Alarekisteriä en tarvitse tiputettua D:tä enempää mutta ylemmäs olisi kiva päästä. Joten, miten toimii, jos perinteisen BEADG-vireelle rakennettuun 5-kieliseen laittaa ohuemmat kielet ja EADGB tai EADGC-vireeseen? Pitääkö ruveta sähläämään kielisillan ja -tallan kanssa? Entä kaularauta? Mikrofonit? Mitä asioita pitää ottaa huomioon ennenkuin tällaista alkaa tekemään? Vai olisiko syytä teettää soitin tällä vireellä? Eipä tuollaisia kaupasta taida löytyä. Enkä 6-kielistä missään nimessä halua, neljäkin riittää 90% hommista. P.s. jos ylärekisterin tarpeesta joku haluaa puhua niin menkööt tässä sivussa, ei haittaa mua :) Olen alun alkujani kitaristi ja nyt soitellut lainabassoilla. Oma on hankinnassa (sigh, matter of finances) ja ylärekisteriä tarttis lähinnä rumpu-basso-koskettimet tyyppisessä trio-touhussa jossa voisi soitella myös tuota ylärekisteriä. Samoin kvartetissa kitaristin kanssa voisi vuorotella sooloja, soittaa unisonia ja harmonioita. |
Joten, miten toimii, jos perinteisen BEADG-vireelle rakennettuun 5-kieliseen laittaa ohuemmat kielet ja EADGB tai EADGC-vireeseen? Pitääkö ruveta sähläämään kielisillan ja -tallan kanssa? Entä kaularauta? Mikrofonit? Mitä asioita pitää ottaa huomioon ennenkuin tällaista alkaa tekemään? Siittää vaan, sano... Eli kokeiltu ja tehty on, ja toimii: - satulan voi joutua uusimaan, luultavimmin ei - hienovire pitää säätää - kaulaa voi joutua säätämään, luultavasti ei Säröä beibi! |
- kaulaa voi joutua säätämään, luultavasti ei Kielisatseissa tulee yleensä mukana taulukko (paketin kyljessä), josta näkee kuinka kireälle kielet pitää virittää nimellissävelen aikaan saamiseksi. Kun vertailee BEADG- ja EADGC-kielien paketeista B- ja E- kieliä (kiristystä, Newtoneinako ne mainitaan?) keskenään, E- ja A- kieliä keskenään jne., voi päätellä tarvitseeko kaulaa säätää pahemmin, jos ollenkaan. Eli jos kaulaan tulee sama jännite kielisatsista riippumatta, säätöjä ei tarvita. EDIT: Siis jänniTYS, ei kai siihen kaulaan sähköjännitettä sentään tule... :) Tässä lauseessa on kirjoitus virha. |