Muut soittimet ›

Mersun 508 taitaa olla yks käytetyimmistä keikkakulkineista niin firmoilla kuin bändeilläkin. Mitä sanottavaa teillä on niistä? Onko tollane hyväkuntoinen (lue=vähän ajettu, vähäruosteinen) 508 "toimiva" hankinta, jos haluaa ison auton halvalla?
 
Ei vähän ajettuja vähäruosteisia 508:a voi olla olemassakaan, eiks valmistus loppunut 86 vai 87? Itselle tulee lähinnä nostalgiset muistot noista, meteli, vetoisuus, ohjaus (tehostin=sinä) ja ne "muutamat" tienpäälle jäämiset, mm. sillä yhdelläkin mikä vei öljyä enemmän kuin naftaa. Saksasta saa ihan pilkkahintaan 600-, 700-, ja 800-sarjan mersuja sekä myös sprinttereitä. Ilman autoveroja luonnollisesti, ei mitään järkeä enää nykyään investoida noihin yli 20 vuotta vanhoihin ajoneuvoihin.

Ei vähän ajettuja vähäruosteisia 508:a voi olla olemassakaan, eiks valmistus loppunut 86 vai 87?
 
Heh, nettikoneessa juuri tämän vuorokauden ollut myynnissä palokunnan vanha 508, hyväpeltinen ja 182tkm ajettu =) Ostaisin heti, mut mulla ei oo kuorkkikorttia, vielä.
 
Saksasta saa ihan pilkkahintaan 600-, 700-, ja 800-sarjan mersuja sekä myös sprinttereitä. Ilman autoveroja luonnollisesti, ei mitään järkeä enää nykyään investoida noihin yli 20 vuotta vanhoihin ajoneuvoihin.
 
Olenkin suunnitellut myös saksasta tuontia, mutta sen pitää olla silloin priimakuntoinen, mitää kakkaa ei viitsi alkaa uittamaan.

Heh, nettikoneessa juuri tämän vuorokauden ollut myynnissä palokunnan vanha 508, hyväpeltinen ja 182tkm ajettu =) Ostaisin heti, mut mulla ei oo kuorkkikorttia, vielä.
 
Eipä korttia ostamiseen tarvi ;-)
 
Mun mielestä auton ostamista kannattaa viritellä koeajon pohjalta. Siinä voi tarkemmin selvitä onko sellaisia vikoja, jotka itselle vaikeita tai helppoja korjata.
 
Tuollanen voi olla nykyautoihin verrattuna aika "persoonallinen" ajettava, joten kokeileminen on paikallaan tykkääkö vaiko ei.
 
Ammatikseen keikkaileva kaverini harkitsi Sprinterin vaihtoa isompaan mersuun oliko nyt 600 sarjalaiseen. Koeajossa osoittautui, että auto oli muuten varteenotettava, mutta mökää oli selvästi nykyistä autoa enemmän, joka ei ollut hyvä juttu pitkää matkaa kulkevalle ja muutenkin melussa työskentelevälle.

Mun mielestä auton ostamista kannattaa viritellä koeajon pohjalta. Siinä voi tarkemmin selvitä onko sellaisia vikoja, jotka itselle vaikeita tai helppoja korjata.
 
Tuollanen voi olla nykyautoihin verrattuna aika "persoonallinen" ajettava, joten kokeileminen on paikallaan tykkääkö vaiko ei.
 
Persoonallisuus on jees, mutta ainakaan mulla ei ole varaa alkaa ratsaamaan autoja siinä mielessä että mikä on kiva ajaa ja mikä ei. Kun persaukisen budjetilla pitää kulkuväline hankkia jossa on helvetin paljon tilaa, on aivan sama millainen ajettava se on; kunhan on kerran vuodessa katsastussetää miellyttävässä kunnossa. Taka-ajatuksena mulla nääs on että lainaa en ainakaan autoa varten ota, jos ei oo varaa ostaa kallista ni ajetaan halvemmilla. Eriasia, jos lainalle löytyisi varma ja nopea takaisinmaksu suunnitelma... ts asiakas joka sen lopulta maksaisi... =)

Kun on tullut kokeiltua vanhoja räyskähtäneitä kuljetusvälineitä, niin väittäisin, ettei se ihan sama ole jos meinaa vähän pitempiä matkoja ajaa. Itsellä ollut yhdessä kaverin kanssa omistamamme 406 Mersu vuosimalli muistaakseni 1974. Ei vauhti päätä huimannut ja ajettavuutta haittasi riittävä välys ohjauksessa todennäköisesti simpukassa.

Kun on tullut kokeiltua vanhoja räyskähtäneitä kuljetusvälineitä, niin väittäisin, ettei se ihan sama ole jos meinaa vähän pitempiä matkoja ajaa.
 
