Yleistä keskustelua musiikista ›

Toinen tykkää tyttärestä ja toinen äidistä.
No sanomattakin selvää. Mutta pitäähä jotkut ihan molemmista.

Kyllähän sitä pitää riehumista olla lavalla. Meillä ainakin omassa bändissä tuppaa jäämään minun osakseni, kun toinen kitaristi myös laulaa ja on siten sidottuna mikkitelineeseensä aika paljon, rumpali on pönttöjen takana ja basisti on alkanut vasta viime aikoina treeneissä riehumaan. Johtunee tosin siitä että on ollut melkoisessa kännissä:P Mutta tosiaan, hänelläkin parempi keskittyä siihen soittamiseen vielä tässä vaiheessa, ei ole mies paljoa vuotta pidempään bassoa soittanut.
 
Kaikkein parhaita tietämiäni liveriehujia (valitettavasti vain livevideolta olen nähnyt) ovat kyllä System Of A Downin Malakian ja Shavo, ja miksei se laulajakin. Itse herra bassomestari näyttää aivan siltä, että se vain ohimennen rennosti lurittelee jotakin sinne ja soitto ei katkea kuitenkaan hetkeksikään:) Musen laulaja osaa kyllä kanssa pistää, olin erittäin vaikuttunut Ilosaaressa.
 
Kaikesta huolimatta Tommi Liimatta on saanut minut vakuuttuneeksi, että ei se riehuminen välttämättä ole tarpeellista, se mieshän ottaa aivan mahtavasti yleisönsä hyvin matalalla profiililla:) Ei ilmeisesti pure kaikkiin, sillä kuulinpa joskus Liimatasta sellaisenkin kaskun, että Kerubin keikalla Joensuussa oli eräs mies puolivälissä keikkaa kumonnut tuoppinsa pohjaan, ja huutanut täysillä:"Ei jumalauta! Nyt riitti, minä en kestä! Minä lähden kotiin jos tuo ei kohta liiku!"
 
Oli Tommi sitten käynyt kyykyssä kerran, ja show jatkui:)

Lacu Lahtinen on Suomen nouseva show-drummer-toivo!
 
Tavastialla taas nähtiin ne kaikki, soitteli yhdellä kädellä, pyöritteli kapuloita, hyppäsi seisomaan, roudari juotti kaljaa kesken biisin..lista on loputon
 
Ja niin jos jäi epäselväksi, hyvällä soittajalla on minusta oikeus vetää showta, mutta huonojen on ihan turha yrittää kompensoida sillä mitään..

Musiikkiahan sinne on tultu kuuntelemaan.
 
Ja katsomaan bändiä.
 
Yleisö kuuntelee 50% korvillaan ja 50% silmillään.
Tottakai visuaalisuuteen pitää panostaa ja eikä luulisi että soittotarkkuuteen pitäisi täysin keskittyä, eihän silloin missään studiossa olla. Eikä sen mitään päätöntä heilumista tarvitse olla, vaikka se hienoa onkin ;)

Kyllä minusta show on tärkeä juttu kun bändiä on livenä katsomassa. En ainakaan minä jaksa katsoo semmosta bändiä jossa ne äijät seisoo koko keikan ajan semmosen metrin ringin sisällä. Oikeestaan yhtä tärkeä juttu kuin soitto ellei tärkeämpi.

Mun mielestä se on ihan yks hailee mitä soittajat lavalla tekee, kunhan se vaan tulee heiltä luonnostaan. Esim. meikäläisen hitaahkolla persoonalla kun lähtis riehumaan ja juoksentelemaan, niin siinä vaivautuis ensin yleisö ja sitten itse ja lopuksi muut soittajat. Ja itse kun vahtaa elävää musaa, niin kyllä ne huonot kyykkyhypyt ja mukailkeät naamanvääntelyt kääntyvät lopuksi itseään vastaan, musastahan siellä keikalla ensisijasesti nautitaan, eikä kahen markan lavashousta.
 
Eri juttu onkin sitten luojanluomat showmiehet ja kuntoihmeet- Flean lavaliikkuminen on parhaimmillaan jo sen lipun hinnan arvonen ja Robbien musavideot toimivat mielestäni parhaiten ilman ääntä. Jätkällä on ihan mieletön pokka! Noilla jätkillä on karismaa, tiedä sitten kuinka paljon herrat ovat viettäneet aikaa peilin edessä.
 
