 Nidhöggr15.02.2007 20:29:18 | |
|---|---|
Tai no, ensin alkuun vain muutama kysymys, jotta tiedän, että onko hyötyä kysyä enempää: Onko siinä yhtään mitään järkeä, että alkaa soittamaan syntikkaa sen perusteella, että on innokas melodisen metallimusiikin kuuntelija? En ole koskaan harrastanut pianonsoittoa, enkä tiedä alan sanastosta paljon mitään. Jos kumminkin roudaan jostan kotiin syntikan, niin onko mahdollista oppia soittamaan täysin "itseoppineena", apunaan ja opettajanaan vain korvatuntuma ja satunnaiset vinkit? Onko se ylipäänsä mahdollista, jos siis tosiaan elämänsä aikana ehkä pari kertaa soittanut pianoa? | |
 sakvaka15.02.2007 21:23:19 | |
Mielestäni ilman opettajaa saavutettu oppimäärä ei ole kovin korkealaatuista. Kyllä vähintään edes kirjallinen kurssi olisi vaadittu, ilman opettajaa en tekisi mitään. Jos sinulla on pääsy pianolle (oikealle), kannattaa sen soittoa ja tuntumaa opetella ensin. Syntetisaattorin kevyisiin koskettimiin tottuneelle piano voi olla valtavan raskas painaa. Eli vastaus kuuluu: Voi, mutta näin saatu opetus voi olla heikkoa. Kirjastosta löydät hyviä opiskelukirjoja. Tässä vielä testi: Jos osaat vastata kaikkin kysymyksiin oikein ilman apuja, sinun ei tarvitse opetella kovin paljon musiikin teoriaa. a) Luettele D-molliasteikon (luonnollisen) sävelet. b) Mikä intervalli, d-fis? c) Luettele Bb-duuriasteikon sävelet d) G-avaimella varustetussa nuottiviivastossa ensimmäisellä ylä-apuviivalla sijaitsee sävel..? | |
 musamies15.02.2007 21:43:17 | |
a) Luettele D-molliasteikon (luonnollisen) sävelet. b) Mikä intervalli, d-fis? c) Luettele Bb-duuriasteikon sävelet d) G-avaimella varustetussa nuottiviivastossa ensimmäisellä ylä-apuviivalla sijaitsee sävel..? Voi noista jotain iloa jollekin olla. Tulee välillä keikkailtuakin, enkä ole juurikaan tuontapaisia tietoja tarvinut. Viimeksi opetellut sujuvampaa improvisointia vasemman käden soittaessa bassoa ja oikean käden soittaessa paljon viiden sormen sointujen ja melodian sekoitusta. Miksei kukaan opeta - paitsi tietty täällä netissä? ;-) Onhan noissa kiipparipalstan sooloskaboissa saanut samalla oppia muilta kun on voinut kuunnella erilaisia näkemyksiä samasta aiheesta. | |
| Nidhöggr 15.02.2007 21:57:44 | |
a) Luettele D-molliasteikon (luonnollisen) sävelet. b) Mikä intervalli, d-fis? c) Luettele Bb-duuriasteikon sävelet d) G-avaimella varustetussa nuottiviivastossa ensimmäisellä ylä-apuviivalla sijaitsee sävel..? a) Tuota... Molliasteikoista muistan sen verran, että niissä oli... Numeroita. b) Intervalli... sävelten "korkeusero", eikös niin? Tuon olen kuullut joskus. D-fis... Jokin sävel? c)Ääh. Bb-Duuriasteikko. En tiedä. d)Ylä-apuviiva. Ei sano mitään. Eipä vaikuta kovin lupaavalta. | |
