Bassot ›

Olen miettinyt ja miettinyt tätä kommenttia, mutta en millään meinaa tajuta. Tarkoitatko kenties sitä, että jos niillä jotka tuota äänitystä kuuuntelivat on oikein huonot stereot tai mahdollisesti jotkut creativen 20€ telkänpöntöt, niin se varsinainen botne jäi heiltä kuulematta. Ja kun soundissa ei ollut mitään muuta kuin sitä botnea, niin he eivät sitten kuulleet yhtään mitään siitä?
 
Tuota kirjoittaessani mietin enemmänkin ihan oikeaa soittotilannetta, mutta joo, kyllähän se pätee ihan yhtälailla näihin kaiuttimiksi naamioituihin jugurttipurkkeihinkin. Samat fysiikan laithan niissäkin pätee. Ja kyllähän se botnekin sieltä kuuluu, mutta se onkin sitten eri asia toimiiko se kuulijalle.

Tuota kirjoittaessani mietin enemmänkin ihan oikeaa soittotilannetta, mutta joo, kyllähän se pätee ihan yhtälailla näihin kaiuttimiksi naamioituihin jugurttipurkkeihinkin. Samat fysiikan laithan niissäkin pätee. Ja kyllähän se botnekin sieltä kuuluu, mutta se onkin sitten eri asia toimiiko se kuulijalle.
 
Jep, siis mielipiteet jne. Ja on täysin mahdotonta aukottomasti puhua näistä soundiasioista. Vaikka kuinka selittäisi niin osa infosta jää matkalle. Mutta jonkunmielestä tumppusoundi onkin ohut ja bassokitara muhkeampi kuin kontra jne. Että vähän vaikea on antaa neuvoja tuohon munattomuuskysymykseenkään kun ei voi millään tietää mistä se "muna" kenenkin mielestä soundiin tulee.

Tämä on totta. Buustia vaan sinne 500-700 Hz tienoille.
 
Tuolla konstilla saa aikaan oikein kunnon pahvilaatikko-soundin. Leikkaahan se läpi, ei siinä mitään. Mutta ei se hyvältä kuulosta.

Tuolla konstilla saa aikaan oikein kunnon pahvilaatikko-soundin. Leikkaahan se läpi, ei siinä mitään. Mutta ei se hyvältä kuulosta.
 
M.O.T.
 
Tästä minä nimenomaan tuossa ylempänä puhuin. Toiselle munakas soundi onkin yhdelle pahvilaatikkosoundi. Se mikä yksiin korviin kuulostaa hyvältä, kuulostaa toisiin pahalta. Näillä mennään.

Tuolla konstilla saa aikaan oikein kunnon pahvilaatikko-soundin. Leikkaahan se läpi, ei siinä mitään. Mutta ei se hyvältä kuulosta.
 
...yksinään. Usein hyvä bändisaundi on yksinään aika rujon kuuloinen...

...yksinään. Usein hyvä bändisaundi on yksinään aika rujon kuuloinen...
 
Tässä olen samaa mieltä. Mikään ei ole ankeampaa miksata kuin sellainen bändi missä jokainen on hakenut sen oman kauniin soundinsa omassa makkarissaan. Sitä muhjun juhlaa sitten kun ne yhdistetään. Mistään et ota mitään selvää.
 
Yhdistäpä tosta nariseva, tosta nirisevä ja tosta kirskuva ja tosta humiseva ja simsalabim, kokonaisuus kuulostaakin upeelta.

Toiselle munakas soundi onkin yhdelle pahvilaatikkosoundi. Se mikä yksiin korviin kuulostaa hyvältä, kuulostaa toisiin pahalta. Näillä mennään.
 
Tästä sain hyvän empiirisen esimerkin viikonloppuna kun olimme neljän bändin voimilla keikalla. Kaikki basistit vetivät minun kamoillani (Ampeg V4 + 810PRO). Ekan bändin soundcheckin aikana bändin porukat ja äänimies ihmettelivät, että soundi on "pahvista honotusta" ja yrittivät kaivella bassotaajuuksia esille kovalla duunilla. Oma diagnoosini oli, että äijät olivat varmaankin tottuneet hevibändeissä ah niin tyypilliseen hymynaamameininkiin ja siihen, että basson kuuluu hukkua bändin alle lattioita tärisyttäväksi huminaksi. Oman bändini keikan aikana taas tein kuten aina eli väänsin numiskat keskiasentoon ja tadaa, omiin korviini soundi oli - kuten tuossa läjässä aina - ihan mahtavan munakas ja tulipa sitä keikan jälkeen pari soittajakaveria vielä kehumaankin. Notta kukin tyylillään ja eipä kaikki samasta voi tykätä.

