Keskustelua raskaammasta musiikista ›

Jos multa kysytään, Slayer ansaitsi pystin, Eyes Of The Insane ei.
 
Höh, biisihän on yksi Slayerin parhaita sitten vuoden 1990 :)

Ei mitään saatanan huumoria, kun sen olisi pitänyt rässin olemassaolon aikana jo iskostua kaikkien ihmisten päihin, että sieltä löytyy KAKSI HOOTA. THRASH.
 
Chill, dude. Eiköhän se asian yhteyksissä ymmärretä että mitä sillä tarkoitetaan. Siis järkeä SAA käyttää... Ja jossain keskustelufoorumilla ihan ku olis väliä miten joku thrash-sana kirjotetaan..bull's it!

Höh, biisihän on yksi Slayerin parhaita sitten vuoden 1990 :)
 
Suoraan sanottuna tuo ei ole vielä kovin kummoinen meriitti - sen verran vahvasti bändin nykyinen korkea profiili johtuu kovasta keikkailusta ja niistä "vanhoista klassikoista", ei niinkään viimeisimmistä levyistä.
 
Mutta kaikesta huolimatta, kyllähän tuon näille vanhoille sotaratsuille suo... Vaikka Grammy nyt ei kovin arvostettu pysti olekaan.

Ei mitään saatanan huumoria, kun sen olisi pitänyt rässin olemassaolon aikana jo iskostua kaikkien ihmisten päihin, että sieltä löytyy KAKSI HOOTA. THRASH.
 
Relax.. Ei tarvii mitään pilkkua alkaa viilaamaan. Varmaankin ymmärsit kumminkin. Mutta jos se sua niin paljon vaivaa niin vetäydyn korjaamaan mahtavan virheeni ;)
 
Edit: Enpäs meekkään ku en näköjään pysty.

Noniin, eli Slayer voitti "Best Metal Performance" Grammyn biisillä Eyes Of The Insane. Jos nyt suoraan sanotaan, niin eipä tainnut irrota pysti ihan viime aikojen näytöillä... Jos multa kysytään, Slayer ansaitsi pystin, Eyes Of The Insane ei.
 
http://www.roadrun.com/blabbermouth … x?mode=Article&newsitemID=66845
 
Enitenhän mua kuitenkin ketuttaa että Mastodon jäi nuolemaan näppejään ;)
 
Onnea siis Slayerille. Omasta mielestäni Eyes of The Insane on vallan mainio kappale, kumpi sitten pystin ansaitsikaan.

Ei mitään saatanan huumoria, kun sen olisi pitänyt rässin olemassaolon aikana jo iskostua kaikkien ihmisten päihin, että sieltä löytyy KAKSI HOOTA. THRASH.
 
Taidat olla aikamoinen tietäjä.

Äärimmäisen oikeassa lienet! God Hates Us All on äijjin levy mitä tiedän.
 
Pikemminkin lähempänä paskinta levyä ikinä kuin äijjintä.
 
Omistamani Slayerit, ranking:
 
Reign In Blood 5/5
Seasons In The Abyss 5/5
Show No Mercy 4½/5
South Of Heaven 4/5
Christ Illusion 3/5

Omasta mielestäni God Hates Us All on kokonaisuudessaan suht kehno levy. Levyltä löytyy kyllä yksi Slayerin lempikappaleistani Disciple, ja muita "ok biisejä", esim. Bloodline. Muuten levy taas on tasaisen tylsää, liikaa samankuuloisia kappaleita. Christ Illusion on kyllä edistystä God Hates Us Alliin.

Omasta mielestäni God Hates Us All on kokonaisuudessaan suht kehno levy. Levyltä löytyy kyllä yksi Slayerin lempikappaleistani Disciple, ja muita "ok biisejä", esim. Bloodline. Muuten levy taas on tasaisen tylsää, liikaa samankuuloisia kappaleita. Christ Illusion on kyllä edistystä God Hates Us Alliin.
 
Seasonsin jälkeen bändi meni selvää alamäkeä, ja vaikka Christ Illusion tuntui niin maan parhaalta kolmen kura-studiolevyn jälkeen, paljastui Illusionkin lopulta melko mitäänsanomattomaksi albumiksi. Slayerin parhaat päivät niin livenä kuin studiossa ovat jääneet jo menneisyyteen, ikävä myöntää mutta silti.

Seasonsin jälkeen bändi meni selvää alamäkeä
 
Totta.
 
ja vaikka Christ Illusion tuntui niin maan parhaalta kolmen kura-studiolevyn jälkeen, paljastui Illusionkin lopulta melko mitäänsanomattomaksi albumiksi
 
Ei maan parhaalta, mutta olihan se parempaa mitä odotin kolme kura-studiolevyn jälkeen. Ja on mielestäni vieläkin.
 
Slayerin parhaat päivät niin livenä kuin studiossa ovat jääneet jo menneisyyteen, ikävä myöntää mutta silti.
 
Tottahan tuokin, mutta eipä livenä mitään kuraa kuitenkaan ole! Unholy Alliancessa oli kova meno ja meininki, ja oli hienoa nähdä legenda alkuperäisessä kokoonpanossaan. Lombardo hakkaa edelleen kunnon tahtia niitä rumpuja, ja Hanneman ja King soittaa edelleen helvetin hyvin. Arayan laulu on kyllä alaspäin mennyt, eikä niitä kiljumisia enään valitettavasti kuule. Mutta vielä, vaikka ikää alkaa olla jo kohta, niin Slayer on erittäin kova livebändi.