No ei todellakaan. Kun keikkareissulla pitääkin siirtyä vaikka Helsingistä Tornioon, ei auto voi olla sellainen että jo 200 kilometrin päästä kuski tarvitsee taukoa. Olkoonkin että tuo nyt on vähän ääriesimerkki keikkojen välimatkasta, niin kyllä joka rundilla pari kertaa on sellainen 600-800 kilometrin siirtymä joka pitää ajaa putkeen, normaali päivämatkahan Suomea kiertäessä on siinä 300 kilometrin paikkeilla jos rundi on oikein myyty.
 
Jos taas keikkailee lähinnä kotikaupungissaan ja 100 kilometrin säteellä, kuten suurin osa bändeistä näyttäisi tekevän, silloinhan se on kyllä ihan sama onko käsikärryt vai leipäauto. Mutta en mä sitä varsinaisena keikkailuna pidäkään, vaan enemmänkin paikallistason bänditoimintana.

Sen verta vielä vanhoista autoista, että jotkut jotka on saatu kuitenkin katsastettua, voi olla silti sen verta haastavia ajettavia, että ajaminen hirvittää. Saattaa olla vaikka renkaat alla, jossa on pintaa, mutta ei löydy silti pitoa, ohjauksessa väljää, jarrut puoltaa vaikka on leima. Jarrunestettä voi vuotaa. Voi olla, ettei lähde kylmällä käyntiin.
 
Mitä vanhemmasta autosta kyse, sen oleellisempana pidän koeajoa, jonka suorittaa joku, joka tuntee ajoneuvotekniikkaa.
 
Meikäläisen mielestä vanhat bussit ja 508:sit on silti makeita, mutta jos mä sellaisen ostamista harkitsisin, aloittaisin kunnollisella koeajolla ja perehtymisellä kyseiseen autoyksilöön.
 
Vanha auto voi olla myös sellainen, että se toimii ihan kybällä jos on hyvin huollettu ja korjattu, voi olla aika simppeli vehje omatoimisia huoltoja ja korjauksia ajatellen.

Jos taas keikkailee lähinnä kotikaupungissaan ja 100 kilometrin säteellä, kuten suurin osa bändeistä näyttäisi tekevän, silloinhan se on kyllä ihan sama onko käsikärryt vai leipäauto. Mutta en mä sitä varsinaisena keikkailuna pidäkään, vaan enemmänkin paikallistason bänditoimintana.
 
Hehhee, tähän se Baronin vanha: "taidat tykätä matkustamisesta enemmän kuin keikkailusta"

http://www.kylahullutkulkurit.fi/forum/index.php
 
Kattokaas tuo, jos bussien rakentelu, rekisteröinti ja oikeastaan kaikki
mikä aiheeseen vähänkään liittyy kiinnostaa.
Ei tarvii täällä arvailujen varassa arpoa.
 
Ja pientä hullua huumoria mukaan kun noita juttuja alkaa lukea. On nimittäin
asialleen omistautunutta porukkaa.
 
Allekirjoittanutkin siellä välillä vilahtaa.

Jos myis kaiken ja tekis asuntobussin ja lähtis etelään... kun on tuo D korttikin olemassa. :-)

noh, mikäli nyt olisi olemassa mahdollisuus hankkia halvalla katsastettu vanha bussinromu ja se ois rekisteröity erikoisajoneuvoksi ja siihen malliin ni onkohan semmonen järkiratkaisu?? sitä siis ilmeisesti ei kannata poistaa rekkarista missään vaiheessa???

noh, mikäli nyt olisi olemassa mahdollisuus hankkia halvalla katsastettu vanha bussinromu ja se ois rekisteröity erikoisajoneuvoksi ja siihen malliin ni onkohan semmonen järkiratkaisu?? sitä siis ilmeisesti ei kannata poistaa rekkarista missään vaiheessa???
 
On se järkiratkasu, jos on ihan liian paljon fyrkkaa. Ja siinä tapauksessa kannattaa ostaa jo uusi.

Meillä oli Fiat ducato kerran vuokralla, kuorma-auto paku. Takana oli tila matkustajille kun se oli myös taksiajossa joskus, muistaaksein tais olla ainakin 6:lle kaikkiaan tilaa. Ja matkustaja tilan takana tavarasäilö joka oli pirun iso koska auto oli korkea. Kesällähän voi heittää vaik telttaillen yön yli hyvillä ilmoilla. Iso - on et tämmönen auto vaatii käppyrää jota harvalla rokkarilla on.... : )

noh, mikäli nyt olisi olemassa mahdollisuus hankkia halvalla katsastettu vanha bussinromu ja se ois rekisteröity erikoisajoneuvoksi ja siihen malliin ni onkohan semmonen järkiratkaisu?? sitä siis ilmeisesti ei kannata poistaa rekkarista missään vaiheessa???
 