On siis turha lähteä matkimaan jotain crackhuuruista surffariegomaanikkoelostelijaa jos ei itse semmonen ole. Mielummin tuo esille ne omat fiilikset, mitä milläkin hetkellä tuntee. Musa liikuttaa kaikkia ja aina, täytyy vain löytää ne omat tapansa tukea kokonaisuutta- soitosta tinkimättä ja keikkaa tukien. Free your mind and your ass will follow.

Mun mielestä se on ihan yks hailee mitä soittajat lavalla tekee, kunhan se vaan tulee heiltä luonnostaan.
 
Tuossa on homman ydin. Kuitenkin usein monet tarvitsevat sitä potkua persuksiin. Soitosta pitää nauttia koko olemuksellaan, koko kropallaan. Mikä erikoisinta, silloin myös soitto kuulostaa paremmalta. Saattaa olla, että joitakin unohduksia ja pikkumokia tulee, mutta soitto muuten kuulostaa elävämmältä ja vapaammalta.
 
Joillekin se luonnollinen eläytyminen on vain pään hidas heiluttaminen silmät kiinni tai pieni jalan vispaus. Pieniä maneereita. Jäykkyyttä pitää vastustaa ja se virheiden tekemisen pelon muuri pitää murtaa.
 
Huippusoittajat klassisellakin puolella ovat vasta huipulla kun ymmärtävät, että virheitä ei tavallaan voi tehdä. Musiikkiin täytyy vain eläytyä ja antaa sen tulla.

Ja silloin ne pienet virheet ei haittaa.
 
Live-soitossa pitää aina olla pieniä virheitä siellä täällä, muuten se ei kuulosta hyvältä.

Yleisö kuuntelee 50% korvillaan ja 50% silmillään.
Tottakai visuaalisuuteen pitää panostaa ja eikä luulisi että soittotarkkuuteen pitäisi täysin keskittyä, eihän silloin missään studiossa olla. Eikä sen mitään päätöntä heilumista tarvitse olla, vaikka se hienoa onkin ;)
 
Ehkäpä jopa enemmän silmillään.
En minä maksa itseäni sisään keikalle, jotta näkisin lavalla lauman Eric Johnsoneita seisomassa luurit päässä kuin tikut paskassa.
 
Eloa stagelle!!

Ei minusta basistin paljon tarvitse liikkua. Siinä vaiheessa ku basisti alkaa heilua menee soitto usein ihan vituilleen.
 
Ai niinku Gene Simmonsilla?

Lacu Lahtinen on Suomen nouseva show-drummer-toivo!
 

 
Kuka se on?

Kuka se on?
 
Hanoi Rocksin loistava rumpali!

Kyllä lavalla pitää heilua. Nykyisen bändin kanssa ei olla vielä heitetty yhtään keikkaa, mutta kyllä me jo treeneissä pyritään heilumaan. Itse ainakin heilun basson kanssa ja juoksentelen ympäri kämppää. Laulajakin viskoo mikkiään kattoa kohti. Kitaristi ei ole ainakaan vielä heilujatyyppiä. Pitänee käydä potkimassa sitä persuuksille. Ei väliä vaikka soolot menee persiilleen, tunnetta mukaan ;P

Kyllähän siellä pitää asennetta lavalla olla. tietenkin riippuu musiikki tyylistä mutta kyllä mä tykkään enemmän mennä kuuntelemaan bändiä joka osaa revitellä lavalla.

Hanoi Rocksin loistava rumpali!
 
Mä luulin että se oli Razzle...

Mä luulin että se oli Razzle...
 
Ai ihanko luulit? No se OLI.

Ai ihanko luulit? No se OLI.
 
Sit mä tiedän myös Andy McCoys, Michael Monroen, Nastyn ja Costellon.

Sit mä tiedän myös Andy McCoys, Michael Monroen, Nastyn ja Costellon.
 
Sähän oot keränny tiatoo. Sä tiedät.

Terve
 
Eivät Show-elkeet väärin ole jos ne istuvat miehen/naisen olemukseen ja itse asia (soittaminen/laulaminen) ei jää velipuolen asemaan.
Siinä on muuten vähän sama homma, kun katselee suomalaista miestä tanssimassa. Tulee aika usein mieleen, että olis ehkä sittenkin ollut parempi jäädä sinne baarin puolelle. Kun ei lähde lantiosta, niin ei lähde! :)
Jotkut kyllä hallitsee, mutta väkinäistä on ilkiä seurata. Tässä kohden muistuu mieleen legendaarinen Harry Callahan: "A mans got to know his limitations.