Kitarat: kitarakamat ›

Saahan sen tuotteen aina ostaa sillä hinnalla, joka on hintalapussa ilmoitettu. Vai harmittaako se, jos toveri onnistuu saamaan samaisen lelun vähän halvemmalla?
 
Meikäläinen jos ostaa jotain musiikkiliikkeestä niin rahaa otan sen verran että voin ostaa tuotteen sillä hinnalla mikä on hintalapussa mutta aina yritän tinkiä vähäsen, on kiva että jää kalja/kahvirahoja.
 
Ettei ihan offtopiciksi mene niin kerron lisää juttua flangerista. Kyselin myyjältä että onko ollut gallien kruegerin kitaravahvareita heillä ikinä, tähän hän vastasi "Ei ole mutta ne ovat ihan perseestä, tää rolandin microcube on paljon parempi"

Kesällä Oulun Soitin ja Tarvikkeen myyjään kyllästyneenä, katon hihnoja oven vieressä. Myyjä silmätarkkana vilkuilee pöllinkö mitään. Sitten lähen ja myyjä kattoo perään, murjasen möreällä ja kovalla äänellä "THOMANNN!"

Haha! Näitä juttuja lueskellessa ei voi ku nauraa. Täällä Kemi-Tornio alueella ei ole ku 2 musiikkiliikettä ja molemmassa moitteeton palvelu joten ei pysty tähän mitään legendaarista heittään.
 
EDIT: Hups!! Meinaspa unohtua muuan syrjemmällä sijaitseva Kuljun musiikkiliike jossa on kyllä niin legendaarista tavaraa välillä että alta pois. mm. Harley bentonia löytyy ihan uusilla hinnoilla aina silloin tällöin esim. näitä alle satasen stratoja löyty edulliseen 220 euron hintaan :). Toisaalta tämä paikka voi olla sitten vintage miehen paratiisi elikkä sieltä löytyypi sitten monesti ne harvinaisemmat kamppeet, mutta hinnat on myös KOVAT
 
Moitteetonta palvelua Tornion musaliikkeessä? Kyllähän oli niin ihme kiitäjä se ukko sielä eukkonsa kanssa että ei toista ookkaan. Mistään se ei mittään tienny, paitti hanureista.
Esim. aikoinaan kävin siellä ja ihmettelin siinä jotain Korgin hyvin pikkusta multiefektilootaa, tais olla Pandoran boksi. Kerroin että emmie tuommosta tarvi ku mulla on Boss GT-3. Tämän herrasmiesmyyjä ystävällisesti haukku ihan paskaksi ja totesi että "tämä on ammattilaisten vehjes." Ookoo =), saatto kai se ollakki mutta minä tykkäsin...

Ite oon ainakin saanu jyväskylän musapörssistä todella hyvää palvelua, hinnoista löytyy aika hyvin tinkimisen varaa, vaikka oon yleensä yksin asioimassa siellä(ikää 14 vuotta :D)
Sieltä on tullu kaikki kamat ostettua, viimeisin hankinta jäi kyllä mieleen,(60's Fender Stratocaster Classic) Hinnasta (825e) sain tingittyä 650 euroon ja vielä lupasivat säätää hienovireet sun muut...

Kävin kerran Musamaailmassa ostamassa satulan kitaraan. Myyjä kysyi että: "Millaiseen kitaraan satula tulee?" Sanoin että Epiphonen SG:seen. "Epiphone" ilmeisesti oli tässä tapauksessa taikasana, mikä aiheutti sen että myyjä halusi kovasti esitellä LTD:n ja Tokain kitaroita. No kyllä sen satulan sitten sai kuitenkin suhtkoht nopeasti ostettua, kun selitti että Epiluuri on tälläinen 150 rahan ritsa ja nyt ei ole varaa parempaan. Käytiin vielä mittaamassa satulan leveys Tokain SG:stä, eli sain ihan hyvää palvelua 1,2 euron hintaista osaa ostaessa. Satulakin sopi hyvin.

viimeisin hankinta jäi kyllä mieleen,(60's Fender Stratocaster Classic) Hinnasta (825e) sain tingittyä 650 euroon
 
Heh, tuo on hyvä taktiikka; pistää hintalappuun ovh ja siitä sitten "antaa huimasti alennusta" sen verran että menee suunnilleen siihen hintaan mitä kitara muualla maksaa.
 
http://www.thomann.de/fi/fender_mex_60s_strat.htm

Heh, tuo on hyvä taktiikka; pistää hintalappuun ovh ja siitä sitten "antaa huimasti alennusta" sen verran että menee suunnilleen siihen hintaan mitä kitara muualla maksaa.
 
http://www.thomann.de/fi/fender_mex_60s_strat.htm
 
Yrittääköhän ne Hämeenlinnan TV-Sävelessä samaa kun siellä on MIM Standard HSS hintaan 660e (tompalla 499e). Classic Playerini tilaan saksasta, en edes viitsi lähteä kysymään että paljonko ne liikkeessä pyytäis.

