Tietokoneet ja musiikkiohjelmat ›

Myönnän toki että olen , mutta jos ajatellaan laajemmin, niin tiatokoneita ennen käyttämättömällehän ei pitäisi pedagogisessa mielessä olla mitään eroa siinä, onko edessä Billin puulaakin tuote, Linux, vai esim. OSX
 
Minäkin olen niitä joita kiinnostaa. Ymmärrän silti niitäkin joita ei kiinnosta.
 
Itselläni on työpöydällä molemmat ja Windows - koneellä käyn käytännössä vain silloin kun tarvitsen jotain ohjelmaa jota pingviinille ei ole.
 
Faktaa on kuitenkin se että Linux -purkin saattaminen sellaiseen tilaan että kaikki toimii niinkuin on tarkoitus vaatiin paljon enemmän säätöä kuin winkkarin. Myös sitä monen kiroamaa komentorivisäätöä (joka oikeissa käsissä on n * parempi kuin tukku wizardeja.)
 
Vaikka winkkarikaan ei ehkä ole maailman käytettävin systeemi se on nimenomaan se johon suuri massa on _tottunut_. Kun koneen käytön opetteleminen on keskivertoduunarille jo haaste sinänsä olisi jo käytännössä mahdotonta opetella tekemään asiat _vähän_ eri tavalla.
 
Mitäpä syytä siis joululahjakoneen ostajalla olisi alkaa säätää Linuxia koneeseen kun intternetti ja Kazaa toimivat windowsillakin - joka on koneessa jo valmiina ja johon saa ehkä tukea puhelimessa ja kavereilta.
 
Offtopikkia kyllä - onneksi ei olla päästy ikuisuuskysymykseen: kumpi on parempi. :)
 
-Jorma

Minusta tilanne on nykyään se, että Linuxin ja Windowsin vertailu ei ole kovinkaan relevanttia, molemmille on omat paikkansa ja ne eivät ole vielä samat.
 
Mutta joskus 2-5 vuoden sisällä voidaan jo ruveta puhumaan oikeasta vaihtoehdosta Windowsille, jos kehitys jatkuu tähän malliin, installerit ja ohjelmistot kehittyvät. Ja se tärkein: Linuxillekin tulee enemmän kaupallisia ohjelmistoja, sillä vapaan lähdekoodin ohjelmistoillakin on rajansa, kun niitä ilmaiseksi tehdään. Koskaan ei voida tarjota mitään reaaliaikaista tuotetukea suurille massoille tai helppoa levitystä ympäri maailman. Näillä käyttäjämäärillä GPL vielä toimii, mutta entäs sitten kun Open Office -käyttäjiä on vaikkapa 500 miljoonaa?
 
Kyllä sitten tarvitaan sitä pelottavaa kaupallista toimintaa, niin käyttäjätuen kuin kehityksenkin tiimoilta.
 
Niin hienoa kuin vapaa ohjelmistotuotanto onkin, on tuo käyttäjämäärän kasvu iso ongelma, ei loputtomiin voi löytyä ilmaisia resursseja.

Oma arvioni on, että Linuxin musiikkisoftat menevät parin vuoden sisällä Windows softien ohi. Näin on tapahtunut muilla softa alueilla, mm. videoeditoinnin kanssa. Tässä ammattilaisten käyttöön elokuvastudiotason videoeditointiohjelma Linuxille:
 
http://www.heroinewarrior.com/cinelerra.php3
 
Kaverin motiivina koodata tuo pro-tason softa oli "because I can!".
 
Oletteko kuulleet "Agnula" -projektista? Se on EU:n rahoittama projekti, jonka tuloksena syntyy kokonainen Linux distribuutio joka on suunnattu pelkästään musiikin tekijöille. Tällöin esim. kernelarvot on tunattu ottamaan kaikki irti raudasta nimenomaan musiikintekemisen näkökulmasta ajatellen.
 
Projektin kotisivu on täällä:
 
http://www.agnula.org/

Oletteko kuulleet "Agnula" -projektista? Se on EU:n rahoittama projekti, jonka tuloksena syntyy kokonainen Linux distribuutio joka on suunnattu pelkästään musiikin tekijöille.
 
Mielestäni Agnuna on aika turha projekti - sen Red Hat puoli kun on kopioitu melkolailla suoraan Planet CCRMA -saitilta.
 
http://www-ccrma.stanford.edu/planetccrma/software/
 
Eipä se toisaalta haittaakaan - hyvää tavaraa sinänsä vaikka sellaisenaan tarjolla useammassa paikassa. Todellista hyötyä olisi siitä että Agnula -porukka pakkaisi ja testaisi jotain sellaista softaa jota CCRMA:ssa ei vielä ole kuten BruteFIR, etc.
 