...yksinään. Usein hyvä bändisaundi on yksinään aika rujon kuuloinen...
 
Yhdistäpä tosta nariseva, tosta nirisevä ja tosta kirskuva ja tosta humiseva ja simsalabim, kokonaisuus kuulostaakin upeelta.
 
Juujuu. Itelläni on melko rujo (ainakin omasta mielestä) soundi, mistä yritän oppia pois. Kyllähän se erottuu ja monesti toimii kompromissina paremman puutteessa. Mutta vasta sitten ollaan oikealla polulla kun soundi toimii sekä yksin että bändin kanssa.
 
Kun konsensus nyt on, että ei sitä alapäätä bassovehkeistä tarvi tulla ja erottuvuus ja "muna" ennenkaikkea, niin mistäs sitä alakertaa saadaan bändisoundiin? Kyllä se vaan basistin tontiksi tipahtaa perseitä pyörittävän alakerran loihtiminen. IMO.

itse säätelen uudet kamat kotona yksin.. saatan soitella 4-5h putkeen erilaisia musiikki lajeja, ja sitten keikalla ne lopulliset soundit löytyvät hienosäädöllä.
 
reenikämpällä on turha säätää yhtään mitään..
 
on muuten jännä homma, että 20neliön kopissa 3kW PA-kamatkin on lähes täysillä, mutta oikeassa keikka tilanteessa huomattavasti vähempikin on liikaa.

Tuossa muuten varmaan vaikuttaa sekin, että matalien taajuuksien toistaminen vaatii enemmän energiaa, joten kamojen ollessa riittämättömät tuo munattomuus lienee ihan todennäköinen ilmiö. Ei vaan potki.
 
Olen ehdottomasti tästä asiasta samaa mieltä. Jotta basso kuulostaisi siltä miltä sen pitäisi kulostaa, ja puhun tietenkin tässä livesoundista, niin vahvistimessa pitää liikkua tarpeellinen määrä virtaa liikuttamassa kaiutinkartioita. Usemmissa vahvistimissa on liian alamittainen virtapuoli. Ei voi odottaa eikä vaatia että jyrisisi ja mahanpohjaa kutittaisi jos käytössä on peinehkö vahvistin. En tietenkään tarkoita että pitäisi välttämättä soittaa suurilla volumeilla vaan että vahvistimesta löytyy tarvittavaa energiaa silloin kun käsketään. Tässä pätee ihan yksinkertaiset fysiikan lait.

Olen ehdottomasti tästä asiasta samaa mieltä. Jotta basso kuulostaisi siltä miltä sen pitäisi kulostaa, ja puhun tietenkin tässä livesoundista, niin vahvistimessa pitää liikkua tarpeellinen määrä virtaa liikuttamassa kaiutinkartioita. Usemmissa vahvistimissa on liian alamittainen virtapuoli. Ei voi odottaa eikä vaatia että jyrisisi ja mahanpohjaa kutittaisi jos käytössä on peinehkö vahvistin. En tietenkään tarkoita että pitäisi välttämättä soittaa suurilla volumeilla vaan että vahvistimesta löytyy tarvittavaa energiaa silloin kun käsketään. Tässä pätee ihan yksinkertaiset fysiikan lait.
 
Tätä mäkin tuossa aiemmin hain takaa, hyvin kiteytetty.

Jep, oma ymmärrykseni tuollaista kolinakilinäkihinä- saundia kohtaan on aika vähäinen. Omassa orkesterissa on kitara, rummut ja basso. Itse olen huolehtinut, että sitä bassoa sieltä vahvarista irtoaa.
 
Kyllä saundin pitää mielestäni kuullostaa hyvältä bändin kanssa, mieluummin kuin yksinään. Omassa saundissa on bassoa, alamiddleä ja "repeliä" mukavassa suhteessa. Jyrisee, etenkin bändisoitossa.

Tuolla konstilla saa aikaan oikein kunnon pahvilaatikko-soundin. Leikkaahan se läpi, ei siinä mitään. Mutta ei se hyvältä kuulosta.
 
Kenen mielestä kuulostaa, kenen ei...? Ja pitää ottaa huomioon myös tuo seuraava mainio lainaus:
 
...yksinään. Usein hyvä bändisaundi on yksinään aika rujon kuuloinen...
 