Juu ei Slayer missään nimessä kuraa livenä ole. 2005 Sauna Open Air oli eka metallikeikkani ja helvetin kova olikin. Mutta kyllä Tompan livelaulanta melkoista mongerrusta nykypäivänä on, ei siitä pääse oikeen mihinkään. Yhden livenä todistetun, muutaman dvd:n ja audion perusteella.

Slayer oli minulle maailman kovin juttu silloin kun 'osasin' ottaa sen tosissani. Seasons in the Abyss ilmestyi kun olin 15-vuotias ja sehän rytisi aivan täysillä. Se oli sitä aikaa kun Hell Awaitsin intro ja The Evil Dead olivat ihan oikeasti pelottavaa matskua.
 
Nyttemmin kun jos täysin objektiivisesti koetan ajatella, niin eihän Slayer nyt mitään kuningasmusiikkia puhtaasti musiikkina ole. Samoin kun siitä Evil Deadistakin erottaa nyttemmin ne humoristiset puolet. Se on varmaankin se suuri syy, miksi en Seasons-levyn jälkeisiä tuotoksia ole kuunnellutkaan, pilaisi illuusion. Ekoista levyistä pidän yhä, koska se nostalgia ja ne vanhat fiilikset tulevat pintaan levyjä kuunnellessa.
 
Silti en voinut olla huvittumatta lukiessani jostain haastattelusta, että Kerry King säveltää soolot nuotintarkasti ennen levytystä. Kai se nyt vitsaili sentään.
 
Edit. Aargh, tätä juttua ei olisi pitänyt mennä sanomaan ääneen. Slayer on kuin Commando ja sillekin menin vain kolme tähteä antamaan. Syyttäkää idästä roudattuja kirkkaita. Onhan niillä miljoona hyvää riffiä sentään, thank god for Hanneman.
 
Edit2: Ja se täytyy lisätä, että Reign in Blood on yliarvostetuin Slayer-plätty. Angel of Death ja Raining Blood on viimesen päälle hyviä biisejä, mutta kokonaisuutena tuo enemmän punk-, kuin metallimeininkinen levy häviää kyllä edeltäjälleen ja seuraajalleen 6-0.
 
Nyt en enää ota yhtään huikkaa.

Edit. Aargh, tätä juttua ei olisi pitänyt mennä sanomaan ääneen. Slayer on kuin Commando ja sillekin menin vain kolme tähteä antamaan. Syyttäkää idästä roudattuja kirkkaita. Onhan niillä miljoona hyvää riffiä sentään, thank god for Hanneman.
 
Edit2: Ja se täytyy lisätä, että Reign in Blood on yliarvostetuin Slayer-plätty. Angel of Death ja Raining Blood on viimesen päälle hyviä biisejä, mutta kokonaisuutena tuo enemmän punk-, kuin metallimeininkinen levy häviää kyllä edeltäjälleen ja seuraajalleen 6-0.
 
Minunkin Slayer-kuunteluni on vähentynyt. Aloin kuuntelemaan metallia vuonna 2004, 13-vuotiaana, ja sitten kun Metallica oli vanha juttu, oli Slayerin vuoro. Sauna Open Air ja sen jälkeen bändi pysyi tiiviisti suosikkilistan kärkipäässä ja tuotantoa tuli diggailtua rankasti. Sitten joskus Christ Illusionin hahmottumisen jälkeen sitä tajusi, että eipä nuo muutkaan albumit ole kovin usein soineet. En saa Slayerista enää sitä fiilistä mikä siinä oli niin vahvasti kuuntelua aloitellessa.
 
Silti Reign In Blood ja Seasons In The Abyss räjäyttävät potin kotiin vieläkin.

Edit. Aargh, tätä juttua ei olisi pitänyt mennä sanomaan ääneen. Slayer on kuin Commando ja sillekin menin vain kolme tähteä antamaan.
 
Jos Slayer on kuin Commando, se on silloin maailman paras bändi.

Nyttemmin kun jos täysin objektiivisesti koetan ajatella, niin eihän Slayer nyt mitään kuningasmusiikkia puhtaasti musiikkina ole.
 
Pakko vähän takertua tähän. Miten "objektiivisesti" ajateltuna jonkun bändin hyvyyttä voi edes mitata?

Pakko vähän takertua tähän. Miten "objektiivisesti" ajateltuna jonkun bändin hyvyyttä voi edes mitata?
 
Parin promillen tuonpuoleiset pohdinnat saattavat olla itsellekin liian kryptisiä. Lienee tarkoittanut, että jos kuulisin NYT Slayerin ensimmäisiä levytyksiä ekaa kertaa, aikaansaisi se luultavasti lähinnä vain hörähtelyä. Eli että nostalgiapointseja on kiittäminen siitä, että tuotokset iskevät jopa vieläkin. Mutta tämähän on periaatteessa turhaa spekulointia ja toimii bändin kuin bändin ja leffan kuin leffan kohdalla.

Voin kyllä sanoa että ei mua hirveesti naurattanu ku kuulin ekaa kertaa, eikä mua naurata vieläkään kun kuulen samantyylistä ulosantoa.

Voin kyllä sanoa että ei mua hirveesti naurattanu ku kuulin ekaa kertaa, eikä mua naurata vieläkään kun kuulen samantyylistä ulosantoa.
 
En mä kyllä esim. Hell Awaits-biisiä voi hymyilemättä kuunnella. Juuri sopivalla tavalla hauskuuttavaa tavaraa.

Se oli niin loistavasti perusteltua, että tekisi mieli antaa oikein plussaa... (taikka suoraan lapiolla uramawaan)
 
Te ette vaan tajuu.