-Jorma

Hemmetti,
 
Uusin Hydrogen - rumpukoneen versio sisältää aika kurkoja ominaisuuksia. Se muunmuassa tukee Jack transport control:lia. Toisin sanoen kun laitat nauhoituksen tai playbackin päälle ardour - raiturissa lähtee rumpukone päälle samalla. Jos laitat sen päälle kohdassa minuutti ja 11.453 sekuntia, lähtee rumpukonekin liikkelle siitä kohtaa.
Jos biisiä nauhoittaessa tuntuu siltä että joku komppi onkin parssiista käyn vain Hydrogeninssa muttamassa sitä. Ja lopuksi kun kaikki on nauhoitettu valmiiksi nykäisen vain koko hoidon audioksi ardouriin ja lysti on kuosissaan.
 
Lisäksi uusimmasta versiosta saa 32 raitaa ulos eli juuri sitä mitä olen kaipaillut - nyt saan bassarin ja virvelin eri raidoille Ardourissa. Whoa!
 
Vaviskaa - Jorman huonot mies, kitara ja rumpukone - demot alkavat kohta vyöryä kohti intternettiä! :)

Perhana, pakko kai se on seuraavasta tilistä ostaa se uusi kiintolevy ja alkaa Linuxoimaan lopultakin. Johan tuo cd on kolme vuotta lojunut pöydällä.

Perhana, pakko kai se on seuraavasta tilistä ostaa se uusi kiintolevy ja alkaa Linuxoimaan lopultakin. Johan tuo cd on kolme vuotta lojunut pöydällä.
 
Laita hyvä mies se CD kehyksiin seinälle ja asenna suoraan verkon yli ajantasaista softaa.

Mielenkiintoista! En ollut kuullutkaan tuosta Linuxin "JACK" -ominaisuudesta. Hyvä että mainitsit - näin sitä oppii.
 
Todella cooli juttu!
 
"What is JACK?
JACK is a low-latency audio server, written primarily for the GNU/Linux operating system. It can connect a number of different applications to an audio device, as well as allowing them to share audio between themselves. Its clients can run in their own processes (ie. as normal applications), or can they can run within the JACK server (ie. as a "plugin").
 
JACK is different from other audio server efforts in that it has been designed from the ground up to be suitable for professional audio work. This means that it focuses on two key areas: synchronous execution of all clients, and low latency operation."

Todella cooli juttu!
 
Se on kieltämättä väkevä. Ja hemmetin helppokäyttöinen - yhdistellään vain eri softien tai raudan outputteja toisien vastaavien inputteihin.
 
Jackia kannattaa (ainakin alkuun) käyttää Qjackctl - pulikan kautta. Sillä siis onnistuu serverin käynnistäminen, pysäyttäminen, astusten teko ja eri porttien yhdistely graafisessa muodossa.
 
Tuskailen itse parhaillani MIDI sekvensserien synkkaamista Ardourin kanssa. Siis niin että saisin MIDI raidat soimaan oikeaan aikaan. MuSe -sekvensserissä on Jack -tuki ja sen pitäisi hyväksyä MMC/MTC -komennot mutta en ainakaan vielä ole saanut yhdistelmää toimimaan...

No hemmetti. Itsekin seurailin tuota Ardour-projektia sivusta joskus vuosi sitten, mutta arvatenkin homma on edistynyt siita melkoisesti. Vaikutelma projektin etenemisesta on ollut epamaarainen ihan vaan sen takia etta sivut eivat ole kummoisemmiksi muuttuneet koko tuona aikana. Ilmeisesti kaikenmoista muutakin softaa on viime aikoina ilmestynyt Linukalle. Olen itse asiassa ollut siina luulossa ettei mitaan toimivaa sekvensseria ole. Taytyy varmaan ottaa tutkintaan nuo audiosoftat taas, josko olisi vihdoin aika dumpata Windows-softat kokonaan. Debian olisi koneessa valmiina, pitaa ottaa selvaa kuinka hyvin silla homma toimii.

Oletteko kuulleet "Agnula" -projektista? Se on EU:n rahoittama projekti, jonka tuloksena syntyy kokonainen Linux distribuutio joka on suunnattu pelkästään musiikin tekijöille. Tällöin esim. kernelarvot on tunattu ottamaan kaikki irti raudasta nimenomaan musiikintekemisen näkökulmasta ajatellen.
 