Kaverin kanssa käytiin sille plektroja ostamassa Viitasaaren huimasta musiikkiliikkeesta :D joka jo lopetettii ku omista oli nii sairas ja eikä yllättäen löytyny uutta omistajaa. Niin ku tätä miestä oli tuuramaassa varmaan sen vaimo ja laittettii siihen pari plektraa tiskille ja meinattiin maksaa 10 euron setelillä nii eihän sillä ollu vaihtorahaa nii se haki sieltä yläkerran papoilta sitä ja ei menny ku 5 min. No saatiin sit rahat suurinpiirtein 10 ja 20 sentin kolikkoina. Ja 10 snt alennusta :)

Kaverin kanssa käytiin sille plektroja ostamassa Viitasaaren huimasta musiikkiliikkeesta :D joka jo lopetettii ku omista oli nii sairas ja eikä yllättäen löytyny uutta omistajaa. Niin ku tätä miestä oli tuuramaassa varmaan sen vaimo ja laittettii siihen pari plektraa tiskille ja meinattiin maksaa 10 euron setelillä nii eihän sillä ollu vaihtorahaa nii se haki sieltä yläkerran papoilta sitä ja ei menny ku 5 min. No saatiin sit rahat suurinpiirtein 10 ja 20 sentin kolikkoina. Ja 10 snt alennusta :)
 
Käytännön ihmisiä. =)

Aikoinaan ku Fazeriina oli vielä Aleksilla niin sielläpä oli kieltolista mitä biisejä ei saa soittaa. Lista sisälsi Metallican melkein koko tuotannon. Metallica oli silloin kaikkien lasten sankari. Mua ainakin vitutti tommonen peli.
 
Pentuna käytiin Levytukusta kysymään siellä joskus roikkunutta valkosta Lespaa. Noin 5 myyjän näätää lojuu tiskin takana ja tirskahtelee ylimielisesti kun kyseessä ilmeisesti liian kallis kitara. Ei saatu kokeilla koko kitaraa. Paskasakkia sanoisin.

Pentuna käytiin Levytukusta kysymään siellä joskus roikkunutta valkosta Lespaa. Noin 5 myyjän näätää lojuu tiskin takana ja tirskahtelee ylimielisesti kun kyseessä ilmeisesti liian kallis kitara. Ei saatu kokeilla koko kitaraa. Paskasakkia sanoisin.
 
Tuli tosta mieleen vaan et joskus menin erääseen musaliikkeeseen aikomuksena ostaa akustinen. Kattelin siine kepakoita kun myyjä palveli Isää ja poikaa. No heidän lähdettyään myyjä meni tylysti takasi tiskin taakse istuun ja rupatteli toisen myyjän kanssa mukavia. Lymyilin siihen malliin kassalle päin et voisin tarvita apua. No ei myyjä tullut puheille.
Rupes kyl niin vituttaan et olin lähes menossa sanoon et taidan hakea tosta toisesta liikkeestä kepin. No huomasin kuitenkin käytetyn helmen suht. edullisesti, joten marssin kassalle ja sanoin et voisinko saada palvelua..Kaupat tuli..Taisin olla niin orvon näkönen siä kitaroiden seassa ettei ne pitänyt mua potentiaalisena ostajana:)

Lymyilin siihen malliin kassalle päin et voisin tarvita apua. No ei myyjä tullut puheille.
Rupes kyl niin vituttaan et olin lähes menossa sanoon et taidan hakea tosta toisesta liikkeestä kepin. No huomasin kuitenkin käytetyn helmen suht. edullisesti, joten marssin kassalle ja sanoin et voisinko saada palvelua..Kaupat tuli..Taisin olla niin orvon näkönen siä kitaroiden seassa ettei ne pitänyt mua potentiaalisena ostajana:)
 
Niin noh.. Tämä nyt riippuu melko paljon näkökulmasta. Minua ainakin kismittää ankarasti se, että jos olen jotakin kepukkaa / efektiä / ymv shittiä testailemssa tai tarkastelemassa, että joko myyjä tulee siihen myyntipuhetta pitämään. Kun kaipaan hänen kommenttiaan, kysyn sitä.. Sama juttu ravintolassa se, että aletaan kysellä tilauksia heti kun pöytään istutaan.
 