 keyboardplayer15.02.2007 22:00:26 | |
Ensimmäiset pari vuotta opiskelin itseopiskeluna ala-asteen musiikin kirjan pohjalta ensin perussoinnut, joiden pohjalta asteikotkin oppi kuin itsestään. Casio kiipparin opetustoiminnolla opittiin kaikkea Let It Be:sta Fur Eliseen. Aika Paljon riippuu musikaalisuudesta, kuinka paljon pystyy ilman mitään oppimaan. Jonkinnäköistä materiaalia kannattaa lainata vaikka kirjastosta. Ja tosiaan kannattaa vaikka kirjastossa käydä koittamassa miltä tuntuu se soittaminen. Tai hommaa casio. ;) | |
| musamies 15.02.2007 22:16:20 | |
Eipä vaikuta kovin lupaavalta. Mun mielestä noilla oli aika vähän tekemistä sen kanssa miten lupaava pianisti tai kosketinsoittaja olet. | |
 Eddy15.02.2007 22:32:49 | |
Tässä vielä testi: Jos osaat vastata kaikkin kysymyksiin oikein ilman apuja, sinun ei tarvitse opetella kovin paljon musiikin teoriaa. a) Luettele D-molliasteikon (luonnollisen) sävelet. b) Mikä intervalli, d-fis? c) Luettele Bb-duuriasteikon sävelet d) G-avaimella varustetussa nuottiviivastossa ensimmäisellä ylä-apuviivalla sijaitsee sävel..? Noh, ei noilla tiedoilla vielä kuuhun mennä ja toisaalta joku voi pärjätä vaikkei vastata osaisikaan. Suosittelisin kuitenkin alussa opettajan hankkimista, nopeuttaa oppimista eikä tule harjoiteltua "vääriä" tekniikoita, joissa tulee nopeasti umpikuja vastaan. "Väärin" opetellut jutut on todella vaikea korjata "oikeiksi", kun niihin on jo tottunut. Moninkertainen vaiva siihen nähden, että homman ottaisi kunnolla haltuun heti kättelyssä. Joku musiikkikoulun oppimäärä (3/3 teoria, säv. tapailu ja instrumentti) antaa jo ihan hyvät lähtökohdat, jos ohjattua opiskelua ei jaksa pidemmälle. Soiton lisäksi helpottuu myös kommunikointi muiden muusikoiden kanssa, kun on perusasiat handussa. Koskettelen soittimia... | |
 HK15.02.2007 22:47:17 | |
Mielestäni ilman opettajaa saavutettu oppimäärä ei ole kovin korkealaatuista. Kyllä vähintään edes kirjallinen kurssi olisi vaadittu, ilman opettajaa en tekisi mitään. ... Kukin taaplaa tavallaan. On kyllä ihan hölmöä alkaa pelottelemaan vasta-alkajaa ettei kannata edes aloittaa soittamista ilman teorian opiskelua. Siitä on hyötyä, muttei se ole missään nimessä välttämätöntä. Tuttavapiirissä on montakin esimerkkiä tapauksista jotka ovat aloittaneet soittamaan koskettimia ilman mitään teoriapohjaa vain korvakuulolta ja vasta myöhemmin sitä paikanneet. Henkilö voi olla hyvinkin musikaalinen ja lahjakas ilman minkäänlaista teoriatuntemusta. Peltikorva puupäässä. | |
 maza15.02.2007 22:52:00 | |
