Bassot ›

Jos vertaa off the mapia ja slanea niin kyllähän soitto ja etenkin laulu on paljon timmimpää Slanella... Eihän se meninki tietty niin kovaa oo. Uusimman levyn livepätkät on ollu munsta hyviä niin soiton kun meininginkin puolesta.
 
Kyllähän uusimmalla on sitä rokkiosastoakin ja kun piisejä on about 30 niin tahtovat hautautua sinne muun sekaan. Aloitin tämän ketjun sillon joskus ja kehua retostelin ja diggaan edelleen siitä helevetisti. Tuollanen paketti on aika vaikee sulatella ja yksittäiset piisit jää massan varjoon. Siitä ois varmaan saanu tosi tiukankin kokonaisuuden ja sitten monta hyvää piisiä ois jääny yli.
 
Mitä tuohon mömmöpuoleen tulee, niin eihän niissä Off the mapin ekstroissa enää kukaan muu juo bissee kuin Chad. Muut vaan joogaa ja juo teetä. En tarkoita että se nyt välttämättä totuus olisi....
 
Oishan se helevetin siistiä kun bändi pystys aina tekemään nappisuorituksen kuten Bloodsugarsexmagik
 
One hot minute on kyllä liian aliarvostettu, oon ihan samaa mieltä.

Nosto^
 
Uudessa Bass Playerissa olleen jutun perusteella sain käsityksen, että Flean jazzarissa olisi ollut flätit kiinni!
 
Onko tietoa minkä merkkisiä flattejä flea käyttää/käytti?

Kyllähän uusimmalla on sitä rokkiosastoakin ja kun piisejä on about 30 niin tahtovat hautautua sinne muun sekaan. Aloitin tämän ketjun sillon joskus ja kehua retostelin ja diggaan edelleen siitä helevetisti. Tuollanen paketti on aika vaikee sulatella ja yksittäiset piisit jää massan varjoon. Siitä ois varmaan saanu tosi tiukankin kokonaisuuden ja sitten monta hyvää piisiä ois jääny yli.
 
Olen vähän samoilla linjoilla. Itse olen pitkän linjan Peppers-diggari, ja rankkaisin Stadium Arcadiumin jopa bändin toiseksi parhaaksi levyksi, kunhan siitä ensin karsii puolet vähiten itseä miellyttävistä biiseistä pois. Jäljelle jää levyllisen verran silkkaa parhautta.

Onko tietoa minkä merkkisiä flattejä flea käyttää/käytti?
 
BP:n mukaan hyvin vanhat flätit on bassossa kiinni, muuta tietoa ei niistä tullut.
 
Mutta en vaan käsitä, miten flea saa/sai niin murakan ja kirkkaan saundin jatsarillaan vanhojen flättien kanssa. Tatsilla ja EQ:lla saa nähtävästi ihmeitä aikaan.

Siellähän se kirppu näytti pomppivan, teeveessä nääs.

Oon kyllä tuon parhaus asian kanssa samoilla linjoilla... Joskin minusta siitä sais kaksi hyvää pitkäsoittoa ja siitä jäis sitten muutama sinkun beepuoli.
 
Jostain syystä mä tykkään niistä keskitemporalleista eniten. Joissain niissä rokkipläjäyksissä on vähän sellanen maku että ne ois tehty vaan sen takia että niitä pitää levyllä olla.
 
Especially in Michigan on jotenkin ihan parhautta.