Bassot ›

Katsoin äsken Billy Sheehanin bassovideon ja huomasin, että hän "vinguttaa" beissiinsä jossain kohdissa, muttei näytetä / kerrota miten hän oikein tekee sen. ( nukahdin keskenkaiken )
Loogisesti ajateltuna hän voisi käyttää kynsiään plekuna?

Osaako joku täällä kyseisen tekniikan ?

Katsoin äsken Billy Sheehanin bassovideon ja huomasin, että hän "vinguttaa" beissiinsä jossain kohdissa, muttei näytetä / kerrota miten hän oikein tekee sen. ( nukahdin keskenkaiken )
Loogisesti ajateltuna hän voisi käyttää kynsiään plekuna?

Osaako joku täällä kyseisen tekniikan ?
 
muistaakseen joskus oli aiheesta juttua jossain kitara/bassolehdessä. sormilla se kai sen teki, en kyllä yhtään muista notta miten.

ei kyseiseen hemmoon sen tarkemmin ole tutustunut, mutta kuulostaa ihan "pinch harmonicilta"...sormin soitettunakin sen saa aikaiseksi...siitä oli puhetta täälläkin yhdessä aikaisemmassa topicissa (pleku vs. sormet). Huiluäänet erottuvat vielä paremmin oikeilla säädöillä, korostaa diskanttia, vähän säröä etc.

"pinch harmonicilta" kuullostaa
 
Joku sellanen se oli, nyt tuli mieleen.... Katsoin Billy Sheehan Vs. Paul Gilbert, tilutus viedon ja siin se veti sen jotenkin sormilla / kynsillä

Kun painaa peukalolla kevyesti kieltä ja soittaa pienen matkan päästä sormilla jostain sieltä mikkien päältä, niin tulee huiluäänä siihen mukaan. Siis pinch-harmonicseja.

Kun painaa peukalolla kevyesti kieltä ja soittaa pienen matkan päästä sormilla jostain sieltä mikkien päältä, niin tulee huiluäänä siihen mukaan. Siis pinch-harmonicseja.
 
Jees, pitää harjoitella... ei taida olla mitään bassonsoiton helppoja juttuja

Tämmönen tyylitajuttomuus kuin Steve Bailey on oikein kirjoittanut kirjan huiluäänillä soittamisesta.
 
Kans netistä löytyy aika hyvin tietoa aiheesta. Hakusanaksi vaikka "bass hamonics" tai sinne päin.

Mitä haukkuuko joku Steve Baileyta?!

Mitä haukkuuko joku Steve Baileyta?!
 
Joo, minä.
 
Hau hau.

Ja Sheehan on sooloillessaan myös tyylitajuton.
 
Joskus hänelläkin soitto toimii. Tämä nyt on hyvin kaukaa menneisyydestä, mutta olisiko peräti kitaristi Greg Howen soololevyllä(n. v. 1988) ollut ihan kelvollista komppaamista ?
 
Sheehan on silti soolojensa perusteella arvosteltuna täysin yliarvostettu basisti.
 
Niacin rokkaa aika hyvin

Niacin rokkaa aika hyvin
 
Nostan käet (heh!) pystyyn Niacinin kohdalla, vain siksi etten tunne tuotantoa. Muutenkin olisi aika päivittää tietoni nykybasistien toimista, on jäänyt tuo viime aikoina vähän turhan vähälle.
 
Muuten, niasiini on B3-vitamiini. Mistä moinen nimi ?

Nostan käet (heh!) pystyyn Niacinin kohdalla, vain siksi etten tunne tuotantoa. Muutenkin olisi aika päivittää tietoni nykybasistien toimista, on jäänyt tuo viime aikoina vähän turhan vähälle.
 
Muuten, niasiini on B3-vitamiini. Mistä moinen nimi ?
 
John Novello tuppaa levyillä tarttumaan Hammondin B3:seen aika ronskilla kädellä.
 
Tuosta Sheehanin Niacin -suorituksesta vielä sen verran (ennen kuin tulee flamea) että aika kiireisiä ne sen bassokuviot kieltämättä on ja erikoinen särösaundikin vaatii totuttelua, mutta tuossa bändissä ne toimii kuin nyrkki perssilmässä. Asiaan vaikuttanee että kyseessä on trio (Dennis Chambers, rummut; John Novello, b3, rhodes ym..; Billy Sheehan, basso.) jolloin tilaa rämpseelle on enemmän.

