Tanssimusiikki ›

Lainaus osoitteesta
http://www.helsinki.fi/~mhautama/tavi.html
 
"Levyn onnistumiseen ovat ratkaisevasti vaikuttaneet myös hieman jazzsävyiset musiikkitaustat, joista vastaa kesällä 1979 koottu Tavin kanssa esiintynyt kokoonpano Tegelman (kitara), Jarmo Savolainen (kosketinsoittimet), Raimo Salmiheimo (basso) ja Seppo Rauteva (rummut). Levyllä soittavat lisäksi myös Heikki Kaskinen, Tom Bildo, Juhani Aaltonen, Eero Ojanen, Tapani Tamminen, Juha Takanen ja Boliviasta Suomeen muuttanut nuori kitaristi Benjamin Oroza."
 
Mä löysin Artsin kotisivuilta että se meni tuohon bändiin 1980 ja oli siinä 2 vuotta, muistin tuon asian ihan oikein. Juss Tegelman ei ollu rumparina vaan tämä Rauteva molemmissa kokoonpanoissa.
 
Joten ongelma on ratkaistu. MOT.

Joten ongelma on ratkaistu. MOT.
 
Tämä selvä ja uskottava.

Eli Liisa Tavin varhaistuotannosta (sattuneesta syystä) löytyy runsaasti Tegelmannin matskua....
 
Eiks tää Liisa ollut se "ei lasta saa tuputtaa" biisin tekijä :(

Eiks tää Liisa ollut se "ei lasta saa tuputtaa" biisin tekijä :(
 
En tiiä mutta "Jäähyväiset aseille" on ehkä ainoana jäänyt häneltä mieleen..
 
Hyvä biisi!

Eiks tää Liisa ollut se "ei lasta saa tuputtaa" biisin tekijä :(
 
Esittäjä, joo, biisi oli Petri Tiilen eli Pelle Miljoonan käsialaa. Ja siis Lasta ei saa tuKuttaa... :)

Esittäjä, joo, biisi oli Petri Tiilen eli Pelle Miljoonan käsialaa. Ja siis Lasta ei saa tuKuttaa... :)
 
Kun Baron ei ole kielipoliisina niin minä korjaan, biisi on Petri Tiilin.

Kun Baron ei ole kielipoliisina niin minä korjaan, biisi on Petri Tiilin.
 
Tokikin juuri näin. Anteeksi lipsahdus! :)

Ja minä korjaan: Lasta ei saa tukuttaa.
 
Paska ja tyhmä kirjoitus, sehän on korjattu tuossa ylempänä. Minä ammun itseni.

Tästä vielä ihan pieni jatkokysymys, että voisitteko, herrat asiaan paremmin perehtyneet, selventää, miten toi astevaihtelun käyttö oikein menee? Kun tähän asti olen soittanut puhelimella hra Lehdelle, hra Lehdolle tai hra Niemelle, niin soitanko tästä lähtien Lehtille, Lehtolle ja Niemille? :)
 
Pääsääntö menee niin että erisnimet eivät taivu.
 
Soita siis Velille, älä Veljelle. Soita Aarrelle,älä Aarteelle.
 
Tuo onkin vähän vaikeampi tuo Lehti-Lahti-akseli.

Pääsääntö menee niin että erisnimet eivät taivu.
 
Soita siis Velille, älä Veljelle. Soita Aarrelle,älä Aarteelle.
 
Tuo onkin vähän vaikeampi tuo Lehti-Lahti-akseli.
 
Äsken tuli postissa Satu Taiveahon vaalimainos.Oikein lehdykkä nimeltään Sadun Sanomat. Mielestäni ei ole oikein , vai onko?

Äsken tuli postissa Satu Taiveahon vaalimainos.Oikein lehdykkä nimeltään Sadun Sanomat. Mielestäni ei ole oikein , vai onko?
 
Eipä ole, Satun Sanomat pitäisi olla.
 
Tuo mainos on satuun viittaava, ja taipuu siis sadun.

Eipä ole, Satun Sanomat pitäisi olla.
 
Tuo mainos on satuun viittaava, ja taipuu siis sadun.
 