Eli tuskinpa kovinkaan moni saundien päälle ymmärtävä muusikko/miksaaja haluaa yksittäisen soittajan (erityisesti nyt tässä tapauksessa basistin) vetävän "suloisella" pehmosaundilla joka kuulostaa muhjuselta, hymy-equtetulta muminalta, ja joka tekee bändin kokonaissaundista tukkoisen. Siitäpä seuraa, että bändin saundi pilaantuu huomattavasti, mitä toki pitää välttää aina.
 
Jäsen arvahan tämän myös tässä mainiosti totesi:
 
Tässä olen samaa mieltä. Mikään ei ole ankeampaa miksata kuin sellainen bändi missä jokainen on hakenut sen oman kauniin soundinsa omassa makkarissaan. Sitä muhjun juhlaa sitten kun ne yhdistetään. Mistään et ota mitään selvää.

Yhdistäpä tosta nariseva, tosta nirisevä ja tosta kirskuva ja tosta humiseva ja simsalabim, kokonaisuus kuulostaakin upeelta.
 
Minä haluan bassosaundin yleisesti ottaen rock-musiikissa olevan murinaa ja jyrinää. Jämäkkää mutta selkeää botnea ja tiukkaa atakkia unohtamatta. Omassa saundissani tuon murinajyrinän aikaansaamiseen auttaa aika paljon Thunderbirdin mainio, murea ominaissaundi, mutta oma tärkeä osansa yhtälössä on myös putkivahvarilla josta buustattu hieman ala-midiä. Ja kohtuu kova plekutatsikin vaikuttanee.
 
Ja mikään pahvilaatikkosaundi se ei kyllä ole. Voishan sitä laittaa biisilinkkiä todisteeksi, mutta jäkkön nyt spämmit... Menee kumminki jonkun mielestä tuomittavaksi OT-bändinmainostukseksi. Erottuva se saundini kyllä tuppaa olemaan. Livenäkin. Viimeksikin Oulun 45:n kellarissa, jossa vedetään basso suoraan backlinesta aina, mulla oli nupin vola 4/10. Oli kuulemma ollu hyvä saundi. Parikin tyyppiä tuli ihan kehumaan vaan saundia. Jotkut sanoivatsanoivat jopa, että oli ehkä liian isollakin ja hallitsi, mutta minkäpäs sille sitten mahdoin kun ei miksaajakaan tullut sanomaan, että "Paa vähän pienemmälle".
 
Aika monesti muulloinkin on tullut saatua kiitosta hyvästä saundista. Toki joku joskus vähän lavavolastakin valittaa, mutta kun olen muutamaankin kertaan kysynyt esim. miksaajilta, että puurouttaako bassosaundi pakettia ja onko ok saundi jos volaa ei huomioida, niin vastaus ollut aina tyyliin: "Tosi hyvä ja selkeä saundi. Ei puuroa, mutta tulee vaan vähän liian kovaa läpi."

Juujuu. Itelläni on melko rujo (ainakin omasta mielestä) soundi, mistä yritän oppia pois. Kyllähän se erottuu ja monesti toimii kompromissina paremman puutteessa. Mutta vasta sitten ollaan oikealla polulla kun soundi toimii sekä yksin että bändin kanssa.
 
Kun konsensus nyt on, että ei sitä alapäätä bassovehkeistä tarvi tulla ja erottuvuus ja "muna" ennenkaikkea, niin mistäs sitä alakertaa saadaan bändisoundiin? Kyllä se vaan basistin tontiksi tipahtaa perseitä pyörittävän alakerran loihtiminen. IMO.
 
Kannattaako siitä "rujosta" välttämättä edes oppia pois? Varsinkaan jos vähänkään rujompaa, raskaampaa, edes jonkin verran särökitaroitua musiikkia soitatte. Tietty musastailin mukaan mennään. Eihän toki biitlesiä tai iskelmää "saa" vetää rujolla saundilla...
 
Totta, että pitäis saundin kuulostaa hyvältä sekä yksinään, että paketissa. Itellä mielestäni kuulostaakin, sekä paketissa, että yksinään. Ja oikeastaan ajattelen näin lähes kaikista kuulemistani bassosaundeista: "Jos se saundi toimii kokonaispaketissa, toimii se kyllä varmasti yksinäänkin." Toisinpäin ei ole ihan yhtä yksinkertaista.
 