Mielestäni tässä mainittuja teoriajuttuja ei tarvitse soittaakseen koskettimia bändissä. Sen sijaan sointumerkkejä on hyvä osata lukea ja tietää, mitä ne tarkoittavat. Myös sointukäännökset on syytä handlata. Bänditouhuissa syntikan soittoon liittyy monia juttuja, joita ei klassisen pianon puolella välttämättä tarvitse - ja toisinpäin. Bändisoitossa soiton 'tyylikkyys', eli soundimaailman ja soitettavien juttujen hanskaaminen (usein yksinkertainen on kaunista ja vähemmän enemmän!) merkitsee usein enemmän kuin esimerkiksi tekninen osaaminen. Samaten bänditoiminnassa yleensäkin myös henkilöön itseensä liittyvillä jutuilla on paljon merkitystä: voiko soittajatoveriin luottaa, tuleeko hän sovitusti treeneihin (ja ajoissa), etc. etc. Sen sijaan en usko, että tuon mainitun intervallin (suuri terssi - joo, olin joskus musaopistossa, instrumenttina trumpetti, jaksoin 2/3 asti) nimeäminen tekee kenestäkään hyvää tai huonoa kiipparistia. Pianokoskettimistokin on bänditouhuissa - mikäli ei sitten soita nimenomaan akustisilla pianosoundeilla - lähinnä lisäpainoa roudaukseen. Kannattaa silti tutustua teoriapuoleen. Ja jos homma tuntuu kiinnostavalta, niin kyllä suosittelen silti sitä opettajan hommaamista - kehityt _varmasti_ paljon nopeammin, kun asiantuntija osaa ohjata harjoittelua oikeisiin asioihin. Myös laajakatseisuus musiikin alalla on mielestäni oleellinen juttu: vaikka itse diggaisitkin metallista, kannattaa perehtyä kaikkeen koskettimia hyödyntävään musiikkiin barokkicembalosysteemeistä tranceen asti - koskaan ei tiedä, mistä se hyvä idea löytyy. | |
 U.Honey16.02.2007 01:01:48 (muokattu 16.02.2007 03:55:23) | |
Onko siinä yhtään mitään järkeä, että alkaa soittamaan syntikkaa sen perusteella, että on innokas melodisen metallimusiikin kuuntelija? Sanoisin, että ilman muuta on järkeä. Tosin siihen liitty riski että alat dikkailemaan muutakin musaa melodisen metallin lisäksi. My name is Baron, U.Honey Baron. | |
 Haipuma16.02.2007 08:29:40 | |
Jos sinulla on pääsy pianolle (oikealle), kannattaa sen soittoa ja tuntumaa opetella ensin. Syntetisaattorin kevyisiin koskettimiin tottuneelle piano voi olla valtavan raskas painaa. Mä opettelin ensin sellaisella pienellä Casiolla nappulana kun mä innostuin Kirkasta. Pianosta ei tullut sellaisia siistejä torviääniä. Tää on siis tosi. Piano tuli paljon myöhemmin. Ei voi oikein muuta sanoa kuin sen, että sun innostus on tärkeintä. Jos se jatkuu ja löytyy pitkäjänteisyyttä, niin kyllä sitä itsekseenkin voi oppia paljon. Etsi opettaja jos tuntuu siltä. Tottakai kannattaa hommata jokin soittovehje jos sellainen käy edes mielessä! Tässä vielä testi: Jos osaat vastata kaikkin kysymyksiin oikein ilman apuja, sinun ei tarvitse opetella kovin paljon musiikin teoriaa. ????? "Sain eka kerran tuossa -84 ja heti perään -96. Sen jälkeen on ollut hiljaista."