Vissiin nykyään on noita ajokorttipulmia keikkabusseissa.Niitä vanhoja erikoisajoneuvoja joita sai ajaa kuorkkikortilla ei taida kannattaa poistaa rekisteristä?Omani myin vuosia sitten.Olihan se läyhää täräyttää bussilla Lohjan kaupungin hotellille keikalle.Humppatriona!Tosin lomareissujakin sillä tehtiin ja tilaa oli.Perhanasti.Lisäksi kattoterassi.Kisu lainasi ja B Moralesin bändin kanssa käytiin keikoilla.

noh, mikäli nyt olisi olemassa mahdollisuus hankkia halvalla katsastettu vanha bussinromu ja se ois rekisteröity erikoisajoneuvoksi ja siihen malliin ni onkohan semmonen järkiratkaisu?? sitä siis ilmeisesti ei kannata poistaa rekkarista missään vaiheessa???
 
Meilläpäin kunta myi tarjousten perusteella aika halvalla kirjastoauton - siistikuntoinen Scania - kun kirjastoauto tuli yhteiseksi naapurikunnan kanssa.
 
En tiedä onko noin isot vehkeet ihan ajanmukaisia polttoainekulujen takia ja taitaa huoltaminenkin olla haastavampaa kuin kevyemmällä kalustolla.
 
Jos on vanhasta romusta kyse, niin voi tulla hintoihinsa jos sen joutuu hinaamaan kotiin korjattavaksi?

Meilläpäin kunta myi tarjousten perusteella aika halvalla kirjastoauton - siistikuntoinen Scania - kun kirjastoauto tuli yhteiseksi naapurikunnan kanssa.
 
En tiedä onko noin isot vehkeet ihan ajanmukaisia polttoainekulujen takia ja taitaa huoltaminenkin olla haastavampaa kuin kevyemmällä kalustolla.
 
Jos on vanhasta romusta kyse, niin voi tulla hintoihinsa jos sen joutuu hinaamaan kotiin korjattavaksi?
 
Helpompi noita on korjata ku henkilöautoja, jos mitään mekaniikasta tajuaa.
 
Ei kyllä keskimäärin pitäs tulla hinauskeikan tarvetta, jos yhtään kattelee ennen reissuun lähtöä sen auton kuntoa ja seuraa ettei se kuumene liiaksi ja että öljynpaineet on jotain järkevää tasoa. Ja vaihtaa niitä öljyjä riittävän usein.
 
Scanioista mun kokemus on sellainen että ne on ainakin kolmossarjaan ('88-'95) asti todella kestäviä ja toimintavarmoja pelejä. Naftakuluthan jää aika maltilliselle tasolle, kun ei keskiverto bussi paina kuin jotain kymmenen-kahdentoista tonnin luokkaa. Verot ja vakuutuksethan on vähän tylympää tasoa, mutta onneks nykyään auton voi poistaa tilapäisesti liikennekäytöstä niin että sekä vakuutukset että verot katkeaa. Toimenpide maksaa 10,20e kerta ja esim. ammattiajossa oleva kuorma-auto on taloudellisesti kannattavaa poistaa jo 3pv seisokin ajaksi liikenteestä.

Helpompi noita on korjata ku henkilöautoja, jos mitään mekaniikasta tajuaa.
 
Ainakin bussit on aika kestävää tekoa. Vanhat traktoritkin kestää kutakuinkin yhtä kauan kuin yksi ihminenkin.
 
Itse olen korjaillut harrastukseksi ja hyödyksi kevyempiä autoja ja kun on joutunut vaihtamaan jousia, niveliä, tukivarsia, periä ja moottoreita yms. vetää kyllä vitsit vähän vähiin miten nämä toimet onnistuu omatoimisesti niin järeässä ajoneuvossa kuin bussissa?
 
Ainakin tallin pitää olla iso jos meinaa sisällä korjata. Jos on varaa isoon talliinkin, en oo varma kannattaako hommata vanhaa bussia vai oisko joku uudempi hyötyajoneuvo vaikka peräkärryn kanssa kätevämpi ja edullisempi ;-)
 
Scanioista mun kokemus on sellainen että ne on ainakin kolmossarjaan ('88-'95) asti todella kestäviä ja toimintavarmoja pelejä. Naftakuluthan jää aika maltilliselle tasolle, kun ei keskiverto bussi paina kuin jotain kymmenen-kahdentoista tonnin luokkaa.
 
Minkä verta vie naftaa säästeliäässä ajossa?

