä. Yhdessäkään vaateliikkeessä esimerkiksi ei ikinä saisi musaliikkeen tasoista asiakaspalvelua osakseen.
 
No joo. Kaikkihan ton jo tietävätkin.

Musaliikkeen myyjät ei luultavasti saa provikoita. Siitä voisi johtua yrmeys.
 
Itse aloitin työuran myyntialalla (myin softaa) kymmenen vuotta sitten ja palkka oli vaihteleva noin 15000-25000mk kuukaudessa. Mitenköhän Musaliikkeet jepet? Harmi että oli vaihdettava alaa -> palkka pieneni.
 
Surkea on suomalainen palvelu muillakin aloilla - keskimäärin.
 
Musaliikkeistä saa yleensä hyvät palvelut kun ostat heti ja kallista.
 
Makes sense.

Menin joskus vielä markka-aikana Tampereella musaliikkeeseen kymmenen tuhatta markkaa rahaa käteisenä taskussa, kun olin myynyt arvokkaan kitaran ja nostanut tililta rahaa tarkoituksena mennä tekemään kitarakauppoja. Haluamaani mallia ei liikkeestä löytynyt, mutta he olivat kuitenkin jälleenmyyjiä ja tiesin sellaisen olevan maahantuojalla, joten kysyin, että saisiko sitä kitaraa tänne testiin? Vastaukset olivat laiskahkoja ja sen tyylisiä, että "ei viitsisi turhanpäiten noin kallista kitaraa tänne tilata". Otin setelinipun taskusta ja näytin sitä ja kysyin, että miten nopeasti kitara tulee hesasta liikkeeseen? Onnistui jopa yllättävän nopeasti. Money talks.

Onnistui jopa yllättävän nopeasti. Money talks.
 
HOHHOO! :D
 
Itsellä ei niin kamalasti ole huonoja kokemuksia musiikkiliikkeistä, ainoastaan naapurikaupungin "Musiikkiliike Ari Vähä" aiheutti harmaita hiuksia. Basistin mukaan lähdin ostamaan bassolle kieliä C-vireelle, siinä kun mr. Basisti kyseli sitä settiä niin herra Vähä kysäisi että mitävarten te nyt noin paksut kielet haluatte? No basisti sano että kun vedetään D:stä ja C:stä biisejä, niin pitäs saaha WEM:iin paksummat kielet. No se alko se Vähän herra kyselemään että "Mitä vitun järkeä on soittaa C:stä? Onko siitä pakko soittaa? Virittäkää herraisä E:hen ne soittimet!" Jakun ei basistilla ole pitkä tempperamentti, niin hän yllättävän viileästi ilmaisi että enään ei tähän paskaloukkoon tulla, haistahhan vaikka vaimosi kurttusta veemeliä, ja lähti liikkeestä kansainvälistä käsimerkkiä näyttäen. Itse seurasin tapausta sivummalta näppäilemällä akustisia, repesin ja lähdin pasoistin perään nauraen melko äänekkäästi, ja pitkään.
 
-Aeaesi

Basistin mukaan lähdin ostamaan bassolle kieliä C-vireelle, siinä kun mr. Basisti kyseli sitä settiä niin herra Vähä kysäisi että mitävarten te nyt noin paksut kielet haluatte? No basisti sano että kun vedetään D:stä ja C:stä biisejä, niin pitäs saaha WEM:iin paksummat kielet. No se alko se Vähän herra kyselemään että "Mitä vitun järkeä on soittaa C:stä? Onko siitä pakko soittaa? Virittäkää herraisä E:hen ne soittimet!"
 
Mut eikös se heppu ollut ihan oikeassa?