Ja Sheehan on sooloillessaan myös tyylitajuton.

Joskus hänelläkin soitto toimii. Tämä nyt on hyvin kaukaa menneisyydestä, mutta olisiko peräti kitaristi Greg Howen soololevyllä(n. v. 1988) ollut ihan kelvollista komppaamista ?

Sheehan on silti soolojensa perusteella arvosteltuna täysin yliarvostettu basisti.
 
Olen vähän eri mieltä... Oon kuullut Sheehanilta niin loistavaa bassottelua, että huh huh. Sillä on mun mielestä yksiä hienoimpia bassosooloja mitä oon kuullu. Tietysti makuasia!!

Tämmönen tyylitajuttomuus kuin Steve Bailey on oikein kirjoittanut kirjan huiluäänillä soittamisesta.

Kans netistä löytyy aika hyvin tietoa aiheesta. Hakusanaksi vaikka "bass hamonics" tai sinne päin
 
Tästäkin olen eri mieltä. Steve Bailey käyttää huiluääniä melko kekseliäästi...

Niin, alkuperäiseen aiheeseen http://muusikoiden.net/keskustelu/p … &o=20&x=89ba984ce9&co=0 .

Tästäkin olen eri mieltä. Steve Bailey käyttää huiluääniä melko kekseliäästi...
 
Joo, niin kai, mutta ei sillä tyylitajua silti ole.

Joo, niin kai, mutta ei sillä tyylitajua silti ole.
 
Mä olen SamOtherin kanssa samaa mieltä mitä Steve Baileyn soittoon tulee.

Sheehanilla on kuitenkin esiintyjänä aika hyvä meininki ja sen soittostaili ja kaikki "jipot" on varmoja ja vakuuttavia,
noin niinku instrumentalismina.
Kun vertaa näihin muihin mainittuihin hahmoihin ja vastaaviin basso-akrobaatteihin(Hamm,S.Bailey,Wooten...etc.), Sheehanin solistinen esitys kantaa ja kulkee vähän isommillakin areenoilla, muiden samantyylisten instrumentalistien(gtr,keyb) rinnalla, jäämättä jalkoihin meiningissä tai soundissa. "Hyvät naiset ja herrat, pahoittelemme: Bassosoolo!"- ilmiöltä vältytään,
mikä on aika harvinaista, mitä tulee noihin edellä mainittuihin pipertäjiin.
Puhun nyt muodosta, en sisällöstä, koska sehän nyt on instrumentaali-rock/fuusio puolella vähän kortilla, sekä sooloissa että biiseissä. Nykyään.

Sheehanilla on kuitenkin esiintyjänä aika hyvä meininki ja sen soittostaili ja kaikki "jipot" on varmoja ja vakuuttavia,
noin niinku instrumentalismina.
Kun vertaa näihin muihin mainittuihin hahmoihin ja vastaaviin basso-akrobaatteihin(Hamm,S.Bailey,Wooten...etc.), Sheehanin solistinen esitys kantaa ja kulkee vähän isommillakin areenoilla, muiden samantyylisten instrumentalistien(gtr,keyb) rinnalla, jäämättä jalkoihin meiningissä tai soundissa. "Hyvät naiset ja herrat, pahoittelemme: Bassosoolo!"- ilmiöltä vältytään,
mikä on aika harvinaista, mitä tulee noihin edellä mainittuihin pipertäjiin.
Puhun nyt muodosta, en sisällöstä, koska sehän nyt on instrumentaali-rock/fuusio puolella vähän kortilla, sekä sooloissa että biiseissä. Nykyään.
 
Sheehanin lavaesiintyminen on kyllä ihan ok, mutta jos nyt siitä tiluttelusta puhutaan, niin esimerkkinä vaikka miehen "opetusvideo" -80 luvun lopulta: siinä herran soitolla ei ole mitään tekemistä musikaalisuuden kanssa. Eli siitä, millä vain ja ainoastaan on merkitystä.