Ainakin bussit on aika kestävää tekoa. Vanhat traktoritkin kestää kutakuinkin yhtä kauan kuin yksi ihminenkin.
 
Itse olen korjaillut harrastukseksi ja hyödyksi kevyempiä autoja ja kun on joutunut vaihtamaan jousia, niveliä, tukivarsia, periä ja moottoreita yms. vetää kyllä vitsit vähän vähiin miten nämä toimet onnistuu omatoimisesti niin järeässä ajoneuvossa kuin bussissa?
 
Ainakin tallin pitää olla iso jos meinaa sisällä korjata. Jos on varaa isoon talliinkin, en oo varma kannattaako hommata vanhaa bussia vai oisko joku uudempi hyötyajoneuvo vaikka peräkärryn kanssa kätevämpi ja edullisempi ;-)
 

 
Minkä verta vie naftaa säästeliäässä ajossa?
 
Mulla vei 20-25 litraa sadalla,mutta kyllä kulkikin.Vaikka ostoni jälkeen ruuvasin pumpusta hiukan syöttöä vähemmälle.KOmpuraan laitoin uudet ventiililautaset ko vanhat oli halki ja startin myöhemmin.Kardaanin ristikko uusittiin.Muuta ei tarvinnut tehdä.Jaa niittasin uudet jarruhihnat.Bussi oli ollut Järvenpäässä liikenteessä AKJ-3 jos joku muistaa.Sinivalkoinen Scania BF 110 VM-71Kutterin korilla.Kerran vaihdoin takajousen aikoinaan olleen Leppäsuon Essoa vastapäätä olevalla hiekkakentällä Ernon Leylandiin.Eipä tallia ollut.Sisätöitähän ne kaikki oli tai bussin alla.Tunkki ja hylsyt hiukan isompia!Tää silloin 80-luvulla.Vanhoissa ja hiukan uudemmissakin on ongelma että Kaikki saakutin putket syöpyy alustassa hajalle suolaamisen takia ja jos kompura falskaa öljyä,se ajautuu putkiin ja venttiileihin aiheuttaen harmia pakkasella.Mutta grillihiilileillä sulateltiin joskus varovasti.

Ainakin bussit on aika kestävää tekoa. Vanhat traktoritkin kestää kutakuinkin yhtä kauan kuin yksi ihminenkin.
 
Itse olen korjaillut harrastukseksi ja hyödyksi kevyempiä autoja ja kun on joutunut vaihtamaan jousia, niveliä, tukivarsia, periä ja moottoreita yms. vetää kyllä vitsit vähän vähiin miten nämä toimet onnistuu omatoimisesti niin järeässä ajoneuvossa kuin bussissa?
 
Helpoiten homma toimii niin, että bongaat jonkun paikallisen kuljetusliikkeen jolla on oma korjaamo ja teet niitten kanssa diilin että saat käyttää suolarahoilla niitten korjaushallia viikonloppuisin jos ny jotain niin isoa hajoaa.
 
Tukivarsiahan noissa värkeissä ei ole ensinkään ja niveliäkin kokolailla vähemmän kuin trad henkilöautossa, koska molemmat akselit on lehtijousitettuja ja jäykkiä. Jarrut on paineilmatoimiset rumpujarrut ja tosi simppelit korjattavat. Paineilmaletkua ja liittimiä, pääosin. Jokunen hassu painesäiliö ja venttiili, ja yks jarrukello per rumpu.
 
Pikkuauton remppaaminen on mun mielestäni hankalampaa siks kun niissä paikat on niin pirun ahtaat, ja monesti osakokonaisuudet suorastaan tarpeettoman mutkikkaat, etenkin jossain etuvetohärveleissä. Esimerkiksi PSA-konsernin laatutuote Fiat Scudo, jossa saa nostaa moottorin pois paikaltaan että saa imusarjan irti. Jotta moottorin saa pois paikaltaan, pitää vetarit irrottaa laatikosta. Jotta vetarit saa irti, pitää purkaa puol keulaa, nostaa auto ilmaan jne...
 
Ainakin tallin pitää olla iso jos meinaa sisällä korjata. Jos on varaa isoon talliinkin, en oo varma kannattaako hommata vanhaa bussia vai oisko joku uudempi hyötyajoneuvo vaikka peräkärryn kanssa kätevämpi ja edullisempi ;-)
 
Ei niissä oikeasti oo hirveästi korjaamista enää, jos kerran kattelee suunnilleen läpi jarrut jne systeemit, ja pitää huolen siitä että tenutin toimii talvisaikaan ettei jarrut jäädy.
 
Minkä verta vie naftaa säästeliäässä ajossa?
 
Timi jo vastaskin tuossa.