Kitarat: soittaminen ›

Eli olen käyttänyt hakua ja löysin tällaisen: http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=38&t=38470&o=0
 
Se jäi tuosta epäselväksi että mistä tietää minkä asteikon soittaa mihinkin biisin?
 
Eli mistä tiedän mihin voin soittaa esim:A-pentatonisen asteikon. Mistä sen näkee.?
 
Päätääkö ensimmäinen sointu kappaleessa mistä asteikosta se menee?
 
Esim jos biisin ekasointu on Am, jja haluaa revitellä niin soitetaanko se silloin a-pentatonisesta asteikosta?
 
Anteeks epäselvyys, toivottavasti ymmärätte =)

Eli mistä tiedän mihin voin soittaa esim:A-pentatonisen asteikon. Mistä sen näkee.?
 
Siitä missä sävellajissa biisi menee ja siitä mitä sointuja siinä on. Yhtä skaalaa ei tietysti tartte orjallisesti seurata vaan voi ammentaa muistakin ja lähteä esim. "seuraamaan" sointukulkua siten että soittaa soinnun päälle vaikka niitä sen soinnun säveliä.
 
Jos/kun joku osaa vastata paremmin niin olkaa hyvä vain :)

Saanko kysyä, minkä takia haluat soittaa asteikoita biiseihin?

Saanko kysyä, minkä takia haluat soittaa asteikoita biiseihin?
 
Melkein tekisi mieli laittaa tuo lausahdus allekirjoitukseen

Saanko kysyä, minkä takia haluat soittaa asteikoita biiseihin?
 
Joo, siis tuota, eikös ole niin, et jos haluaa jonkun sointukulun päälle soittaa jotain, mikä siihen sopisi, niin pitää tietää mitkä sävelet siihen sopii? Siis sitähän varten ne asteikot periaatteessa on. Toki on soittajia, jotka korvakuulolta aina soittaa sitä mikä hyvältä kuulostaa, (niin minä itsekkin yritän tehdä) mutta voihan sen oppia noiden skaalojenkin avulla. Emmä ainakaan mitään väärää siinä nää? :)
 
Jottei menisi offtopiciks, ni joo, tosiaan sen yleensä pystyy päättelemään biisin sävellajin avulla. Jos et tiedä mikä on sävellaji, niin Teoria-palstalla oli mielestäni pysyviä hyviä kirjoituksia, näistä perusasioista, joiden avulla pääsee hyvin kärryille. =)

Jottei menisi offtopiciks, ni joo, tosiaan sen yleensä pystyy päättelemään biisin sävellajin avulla. Jos et tiedä mikä on sävellaji, niin Teoria-palstalla oli mielestäni pysyviä hyviä kirjoituksia, näistä perusasioista, joiden avulla pääsee hyvin kärryille. =)
 
Okei joo, kiitti vinkistä. Käyn kattoo sieltä.

Okei joo, kiitti vinkistä. Käyn kattoo sieltä.
 
Hyvä, siitä se lähtee. :)

"Esim jos biisin ekasointu on Am, jja haluaa revitellä niin soitetaanko se silloin a-pentatonisesta asteikosta?"
 
Jos piisin eka sointu on Am, se ei vielä itsessään kerro paljoa piisin sävellajista, eli siitä millä sävelillä on ns. "varma" "revitellä". Eräässä omassa piisissä ensimmäinen sointu on H-duuri, mutta suurin osa sointukierron muista soinnuista kuuluu h-mollin alle. Noin esimerkin mainitakseni.
 
Yksi ehdotus.
 