Suomenkielisten etunimien taivutus
 
Suomenkielisiä etunimiä taivutetaan usein toisin kuin yleisnimiä, lähinnä siksi, että mielleyhtymä vastaavaan yleisnimeen koettaisiin liian häiritseväksi. Ehkäpä kuvaavin esimerkki on Veli : Velin. Jos sitä taivutettaisiin kuten yleisnimeä veli : veljen, voisi puheessa (ja joskus kirjoituksessakin) syntyä todellisia väärinkäsityksiä.
 
Monissa etunimissä ei tämän takia ole astevaihtelua. Lisäksi usein loppu-i säilyy taivutusmuodoissa, vaikka vastaavassa yleisnimessä se vaihtelee e:n kanssa. Taivutetaan esimerkiksi Lempi : Lempin, vaikka yleisnimi taipuu lempi : lemmen.
 
Joissakin tapauksissa on kaksi vaihtoehtoa, esimerkiksi Satu : Sadun ja Satu : Satun. Vaikka kielenhuolto hyväksyy molemmat, on järkevää yleiskielessä taivuttaa tällaiset nimet kuten vastaavat yleisnimet. Perustelut ovat samat kuin sukunimien osalta: nimi ei ole kantajansa omaisuutta vaan osa kieltä.
Satu : Sadun
 
Kaksoiskonsonantit kk, pp ja tt ovat suomalaisissa nimissä aina astevaihtelussa.
Markku : Markun
 
Joskus halutaan, että esimerkiksi Markko-nimeä taivutettaisiin Markko : Markkon, jotta se eroaisi Marko-nimestä. Tämä on kuitenkin aika lailla suomen kielen järjestelmän vastaista, sillä kaksoiskonsonantit ovat astevaihtelussa kaikissa suomen kielen sanoissa.
 
Lisätietoja on Kielikello-lehden numerossa 3/2002. On kuitenkin jossain määrin tulkinnanvaraista, mitkä nimet ovat suomenkielisiä.
 
lähde:
 
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.4.html#etun-taiv

Joissakin tapauksissa on kaksi vaihtoehtoa, esimerkiksi Satu : Sadun ja Satu : Satun. Vaikka kielenhuolto hyväksyy molemmat, on järkevää yleiskielessä taivuttaa tällaiset nimet kuten vastaavat yleisnimet. Perustelut ovat samat kuin sukunimien osalta: nimi ei ole kantajansa omaisuutta vaan osa kieltä.
 
Hahaa, olin siis itseasiassa oikeassa, vaikka luulinkin olevani väärässä. No, näin on käynyt kerran aikaisemminkin: luulin olleeni väärässä, mutta erehdyin... :)

Ihan tyhmää. Kyllä mä ainakin käyn aina mielummin kakkalla. Sitä paitsi se on hassutteluna hauskaa, aivan kuten hassu kaatuilu ja kävelykeppikävelykin. Where's me washboard..

Kun Baron ei ole kielipoliisina niin minä korjaan, biisi on Petri Tiilin.
 
Taisi se sävel olla Tavin ja Tegelmannin nimiin merkitty, Pelle oli teksti toki, näin muistelen, kai sen jostain selville sais.

Eli Liisa Tavin varhaistuotannosta (sattuneesta syystä) löytyy runsaasti Tegelmannin matskua....
 
Ei niinkään uran alussa, vaan enemänkin uran loppussa, alussa oli valtaosa käännös materiaalia, mm Violetta Parraa, Nerudaa sekä Eero Ojasta, Yaria jne. Loppupuolella uraa niin Tegelman kuin Tavi itsekkin ryhtyivät biisin tekoon.

Taisi se sävel olla Tavin ja Tegelmannin nimiin merkitty
 
Totta turiset.

Ei niinkään uran alussa, vaan enemänkin uran loppussa, alussa oli valtaosa käännös materiaalia, mm Violetta Parraa, Nerudaa sekä Eero Ojasta, Yaria jne. Loppupuolella uraa niin Tegelman kuin Tavi itsekkin ryhtyivät biisin tekoon.
 
Yks kaveri kuvaili tuota matskua termillä "Tiedostavaa ryssän nuolentaa"

Yks kaveri kuvaili tuota matskua termillä "Tiedostavaa ryssän nuolentaa"
 
Aikalailla hauskasti sanottu, se oli sitä aikaa.
Ei ollut diagnoosi pahasti pielessä.