Studiotyöskentely ›

Olis kiva jos joku pystyis valottamaan eri kompuratyyppien eroja ja millaisiin tilanteisiin mikäkin sopii parhaiten. Esimerkiksi kuinka optinen eroaa muista jne. Lisäksi olis kiva kuulla millaisiin asetuksiin kompuroita säädetään silloin kun niitä pistetään peräkkäin vaikkapa laulussa tai skitoissa.

Lisäksi olis kiva kuulla millaisiin asetuksiin kompuroita säädetään silloin kun niitä pistetään peräkkäin vaikkapa laulussa tai skitoissa.
 
Mulla se on yleensä ensin hidas kompura, sit nopee lanaamaan liikoja paukkeita.
 
Tosin ei aina. Noiden lisäks voi tulla vielä ketjun päätteeksi joku leveller-henkinen.

Mulla se on yleensä ensin hidas kompura, sit nopee lanaamaan liikoja paukkeita.
 
Tosin ei aina. Noiden lisäks voi tulla vielä ketjun päätteeksi joku leveller-henkinen.
 
Mä taas kelaan yleensä niin että ensin nopeella limitterillä piikit kuriin ja pois häiritsemästä varsinaisen kompuran toimintaa. Mut kuten sanoit... ei aina. Toi on niin tapauskohtaista hommaa.

Mä taas kelaan yleensä niin että ensin nopeella limitterillä piikit kuriin ja pois häiritsemästä varsinaisen kompuran toimintaa. Mut kuten sanoit... ei aina. Toi on niin tapauskohtaista hommaa.
 
Ensin hitain attacki, koska mitä nopeampi attack on, sitä enemmän se syö itse aaltoa. Se kaikkein nopeimman attackin kompura (tai limitteri) on sitten thresholdiltaan mielellään niin korkealla, ettei se pilaa ääntä kuin pakon edessä.
 
Optinen kompressori sisältää jossain kohti ohjaussignaalia valon ja valovastuksen yhdistelmän. Valo syttyy ja sammuu pehmeämmin kuin tavalliset releet tai piirit, mikä tekee optokompurasta epätarkemman mutta yleensä musikaalisemman.
 
Valmiilla säädöillä ym. ei todellakaan tee mitään. Suosittelen ennemmin opettelemaan, mitä laitteet todella tekee - sen myötä niiden säätimienkin merkitys kirkastuu ihan itsekseen.
 
Ei oo oikotietä.

Se kaikkein nopeimman attackin kompura (tai limitteri) on sitten thresholdiltaan mielellään niin korkealla, ettei se pilaa ääntä kuin pakon edessä.
 
Mä en sanois että se aina pilaa, se saattaa kokonaisuudessa olla just sitä mitä tarvitaan, sen kuulee kun se on oikein. Pitää lähteä siitä mitä sillä kompuralla halutaan tehdä, ja etsiä se kohta missä se reagoi toivotulla tavalla, tää taas riippuu täysin matskusta. Mitä matalempia taajuuksia, sitä pitemmästä atakista kannattaa aloittaa, liian lyhyillä ajoilla menee botne helposti tukkoon. Lyhyet ajat aiheuttavat säröytymistä joka joskus on hyvä juttu, joskus taas ei. Nopeimman attacin kompuraa ei useimmiten kannata laittaa masteriin. Jos dynamiikkaa on paljon (vaikka biisin eri osien välillä) niin tresholdi kannattaa automatisoida (jos käyttää plugaria) tai sitten vaikka kahta eri kompuraa, muuten saattaa mennä överiksi. Tietysti on kompuroita jotka kuulostaa hyvältä silloinkin kun ne menee överiksi, ja joissa nopeuksiin ei välttämättä pysty vaikuttamaan.
 
Suosittelen ennemmin kuuntelemaan mitä laitteet todella tekee - sen myötä niiden säätimienkin merkitys kirkastuu ihan itsekseen.

Ensin hitain attacki, koska mitä nopeampi attack on, sitä enemmän se syö itse aaltoa. Se kaikkein nopeimman attackin kompura (tai limitteri) on sitten thresholdiltaan mielellään niin korkealla, ettei se pilaa ääntä kuin pakon edessä.
 
Mä meinasinkin siis nimenomaan sitä että limitterillä napsitaan ne muutamat huiput pois ennen kuin matsku laitetaan varsinaiselle "soundi"-kompuralle. Samasta syystä mä yleensä laitan eq:n ennen kompuroita - siis että kompura reagoi oikeisiin asioihin eikä esim botneen jos sitä botnea ei lopulta ko. raidalla edes käytetä.
 
...mut edelleen: tapauskohtaista hommaa.