Jos sinulla on mahdollisuus nauhoittaa tietokoneelle kitaraa niin tee tausta, joka menee varmasti ainakin a-mollissa.(tai soita sen piisin sointukierto, johon haluat sooloilla) soita johonkin rytmiin nauhalle pelkkää a-mollia ja sen jälkeen pistät sen taustalle pyörimään. Käy läpi nuotteja ja kuuntele miten sävel vuorovaikuttaa taustan kanssa? Miten valittu nuotti muuttaa tunnelmaa? Se mistä sävelistä minkäkin soinnun päällä pitää on yksilöllistä. Ei ole tarkoitus saada mahdollisimman montaa säveltä käymään siihen, vaikka joidenkin korvaan monikin käy. Tarkoitus on löytää sävelet, joiden koet antavan eniten sinulle. (tietty, jos haluaa rahaa tienata on hyvä "löytää sävelet", jotka antavat muille. joskus nämä kaksi kohtaavat, joskus eivät) Ajan kuluessa mieltymykset voivat muuttua, joten ei kannata pitää löytämäänsä ainoana tapana vaan ehkä lähinnä tähän hetkeen sopivana.
 
Tsemiä tutkimusmatkalle, joka vie helposti koko elämän!

Se jäi tuosta epäselväksi että mistä tietää minkä asteikon soittaa mihinkin biisin?
 
Biisiin voi soittaa mitä tahansa, mistä tahansa asteikosta. On aivan toinen asia että millon mikäkin kuulostaa hyvältä. Esim. Em soinnun päälle voi veivailla vaikka E-fryygistä, E-doorista, E-aiolista, E-melodistamollia yms. Lista jatkuu. Em soinnussa on kolme säveltä E, G, H (intervalleina I, bIII ja V).
 
Päätääkö ensimmäinen sointu kappaleessa mistä asteikosta se menee?
 
Ehei, etumerkintä nuoteissa kertoo sinulle mistä sävellajista biisi menee. Jos haluat pelata varman päälle soitat sitä. Jos haluat kuulostaa vähänkään mielenkiintoisemmalta seuraat sointuja ja vaihtelet asteikoita sointuvaihdosten mukaan. Samaa moodia voi käyttää myös monen soinnun päälle peräkkäin, mutta tässä on jo omat riskinsä mennä metsään. Seuraa sointuja tai sointukiertoja.
 
Sävellajin näkee nuoteissa etumerkinnöistä.
 
Laitoin Dire Straitsin soimaan, mutten nähnyt mitään etumerkintöjä. Hitto, piti vaan kuunnella, että missä mennään
 
Wuhuu, hyvä tasapaino, tästä on varmasti aloittajalle apua.
 
Toki on soittajia, jotka korvakuulolta aina soittaa sitä mikä hyvältä kuulostaa, (niin minä itsekkin yritän tehdä) mutta voihan sen oppia noiden skaalojenkin avulla.
 
Ne jotka opettelevat skaalat, oppivat yleensä teorian tuon "hyvältä kuulostamisen" takaa. Ei siitä haittaa ole vaikka sitä tietääkin, että miksi joku kuulostaa hyvältä.
 
Eli helpoiten sanottuna. Se mikä skaala sopii mihinkin, riippuu siitä mitä siellä soolon alla soitetaan. C, F, G sointukierto on C-duurin perus I, IV, V sointukierto. Sen päälle voit soittaa esimerkiksi C-duuriasteikkoa. Jos haluat herättää mielenkiintoa voit vaihtaa asteikkoa soinnun mukaan, kokeilla rinnakkaismolleja tai jotain mitä haluatkaan.
 
Mene kirjastoon vuokraaman teoriaopus. Aluksi tulee paljon kuivaa asiaa johon ei jaksa keskittyä, mutta pitkän päälle se kannattaa.

Lainaan nyt hiukan ideaa videolta "Total Grasp Harmony": Opettele soittamaan sointu viidestä eri kohdasta ainakin ja opettele hyppimään sujuvasta muodosta toiseen. Ota joku biisi, jonka osaat (helpohko sointukierto):
Soita kappaleen mukana ensin käyttäen ensin pohjalla olevan soinnun säveliä (arpeggio). Harjoittele tätä koko kaulan alueelta: Opettele kierto yhdestä asemasta, mutta myös pitkittäissuunnassa.
 