Jos sitä palvelua haluaa, voi sitä mennä kassalta kysymään sen sijaan, että seisoo kitaroiden keskellä tampiona, odottaen että joku tulee jotakin sanomaan.. Ei siis mitenkään loukkauksena sinua kohtaan. :)

Taisin olla niin orvon näkönen siä kitaroiden seassa ettei ne pitänyt mua potentiaalisena ostajana:)
 
No en tiiä, oisko kyse voinut olla siitäkin, että monet nuoremmat musakaupoissa kävijät (kuten minä) ei edes halua sitä palvelua ennen kuin sitä pyydettäessä. Jos myyjäkin oli tiedostanut tämän ja päättänyt jättää sut rauhaan :)

No en tiiä, oisko kyse voinut olla siitäkin, että monet nuoremmat musakaupoissa kävijät (kuten minä) ei edes halua sitä palvelua ennen kuin sitä pyydettäessä. Jos myyjäkin oli tiedostanut tämän ja päättänyt jättää sut rauhaan :)
 
Ohan se niinkin mut luulis tajuavan et kaverilla on joku hätä kun vahtaa kassalle päin kysyvällä ilmeellä:)

Ohan se niinkin mut luulis tajuavan et kaverilla on joku hätä kun vahtaa kassalle päin kysyvällä ilmeellä:)
 
Jep.. Mutta ehkä ne ajattelivat, että ihminen osaa kysyä apua silloin kuin sitä kaipaa.

Kaverin kanssa käytiin sille plektroja ostamassa Viitasaaren huimasta musiikkiliikkeesta :D joka jo lopetettii ku omista oli nii sairas ja eikä yllättäen löytyny uutta omistajaa. Niin ku tätä miestä oli tuuramaassa varmaan sen vaimo ja laittettii siihen pari plektraa tiskille ja meinattiin maksaa 10 euron setelillä nii eihän sillä ollu vaihtorahaa nii se haki sieltä yläkerran papoilta sitä ja ei menny ku 5 min. No saatiin sit rahat suurinpiirtein 10 ja 20 sentin kolikkoina. Ja 10 snt alennusta :)
 
Sama homma on käynyt meillä joskus kun ohimennen ollaan käyty hakemassa plekuja ja kapuloita. Vanha ukko katselee vähä aikaa kassa ja toteaa että eipä oo vaihtorahoja ja käy sit jostain niitä hakemassa.

Tähän vähän offtopiccina sellasta että jos Tornion suunnalla joku haahuilee kannattaa tarkastaa soitin Törmälä. Viimeisen päälle reilu kauppias ja tietää vanha ukko myös näistä nyky merkeistä yllättävän paljon. Tulee myös vastaan hinnoissa kun kehaiset saavas jostain halvemmalla.
 
Soitin törmälässä olen saanut kyllä erinomaista palvelua kun kerran vaihdoin siellä kitaraa. jäi silloin pari sataa markkaa uupumaan pieneen budjettiin mahtuvasta Affinity stratosta niin sain maksaa laskulla loput myöhemmin. toisen kerran kun kävin kyselemässä elektroakustisia niin sain myös hyvää palvelua ja hintatietoja. Hyllyssä ei tainnut olla kuin muutama.
 
Kemin liikkeestä sen sijaan jää aina vähän kumma maku suuhun.

Soitin törmälässä tuolla torniossa se nainen on monta kertaa yrittänyt huijata ylimääräistä rahaa kun on ostanut jotain pientä. Esim. muutaman plekun kun on ostanut niin rahaa on 10e:n setelistä annettu "vahingossa" euro liian vähän takaisin. Tuon ymmärtäisi vahinkona jollei tuota olisi sattunut niin monta kertaa.

Soitin törmälässä tuolla torniossa se nainen on monta kertaa yrittänyt huijata ylimääräistä rahaa kun on ostanut jotain pientä. Esim. muutaman plekun kun on ostanut niin rahaa on 10e:n setelistä annettu "vahingossa" euro liian vähän takaisin. Tuon ymmärtäisi vahinkona jollei tuota olisi sattunut niin monta kertaa.
 
Tuonne en kyllä astu enää jalallanikaan sisälle. Se nainen laukko perässä liikkeessä ja kyttäsi minua ja kaveriani minkä kerkesi. Sehän oli kovakuntonen mummeli. SItten lopulta uskaltauduin kysymään, että saako yhtä kitaraa koittaa. Mummo mietti vähän aikaa ja rääkäisi varsin tuskallisesti:"SAA!!" Oli se niin vaivalloista. Aivan kuin se olisi menettänyt rakkaan ystävänsä, joita vaikutti olevan kaupassa varsin vähän. (Ja tiedän kyllä miksi)