Projektin kotisivu on täällä:
 
http://www.agnula.org/
 
Latailen tässä paraikaa tuolta Debian jakelupaketin cd-imageja omalle koneelleni. Kaipa se on pakko alkaa pikku hiljaa tutustua tuohon linukkaankin kun 8 vuotta on tullut vaan siirrettyä sitä TODO listalla alemmaksi. Jos joku on kiinnostunut tuosta paketista eikä jaksa sitä itse imutella, mikä kestää reilun tunnin per CD (yht. 3kpl) 1Mb ADSL yhteydelläkin, niin voi pientä korvausta vastaan lähettää postilla valmiit asennus-CD:t.

Latailen tässä paraikaa tuolta Debian jakelupaketin cd-imageja omalle koneelleni.
 
Debian ei ehka ole paras distro jos aiempaa Linux/Unix-kokemusta ei ole. Lisaksi sen saaminen audio-kuntoon vaatii luultavasti enemman viilausta kuin joidenkin "helpompien" distrojen. Toisaalta kaikkea ylimaaraista ja tarpeetonta soopaa tulee kylla asennukseen sitten huomattavasti vahemman kuin vaikkapa Redhatissa.
 
Itse aloittelin pari vuotta sitten Redhatilla ja sain tyopoytakayttiksen pystyyn yhdessa yossa - joskus keskella yota keksin tuota alkaa asentamaan. Olin nopeiden yhteyksien paassa, joten imurointiinkaan ei mennyt hirveasti aikaa. Aamuun mennessa perusjutut olivat toimintakunnossa. Apua en tietysti siihen kellonaikaan saanut muualta kuin webista. Vastaavasti kaveri aloitteli jokin aika sitten Debianilla ja taisteli sen kanssa monta viikkoa ennen kuin sai edes graafisen kayttoliittyman toimimaan. Tuossa taisi olla kysymys naytonohjaimen ajuriongelmasta. Joka tapauksessa tarvittiin kernelin kaantoa ja muuta temppuilua ennen kuin homma alkoi rullata. Itse kaansin ensimmaisen kernelini vasta kun olin jo kayttanyt Redhatiani puolisen vuotta. Itseltani Debianiin siirtyminen tapahtui suhteellisen kivuttomasti, en kohdannut vastaavia ongelmia kuin tuo onneton kaverini.
 
Mutta onnea matkaan joka tapauksessa. Ja kirjoitelkaa kaikki tanne kokemuksianne noiden linux-softien toimivuudesta. Voi olla etta itsekin ryhdyn ruuvaamaan omaa jarjestelmaani kunhan ehdin takaisin Suomeen.

Tämän on siis Debianin audiokäyttöön muokattu distribuutio.
 
Ai, tuollainenkin loytyy. Taisin kylla lukeakin tuosta joskus pintapuolisesti, mutta se oli muistaakseni jotain ennakkotietoa ennen kuin distroa oli julkaistu. Pitaapa varmaan tutustua tuohonkin vahan enemman kun ehdin. Laita ihmeessa kommenttia kun olet saanut sen pystyyn.

V%%u, s#€&na, %&#"kele, juma..
 
Kiroan Debianin alimpaan helvettiin ja koko Linux saa luvan painua perässä. Miksi helvetissä sen asennuksen piti mennä ronkkimaan toisen kovalevyn partitiotaulukoita tuhoten koko levyn sisällön kun perkele yritin vaan asentaa sitä ekan levyn tyhjälle osiolle, mikä sekään ei tietysti onnistunut. Onneksi sentään alkuperäinen W2K sentään taas 10 tunnin elvytystoimien jälkeen buuttaa ja tuntuu toimivan suht entiseen malliin.
 
Painukoon #€%#uun koko linux.

yritin vaan asentaa sitä ekan levyn tyhjälle osiolle, mikä sekään ei tietysti onnistunut. Onneksi sentään alkuperäinen W2K sentään taas
 
Tunnen syvää surua lukiessani koettelemuksistasi. Mutta toivo elää. Paistaa se päivä vielä risupartaankin!

V%%u, s#€&na, %&#"kele, juma..
Kiroan Debianin alimpaan helvettiin ja koko Linux saa luvan painua perässä.
...
Painukoon #€%#uun koko linux.
 
Hienoja kommentteja! Arvostan oikeasti rehellisiä tunteenpurkauksia.
 