Sen jälkeen lisää näihin soinnun säveliin sointuun kuulumattomia säveliä, näin opit tuntemaan miten mikäkin hyppy suhteessa alla olevaan sointuun "saundaa". Moodit ja niiden idea erityisesti kannattaa opetella. Voit kokeilla myös sävellajin ulkopuolisia säveliä, mutta niitä kannattaa käyttää harkiten "passing tonena" eli matkalla soinnun tai skaalan säveleen. Lähde testailemaan rohkeasti ja tee itse havaintoja.
Onnea matkaan! =)

Okei joo, kiitti vinkistä. Käyn kattoo sieltä.
 
Keskustelun avaajalle toi meni, ei ehkä sinulle niinkään.

Usein tää joittenkin tahojen takia muuttuu kettuiluksi, vaikka ihan asiallisesti yrittää asioita sanoa. :D
 
E. typoo.

Saanko kysyä, minkä takia haluat soittaa asteikoita biiseihin?
 
Miksi musta tuntuu, että sä Jucciz ihan tahallaan yrität ymmärtää väärin mitä porukka tarkoittaa kysyessään asteikoista?
 
Ihan oikeasti, asteikkoja voi miettiä, soinnunääniä voi miettiä, sormituksiaan voi miettiä, kaikkea voi miettiä - jos haluaa. Ei se asteikkojen kelaaminen ole automaattisesti pois soitosta. Päin vastoin, vaikka aloittelija osaisikin vain yhden asteikon, pentatonisen mollin, silläkin pääsee huomattavan pitkälle kun tajuaa, että samat äänet löytyy monesta kohtaa otelaudalla.
 
Aloittelevalla soittajalla ei ole korva kehittynyt niin paljoa, että osaisi jokaisen soinnun päälle automaattisesti soittaa "oikeat" äänet. Alussa (tai myöhemminkään) ei ole haittaa jos on edes vähän suuntaa mistä mikäkin ääni löytyy, niin ettei tarvitse arpoa. Skaalojen kelaaminen (sen myötä otelaudan hahmottaminen) ja korvalla soittaminen ei millään tavalla sulje pois toisiaan. Jos joku kysyy skaaloista, ei se tarkoita aina sitä, että kysyjä haluaisi vaan diatonisesti sahata skaaloja biiseihin. Sitä vastaanhan sä ilmeisesti vaahtoat (ihan syystä), mutta musta tuo sun paatoksesi ampuu välillä aika pahasti yli maalin. ;-)

Aloittelevalla soittajalla ei ole korva kehittynyt niin paljoa, että osaisi jokaisen soinnun päälle automaattisesti soittaa "oikeat" äänet. Alussa (tai myöhemminkään) ei ole haittaa jos on edes vähän suuntaa mistä mikäkin ääni löytyy, niin ettei tarvitse arpoa. Skaalojen kelaaminen (sitä myötä otelaudan hahmottaminen) ja korvalla soittaminen ei millään tavalla sulje pois toisiaan. Jos joku kysyy skaaloista, ei se tarkoita aina sitä, että kysyjä haluaisi vaan diatonisesti sahata skaaloja biiseihin. Sitä vastaanhan sä ilmeisesti vaahtoat (ihan syystä), mutta musta tuo sun paatkoksesi ampuu välillä aika pahasti yli maalin. ;-)
 
olin muuten justiinsa kirjoittamassa samaa, mutta säästyinpähän vaivalta. haluatko plussan?

Ethän jake.e pahastu, jos korjaan vähän terminologiaa? :-)
 
Lista jatkuu. Em soinnussa on kolme säveltä E, G, H (intervalleina I, bIII ja V).
 
Muuten ihan oikein, mutta intervalleja on tapana merkitä arabialaisilla numeroilla (siis 1, b3, 5). Roomalaisilla numeroilla merkitään sointuasteita. Soinnun äänet hahmotetaan intervalleina, sointu itsessään muodostaa jonkin sointuasteen.
 
Ehei, etumerkintä nuoteissa kertoo sinulle mistä sävellajista biisi menee.
 