-Ravintelissa kuultuja | |
 Leikari16.02.2007 09:16:51 (muokattu 16.02.2007 09:19:31) | |
soittoharrastuksessakin tärkeätä on, että on innostunut ja innostus säilyy - siispä: - hommaa oikea syntikka (ei mitään casiota), jolla voit vaikka korvakuuloltakin koettaa tuttuja biisejä soittaa perässä - tuo on ihan hyvä metodi opetella musiikkia ja hyvää harjoitusta joka tapauksessa - kymmenet muusikkopolvet ovat soittotaitonsa hankkineet pelkästään korvakuulolta (viimeksi pari viikkoa sitten Yle Ykkösen kansanmusiikkiradiossa haastateltiin jotain kanteleensoittajaa, jolla oli satojen biisien repertuaari... :-) - opettele samalla pianonsoittoa ja musiikin teoriaa ihan alkeista lähtien joko itseopisekeluna tai mikäli mahdollista opettajan johdolla - opettele perus nuotinlukutaito (perus musiikkioppikirjoista aloittaen) ja kehitä sitä edelleen - - kirjastosta voit lainata metallimusa-nuottejakin -- voit hakea ainakin melodiat sieltä - harjoitus tekee maailmanmestarinkin - soita semmoista musaa, mistä innostut - opettele sointuoppia - perusduurit ja mollit & niistä monimutkaisempiin + käännöksiin - - netistä/kirjastosta löytyy oppaita, miten soinnut soitetaan koskettimilla - - uusien biisien mukaan lisää sointuja ... siitä se lähtee kuten kitaristeillakin - ala treenata ihan peruspianonsoittoakin - opastus olisi hyväksi - kirjastosta voit hakea alkeisopetuskirjoja .... klassikkoja ovat Aaron ja Thompson -- - - jomman kumman sarjan kun kahlaat läpi (vie useamman vuoden) niin taittuu hevitilutkin + nuotinlukutaito on jo hyvä & sormimotoriikkaa yli kotitarpeiden. ... ellei innostus riitä niin Aaron I-III olisi jo hyvä saavutus metalli- ja muun iskelmämusiikin taakse ... noita oppeja et kylläkään paljoa bändisoitossa tarvitse, mutta on soittajana kannattaa kehittää itseään myös soolosoittajana (en tarkoita soolojen soittajaa). Pop/rock -genreissä löytyy kirjastoista nuotteja, jotka sisältävät myös "kahdenkäden" kiipparinuotinnokset - - niitä on mukava itsekseen soitella so. "Hei, mä osaan soittaa tän biisin!" ... U.Honey taisikin varoittaa musiikkimaun laajenemisesta ;-) - mikä syna?? Jos rahkeet riittävät uuteen Korg Tritoniin niin sellainen voisi olla hyvä - löytyy hevisoolosoundeja, stringseja, kuoroja, padeja yms. kaikki tarpeellinen + pianot harjoittelijalle ihan toimivat ... muutkin työasemasynat Roland Fantom tai Yamaha Motif myös ok ... tai Alesis Fusionkin - oikeaan pianismiin pitäisi olla 66 kosketinta pidempi - ja vähintään puolipainotettu koskettimisto - yksi ratkaisu on ostaa edullinen sähköpiano, jossa on omat kaiuttimet (yamaha) sekä erikseen metallisyna (tyypillisesti halpa korg x5 tai joku virtuaalianalogi) ... mahdollisuuksia on monia ja riippuu budjetista Soitetaan jamia! | |
 Skyfall66616.02.2007 12:14:03 | |
Onhan tuossa järkeä. Itsekin aloitin aikoinaan juuri tuolla tavalla, Bodom oli kova sana 15-vuotiaana, ja siitä vaan tiluttelemaan. Guitar prolla oli helppo alotella, siinä kun ei nuotteja tarvinnut ja nopeusharjoittaja osoittautui varsin näppäräksi kaveriksi. Teorian osaaminen ei ole välttämätöntä, mutta auttaa bändin sisäisessä kommunikaatiossa huomattavasti;) Perussoinnut ja sointukäännökset kannattaa opetella, melometalli harvoin vaatii sen kummempia temppuja. Korvakin kehittyy kummasti kun aikansa tahkoaa. Tosiaan ainakin Korg X5/ Korg n364 ovat perusvarmoja ratkaisuja hevihommiin, eivätkä liian kalliita satsauksia heti alkuun. | |
