Bänditoiminta ›

oon ite naispuolinen mutta bändin rumpali on tuonu tyttöystäväänsä ku avauduttiin ettei se oo syy olla treeneistä pois nii ny on mukana.
eipä haittaile.

Yleisestikin Yoko Ono-ilmiö on aivan uskomattoman rasittava kaikilla elämän osa-alueilla. Pitäisi sen kumppanin ymmärtää, että on olemassa ns. "oma tila", jota toinen tarvitsee. Saatanan takiaistyttöystävät. Luojan kiitos itsellä ei ole sellaista (siis takiaismallista tyttöä, ihan tavallinen mukava elämänkumppani löytyy).
 
Jos tuollainen tulisi, niin olisi kyllä aika nopeasti puhuttelussa tiukkaan sävyyn. Siis aika helvetin nopeasti, oli kenen tyttöystävä tahansa. Oma naiseni nyt sattuu soittamaan cover-bändissämme koskettimia, mutta ainoastaan sen takia, että kutsuimme hänet mukaan, ei siksi, että hän olisi halunnut tulla. Itse asiassa piti ihan maanitella, että "kulta, pliis" :D...
 
Potkikaa dominoivat luuskat pihalle ja ottakaa mukavia tyttöjä/poikia!
 
Over'n'out.

itse hoidin laulajan panemisen harjoituksien ulkopuolella ja reeneissä ei ei oltu tuntevinaankaan. rumpalia tyttöystävä ei laskenut viime harjoituksiin joka on kai annettava anteeks mut jos toistuu niin sit joku kärsii. basisti seurusteli joskus runescapen kanssa ja meni soittaja vaihtoon..

menetimme rumpalimme yoko ono ilmiölle, tosin hyvä sillä nyt meillä on erittäin lahjakas uusi rumpali

Kaveri ei kerkee tekee biisejä kun kaikka aika menee muijan kans ja siks homma polkee paikallaan. Vituttaahan se.

Kaveri ei kerkee tekee biisejä kun kaikka aika menee muijan kans ja siks homma polkee paikallaan. Vituttaahan se.
 
Se on sitä rakkauden alku huumaa. Pitää vaan malttaa oottaa se kolme kuukautta, niin kyllä se "routa porsaan kotiin ajaa".

Nojoo, vähäsen ehkä samantapainen tapaus mutta ei ihan.
 
Meidän laulaja lähetti tänään viestiä että pakko mennä leffaan jonkun uuden tytön kanssa kun kerta sai ilmaiset leffaliput. Tämä tietysti huvittaa siinä mielessä että kun meistä lukiolaisista on kyse niin me emme saa hänen mielestään olla edes koeviikolla treeneistä pois. Kerran noin tein ja heti tuli määlähennytbändistä-uhkailuita.
 
Silleen aika jännä että kuitenkin yhtäkkiä on hyväksyttävää olla pois treeneistä jos kerta kyseessä on oma meno, ja vieläpä niinkin elämääkin tärkeämpi tapahtuma kuin leffa =)

Treenit meillä onnistuu hyvin koska niitä nyt harvakseltaan on mutta keikat toinen asia.... Just viime viikolla sain myytyä keikkoja lisää loppuvuodelle tyylin yks taikka
kaks keikkaa kuukaudes niin eiköhän toinen kitaristi ilmota et kaikki muut viikonloput loppuvuoteen asti hänellä kiinni!!!! On kuulemma niin paljon menoja..
Totuushan on sen vaimo....
Kohta heiluu mono!!!!

Onkos teidän bändeissä ollut tälläistä ongelmaa eli tyttöystävät sotkevat bändin kuvioita.?
 
On. Ihan luonnollista ja mukavaa.
 
Edit: korjasin mielipiteeni selvinpäin.

ratkasin ongelman, pitä ruveta soittaa EMOo.

Minulle on kyllä parisuhde selkeästi arvojärjestyksessä bändejä tärkeämpi. Käytännössä ei kuitenkaan ole sen parisuhteenkaan kannalta oikein hyvä idea rajoittaa bänditoimintaa merkittävästi ainakaan vaatimusten/hienovaraisen vihjailun edessä. Katkerat valinnat synnyttävät katkeruutta, joten on järkevämpi keskustella siitä miltä tällaiset vaatimukset oikein tuntuvat ja toivon mukaan saada kumppani ymmärtämään, ettei rakkaan harrastuksen lopettaminen johda hyviin seurauksiin kenenkään kannalta.
 