Olisin itsekin varoittanut Debianista ja Agnulasta etukäteen jos olisin ehtinyt. Kenenkään ei pitäisi koskea Debianiin ellei kokemusta Linuxista ole vähintään sitä muutamaa vuotta. Varmasti yksi hankalimpia jakeluita + vakaan version softa on monta vuotta vanhaa.
 
Agnula taas vaikuttaa melkoisten amatöörien kyhäelmältä.
 
Kaikkia jotka ovat alkamassa kokeilemaan Linuxia nevoisin pysyttäytymään Fedorassa tai Mandrakessa. Debianiin ja Slackwareen voi siirtyä sitten kun ensimmäinen oma kernel patch on kirjoitettu. :)
 
PeteH - harmi että fiiliksesi pilaantuivat - olisi ollut mukava kuulla enemmän nauhoittaneen setän kommentteja Linux-vermeistä...

Mitäpä jos koettaisimme pitää keskustelun asialinjoilla? Ei liene Debian distribuution vika mikäli käyttäjä menee tietämättömyyttään asentamaan sen Windows -osion päälle. Käyttäjä on tässä tapauksessa antanut asennusohjelmalle käskyn tehdä niin.
 
Kyllä, se vituttaa varmasti, mutta syy ei ole Linuxissa eikä Debianissa vaan siinä koneen ja penkin välissä. Suosittelen perehtymään asennusohjeisiin ja mikäli ei ole aikaa/kiinnostusta, niin lienee parempi jättää kokeilematta Linuxia.
 
Agnula ei ole mikään "amatöörien kyhäelmä" kuten Jorma epäili. Kyseessä on EU:n rahoittama projekti, joka etenee säännönmukaisesti kuten projektin kotisivuilla olevasta historiasta voi päätellä. Miten hyvin, Jorma, mahdat olla perehtynyt Agnula projektiin?
 
Heh, enkä kyllä ymmärrä miksi pitäisi pitäytyä Fedorassa tai Mandrakessa. Mikä tekee Slackwaresta niin vaikean ja erilaisen? 4 vuoden Slackware kokemuksella voin sanoa, että se sopii aloittelijoille siinä missä mikä muukin distribuutio.
 
Mikäli et ole tosissasi kiinnostunut Linuxin audiosoftista, etkä niinollen jaksa perehtyä asennusohjeisiin, jätä suosiolla Linux kokeilematta.

Mikäli et ole tosissasi kiinnostunut Linuxin audiosoftista, etkä niinollen jaksa perehtyä asennusohjeisiin, jätä suosiolla Linux kokeilematta.
 
RTFM. Pätee muuten mihin tahansa käyttöjärjestelmätason tuotteeseen. Ihan yhtä hankala ummikon on asentaa koneeseensa WXP, OSX tai vaikka FreeBSD jos niitä ohjeita ei jaksa/osaa/viitsi lukea.
 
Nimim. viimeisen kymmenen vuoden aikana huviksi ja hyödyksi tullut asenneltua pingu/*BSD/*nix -systeemejä (ja, niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, muutama eri winkkarikin) useampaan eri arkkitehtuuriin (mm. x86, Sparc, Alpha ja PowerPC) kaikennäköisistä SMP-pöntöistä läppäreihin ja mitään en ole (vielä) asennuksen yhteydessä saanut hajoamaan :-)

Ja se tärkein: Linuxillekin tulee enemmän kaupallisia ohjelmistoja, sillä vapaan lähdekoodin ohjelmistoillakin on rajansa, kun niitä ilmaiseksi tehdään.
 
Krhm. Lähdekoodin vapaalla saatavuudella ja softan kaupallisuudella ei ole keskenään mitään ristiriitaa.
 
http://www.fsf.org/philosophy/selling.html
 
(Ja suljettuja ohjelmistojahan vapaille alustoille on ollut tarjolla alusta alkaen.)
 
Koskaan ei voida tarjota mitään reaaliaikaista tuotetukea suurille massoille tai helppoa levitystä ympäri maailman. Näillä käyttäjämäärillä GPL vielä toimii, mutta entäs sitten kun Open Office -käyttäjiä on vaikkapa 500 miljoonaa?
 
Sun, jonka tukiorganisaatiolle 500 miljoonaa loppukäyttäjää ei tuottane isompia ongelmia, tarjoaa kansainvälisesti tukea myös OpenOffice.org:lle.
 
http://www.sun.com/service/support/software/openoffice/index.html
 
HTH.