| -AK- 16.02.2007 12:23:44 | |
Voit ihan kaikessa rauhassa alkaa opettelemaan soittoa ilman aikaisempaa kokemusta ja teoriantuntemusta. Korvakuulolta opetteleminen on helvetin hyvä juttu. Jos opettajaa/kaveria ei ole, niin itsekriittinen kannattaa olla ja nauhoitella kovasti miltä se oma soitto kuulostaa. Ja soittoasennot yms. tarpeelliset kannattaa tsekata. Ja kaikista eniten minusta kannattaa keskittyä soittamaan sitä, mikä kiinnostaa. Omasta mielestäni motivaation määrä vastaa miltei suoraan oppimisen määrää. Eihän teoriantietämyksestä ja koulutuksesta ole haittaa, mutta maailma on täynnä helvetin hyviä itseoppineita muusikoita jotka eivät teoriastakaan oikein tiedä mitään. Kyllä se siitä! | |
| Nidhöggr 16.02.2007 15:08:44 | |
Kiitoksia vaan kaikille vastanneille, tästä on ollut apua. Ja kun tässä olen katsellut noita erilaisia syntikkoja, niin tuo Korg X5 vaikutta melko lupaavalta. Mutta koska tosiaan olen hyvin tietämätön syntikoiden suhteen, niin tällainen kysymys putkahti mieleen: Pitääkö noissa erikseen säätää ja kääntää sitä ääntä, eli vaikkapa sellaisesta urkumusiikista pianonkaltaiseen soittoon, vai onko siinä vaan jokin säädin/kytkin joita napsauttamalla saa muokattua ääntä. Ja olen ymmärtänyt siten, että lähes kaikissa on jonkinlainen sisäänrakennettu kaiutin, erikseen ei semmoista tarvitse? Ja jos joku voisi vähän tarkemmin selittää noista painotuksista... Tiedän kyllä eron painottamattoman ja painotetun erolla, mutta millainen on puolipainotettu? | |
| Leikari 16.02.2007 16:19:16 | |
Pitääkö noissa erikseen säätää ja kääntää sitä ääntä, eli vaikkapa sellaisesta urkumusiikista pianonkaltaiseen soittoon, vai onko siinä vaan jokin säädin/kytkin joita napsauttamalla saa muokattua ääntä. Ja olen ymmärtänyt siten, että lähes kaikissa on jonkinlainen sisäänrakennettu kaiutin, erikseen ei semmoista tarvitse? Ja jos joku voisi vähän tarkemmin selittää noista painotuksista... Tiedän kyllä eron painottamattoman ja painotetun erolla, mutta millainen on puolipainotettu? - syntikoissa on valmiina "preset" soundeja so. valmiita erilaisia esim. piano, urku, viulut jne.. . nykyaikaisissa yleensä satoja - ne perustuvat lyhyisiin sampleihin, joista ääni rakennetaan - samplen pohjalta tehtyä soundia voi muokata (yleensä "user bank" tms.) - syntikasta riippuen voi olla jopa kymmeniä parametrejä, joiden arvoa voi muuttaa soundin "hienosäätämiseksi" - kokeneemmat tekevät soundit noiden avulla vaikka "tyhjästä. Sama koskee analogi/virtuaalianalogisyntikoita sillä erotuksella, että samplejen sijasta käytetään lähtökohtana oskillaattorin tuottamaa ääntä - VA-synassa on usein paljon säätämisessä käytettäviä potkikoita, jotka helpottavat soundin tekoa/muokkausta - oikeissa syntikoissa ei ole sisäänrakennettuna vahvistinta tai kaiuttimia - ensihätään voi käyttää kuulokkeita - stereoiden kaiuttimet eivät juurikaan kestä soittoa kuin hyvin hiljaisella. Suosittelen kotikäyttöön aktiivisia monitorikaiuttimia http://www.thomann.de/fi/aktiiviset_lahikenttamonitorit.html (niissä siis vahvistin kaiuttimien sisällä) - - noita