Ja särösaundi onkin sitten bassossa semmonen eräänlainen poikkeus, että yksinään se säröbaaso voi hyvinkin kuulostaa vähän ikävältä ja ärsyttävältä, jos ei ole tottunut nimenomaan säröbasson selkeään erottumiseen. Etenkin jos säröä on pikkumausteilua reilummin. Mutta kokonaispaketissa rouhiva säröbasso onkin monesti sitten todella hienon ja munakkaan kuulonen.
 
Nono... Eihä täälä kukkaan sanonu ettei sitä bassobassobotnea tarvi. Sehän on kulmakivi ja ihan oletusarvo beissisaundeissa tieteski. Mut kun sillä liiallisella alakerralla voi sitten pilata ja muhjuunnuttaa. Siksipä täällä on kehoteltu buustailemaan erottuvan munakasta ja murisevaa ala-middleä, jos tuntuu, ettei saundissa oo tarpeeksi mulukkua. Pääsee se saundin alin botnepotukkakin paremmin oikeuksiinsa kun on vähän murinaa otettuna astetta korkeammalta taajuusalueelta.

Tuossa kun noita levyjä kuuntelee ajalta 50-luku viiva nykyhetki, niin huomaa että alapää yleensä on laskeutunut melkoisen paljon. Sellaisia taajuuksia on tullut mukaan mitä ei 50-70 -luvun levyiltä löydy. Eikä se ole estänyt sitä bootyä sheikkaamasta aiemminkaan.
 
Itse tykkään nyt vaikkapa Nazarethin varhaisen tuotannon bassosoundeista huomattavasti enemmän, kuin myöhemmistä. Varhaiset olivat juuri sitä alamidleisää ennemmin ja myöhemmät sellaista matalampaa jytinää. Muuttui "tylsäksi", munsta.

olen samoilla linjoilla. Omasta mielestä se on se tiukan groovaava (ja elävä) bassolinja mistä se peppu lähtee liikkenteeseen eikä se soundi. Ei sillä että soundi olisi merkityksetön.
 
tuosta "alapää on laskeutunut melkoisen paljon" (heh heh) tuli mieleen, että nykyään melko moni bändi käyttää tiputettuja vireitä ..johtuisikohan tuosta ? Noilla alavireillä tuppaavat kitaristitkin helposti tunkemaan sinne muhjun puolelle, mikä ei lainkaan paranna yhtään mitään. Vaikka itsekin joudun näillä alennetuilla vireillä laulajista johtuen soittelemaan, niin diggailen kyllä eniten soundia mikä bassosta lähtee juuri siinä perus EADG vireessä.
 
Tuossa kun noita levyjä kuuntelee ajalta 50-luku viiva nykyhetki, niin huomaa että alapää yleensä on laskeutunut melkoisen paljon. Sellaisia taajuuksia on tullut mukaan mitä ei 50-70 -luvun levyiltä löydy. Eikä se ole estänyt sitä bootyä sheikkaamasta aiemminkaan.
 
Itse tykkään nyt vaikkapa Nazarethin varhaisen tuotannon bassosoundeista huomattavasti enemmän, kuin myöhemmistä. Varhaiset olivat juuri sitä alamidleisää ennemmin ja myöhemmät sellaista matalampaa jytinää. Muuttui "tylsäksi", munsta.

Kyllä lähtisin näkemään, että nuo purkit ovat erittäin nuhaiset. ..ei se EBS ole ainoa autuaaksi tekevä valmistaja by the way.
Mitä itse olen tuon nupin ja behkun oman 15" kaapin läpi soittanut, niin kyllä on löytynyt ihan bassolta kuulostavat soundit. Eli kannattaisiko pistää nuo purkit kiertoon ja vaihtaa esim. noihin behkun omiin ? vaikka 4x10" Ne ei käsittääkseni ole mitenkään maagisen hintaisia edes.
 
Kyse nyt kuitenkin on äänenlaadun huonoudesta ei soittajan "kyvyttömyydestä"
 
Onko jotakin hyvää/suht edullista etusta jolla saisin ääneen sitä ns munaa. Nuppina toimii behkun bx3000 ja kaappeina 2x warwickin 210 pro. Johtuuko tuo äänen nuhaisuus kaapeista vai nupista?
 
Kun vielä ei ole rahaa ebs kamoihin, niin tarvis varmaan jonkin purkin jolla ääneen sais sitä jotakin.