Periaatteessa kyllä, niin kauan kun on kyse perus duuri- tai mollisävelajeista. Jos taas biisi menee jostain kirkkosävellajista (moodista), ei etumerkintä kerrokaan koko totuutta. Silloin pitää usein päätellä harmonian avulla sävellaji. Usein myöskään blues-tonaliteettia ei ole merkitty biisin alkuun (sehän olisi mahdotonta), joten se pitää päätellä soinnuista. Ei tosin mikään ylivoimainen tehtävä hahmottaa I7, IV7 ja V7 -asteteen sointuja. :-)
 
Ne jotka opettelevat skaalat, oppivat yleensä teorian tuon "hyvältä kuulostamisen" takaa. Ei siitä haittaa ole vaikka sitä tietääkin, että miksi joku kuulostaa hyvältä.
 
Musta skaaloilla ei ole suoraan tekemistä hyvältä kuulostamisen kanssa. Ennemminkin skaalat on apuväline hahmottaa ideoita, niin että tietää mitä tekee. Improvisoidessa ja skaaloja seuratessa ei useinkaan tule ajateltua skaalojen avulla mitä soitan seuraavaksi, se on korvien homma. Hyvältä kuulostamiseen kuuluu myös niin paljon muutakin kuin nuottivalinnat. Teorian hyvältä kuulostamisen takaa löytää musta parhaiten opettelemalla biisejä, jotka omaan korvaan kuulostavat hyvältä. :-)
 
E:
Kiinankeisari:
olin muuten justiinsa kirjoittamassa samaa, mutta säästyinpähän vaivalta. haluatko plussan?
 
Anna nyt sitten. :-)

...etumerkintä nuoteissa kertoo sinulle mistä sävellajista biisi menee.
 
Edellyttää tietysti, että nuotti on olemassa ja se on esillä naaman edessä.
 
Sävellajin kuitenkin useimmiten hahmottaa korvakuulolla, ellei kyseessä ole erityisen mystinen biisi, mutta jos ei hahmota niin harjoittelu kannattaa aloittaa siitä. Eli kuunnellaan että mikä on se biisin keskussointu. Sen voi todeta ihan fiilispohjaltakin. Sitten sen soinnun perussävelestä käsin lähdetään etsimään muita ääniä jotka biisiin käy, ja siinä meillä on asteikko.
 
Jos lähtökohdaksi otetaan se, että "tässä mulla nyt on tämä a-mollipentatoninen, mihin mä voin työntää tätä?", niin silloin mennään asioita ehkä hieman väärässä järjestyksessä. Ensin kannattaa valita biisi joka kiinnostaa, ja sitten aletaan etsimään siihen sopivia säveliä soolonsoittoa varten.

http://www.jazzbooks.com/miva/documents/scale_syllabus.pdf
 
ja täällä usein mainittukin
 
http://www.outsideshore.com/primer/primer/ms-primer-4.html

"Miksi musta tuntuu, että sä Jucciz ihan tahallaan yrität ymmärtää väärin mitä porukka tarkoittaa kysyessään asteikoista?"
 
Eihän tosta nyt voi ottaa pulttia!
 
Onhan se nyt aika hauskaa, kun aloitteleva ei tajua "opettavansa" vanhempaa konkaria..
 
Let's move on.. nothing to see here.

Eihän tosta nyt voi ottaa pulttia!
 
Onhan se nyt aika hauskaa, kun aloitteleva ei tajua "opettavansa" vanhempaa konkaria..
 
Hmm, otin sun mielestä pulttia? Don't shoot me, I'm just a messenger. :-) Jos vielä tarkemmin katsot, niin kysehän ei ollut siitä, että aloitteleva ei tajunnut neuvovansa kokeneempaa soittajaa. ;-) Mä vaan sanoin miten homma mun mielestä on, vai oletko itse asiasta eri mieltä?

Ethän jake.e pahastu, jos korjaan vähän terminologiaa? :-)
 
Pahastun, vihhaan... noei =). En minä näistä pultteja ota, itseoppinut kun olen musiikin teorian saralla, niin aina on mukava saada tarkennusta.