voi ostaa käytettynäkin mm. huuto.netistä ja mnet torilta- behringerit on ihan hyvät ko. tarkoitukseen . - puolipainotettu on ominaisuuksiltaan siinä välissä ;-) so. painotettu pianomainen voi olla liian raskas moniin soittotyyleihin/soudeihin - painottamaton on soittotuntumaltaan helposti heppoinen eikä sovi pianoon - - puolipainotettu on sopiva kompomissi - - painottamattomissakin on eroja, jotkut yllättävän yleiskäyttöisiä ja aloittelijalle (ellei puhdas pianonsoitonopiskelija) sopivia.. Soitetaan jamia! | |
| sakvaka 16.02.2007 16:56:41 | |
a) Tuota... Molliasteikoista muistan sen verran, että niissä oli... Numeroita. b) Intervalli... sävelten "korkeusero", eikös niin? Tuon olen kuullut joskus. D-fis... Jokin sävel? c)Ääh. Bb-Duuriasteikko. En tiedä. d)Ylä-apuviiva. Ei sano mitään. Eipä vaikuta kovin lupaavalta. Tosiaan, tein tuon testin myöhään juuri ennen saunaan menoa, joten olin silloin hyvin kiireinen, eikä tärkeitä asioita edes tainnut testiin tulla.. Ei nuo tiedot välttämättä tärkeitä ole, ja vaikkei niitä hallitse, voi silti hyvin opetella soittamaan. Kirjaston Pianokoulu-kirjoissa (lue: syntetisaattorikoulu) opetetaan perusasiat oikein selkeästi. Eli, oma vinkkini on se, että ei kannata opetella ensin soittamaan joitakin hankalia kappaleita, vaan mielummin aloittaen helpoista, joista sitten askel askeleelta siirrytään haastavampiin päin. Vaikka osaisi soittaa Beethovenin kuutamosonaatin loistavasti huilulla, ei vielä kannata pyrkiä Helsingin kaupunginorkesteriin, jos ei löydä säveltä C. Nuottien luku kannattaa opetella yksinkertaisten esimerkkien kautta ensin. Tässä vaiheessa opettaja olisi mielestäni tärkeä. Joku muu saa vastata noihin testikysymyksiin nyt.. :) | |
 piiska216.02.2007 19:03:17 | |
Nykyään on hyviä teoria- ja vapaa säestyskouluja, jos se kiinnostaa (esim. suomalainen Tohtori Toonika) Jos soittaa pelkkää synamattoa, niin soinnuilla ja niiden käännöksillä saattaa pärjätä vähän aikaa. Ainahan voi aloittaa pianotunneilla käymisen esim. yksityisesti. Soittotaito on paljon tärkeämpi kuin se, onko Motif tai Fantom. | |
| Nidhöggr 16.02.2007 19:25:43 | |
Juu, nyt olen alkanut jo vähän vakavammin miettiä syntikan hankintaa. Tässä vähän selailtuani löysin käytetyn Korg SP-200-keikkapianon. Mukaan tulee teline, "plugi-plugi-piuha", ohjekirja, sustain-pedaali ja virtapiussi. Mikähän tuo Plugi-plugi-piuha on? "Täysimittainen 88-kosketinta, vasarakoskettimisto (erityisesti olen pitänyt tatsista), sisään rakennettu metronomi, hyvät rhodesit,jouset..." Noin kyseista soitinta mainostetaan. Jos joku viitsisi vähän valaista sanastoa, en tiedä mikä on metronomi, vasarakoskettimisto saattikka rhodesi. Hinta oli 500€, eikä omasta mielestäni vaikuttanut kovin korkealta. | |
| sakvaka 16.02.2007 20:02:51 | |
en tiedä mikä on metronomi, vasarakoskettimisto saattikka rhodesi. Metronomi on tikittävä laite, jonka avulla soittaja pysyy rytmissä. Siihen säädetään, montako kertaa minuutissa metronomi naksahtaa. http://fi.wikipedia.org/wiki/Metronomi Rhodes-piano on tietynlainen elektroninen instrumentti. Lisää aiheesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Rhodes | |
‹ edellinen sivu | seuraava sivu › | |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)