Vaikka olisi kaikella teini-iän innolla omistautunut bändilleen, niin keskustelu on silti suoraa pihalle heittämistä parempi vaihtoehto. Homma toimii nimittäin toisinkin päin ja suhtautuminen omaan bändiin voi helposti muuttua monella tapaa ongelmalliseksi, jos sen takia joutuu katkomaan tärkeitä ihmissuhteita.
 
Nykyisen suhteen aikana ei kyllä ole koskaan tarvinnut tapella bändiin liittyvästä ajankäytöstä. Kun avovaimo on parhaillaan soittamassa selloa poppiskvartettinsa treeneissä, niin jokainen voi varmaan helposti päätellä miksi. Jokaisessa projetkissa on siitä huolimatta saanut osakseen hyväntahtoista Ono-kuittailua mikä johtunee siitä että tyttöystävä edustaa samaa kansallisuutta kuin se alkuperäinen.
 
Sen sijaan "taide"projektien sekoittumista on tullut varottua lähes neuroottisesti. En esimerkiksi koskaan ajatellut pyytää jousisoittajamorsiantani (ja/tai hänen bändikavereitaan) esiintymään levyilläni, vaikka ainakin soundtrackheviprojektissani se olisi voinut toimia ihan hyvinkin. Kerran kyselin olisiko hän voinut tuurata minua keikalla mutta väitti mokoma, ettei uskalla vetää niin vaikeita juttuja koskettimilla yleisön edessä.
 
Puolison bändin puolella olenkin sitten itse onoillut sen verran, että olen muutaman heidän ohjelmistossaan olevan coverin sovittanut (joskin joka kerta niin, että olen rauhassa väsäillyt juttuja huvikseni tietokoneella kun takaa kuuluu "Hei toi kuulostaa hyvältä. Haittaako jos me kokeillaan vetää tota?"). Tämän lisäksi olen kerran käynyt heidän keikallaan soittamassa yhden biisin Monkia duettona heidän pianistinsa kanssa.

Kyllä sellaiset kivat ja söpöt tytöt, jotka oikeasti välittää niin ymmärtää antaa pojan soittaa :) En minäkään lähde rajoittamaan tyttöystäväni töitä/harrastuksia.

Kyllä sellaiset kivat ja söpöt tytöt, jotka oikeasti välittää niin ymmärtää antaa pojan soittaa :) En minäkään lähde rajoittamaan tyttöystäväni töitä/harrastuksia.
 
Ja sellaset kivat pojatki antaa tyttöjen ja poikienkin soittaa :) pitäis lopettaa vaan työt että sais soittaa enemmän.

se on kyllä hirveää kun rumpalin tyttöystävä tulee reeneihin, ei muuten mitään mutta ei voi piereskellä
 
Mitäh? Kyllä mä ainakin reeniksellä annan palaa kunnolla, ihan sama mitä daameja siellä pyörii. Reenis kuitenkin on rokkenrollin, juopottelun, hauskanpidon ja piereskelyn tyyssija.

lol!
 
kukkikselle plusaa :D

Mitäh? Kyllä mä ainakin reeniksellä annan palaa kunnolla, ihan sama mitä daameja siellä pyörii. Reenis kuitenkin on rokkenrollin, juopottelun, hauskanpidon ja piereskelyn tyyssija.
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=12&t=147148

Se on sitä rakkauden alku huumaa. Pitää vaan malttaa oottaa se kolme kuukautta, niin kyllä se "routa porsaan kotiin ajaa".
 
No ei se ajanu. Tarpeeks kauan kun odottelee rupee vituttaa niin paljon, ettei enää ittee jaksa kiinnostaa. Lähin kävelee bändistä kun reiluun vuoteen ei tapahtunu yhtään mitään. Ok, olihan meillä intti kesken, mutta kun senkin vuoden aikana on yli60 päivää kotona niin pitäshän siinä jotain keretä, jos oikeasti tahtoo. Tilanteen hyvänä tuntijana voin sanoa, ettei tämä nyt olisi ajan mittaankaan muuttunut varsinkaan kun porukka muuttaa eri suuntiin. Sekäänhän ei olisi ollut este, jos kaikkia olisi kiinnostanut. Voisi kuvitella, että tämä ottaa päähän, mutta ei enää. Otti se joskus.

Itse olen kiertänyt ongelman niin, että en nykyään seurustele enkä minulla ole bändiä. Itsekseni känkytän kömpelösti kitaraa ja laulan hiljaa, ettei naapuri kuule. Joskus vähän lujempaa, jos pihalla sataa.

tällänen yoko ono ilmiö oli. entisen bändin toinen kitaristi tuli pikkasen myöhässä treeneihin. "olin kädellä".