Kitarat: soittaminen ›

Tätä minä juuri en käsitä. Eli ensin opetellaan tekniikka, että voitaisiin oppia soittamaan biisi kun voisi vain soittaa sitä biisiä niin kauan että se menee niin tekniikan oppii siinä samalla.
 
Ooks ikinä testannut treenata jotain ihan vitun vaikeaa biisiä niin hyvään kuntoon kuin mahdollista (oikeasti niin hyvään, ei mihinkään "no ei tää nyt mee tän paremmin, kattellaan syssymmällä" -kuntoon)? Se ei vaan valitettavasti aina onnistu jauhamalla sitä biisiä - tai varmasti onnistuu, mutta se ottaa aikaa. Ja silloinkin voi olla, että vaan räpeltää sen ongelmakohdan läpi - niin että se menee just siinä tempossa jonka kappale vaatii, mutta ei riittävän nopeasti/sulavasti/hyvin, jotta perimmäinen ONGELMA olisi ratkaistu. Biisin treenaaminen on huomattavasti helpompaa, kun treenaa ne ongelmapaikat oikeasti kohdilleen. Voi olla että se vaatii 1234-harjoitusten jauhamista, mutta jos sillä saa asian korjattua, sen se sitten vaatii.
 
Mieti vaikka sellaista tilannetta, että soittaa biisiä, jossa pitäisi pikata tremolona yhtä ääntä tempossa 16-osina tempossa 200. Okei, kun sahaa koko kädellä menemään väkivalloin, saa sen nimenomaisen kappaleen kohdan menemään. Se antaa valheellisen kuvan siitä, että pystyy pikkaamaan vitun nopeasti, ja tulevissa biiseissä käyttää samaa, huonoa tekniikkaa nopeiden pikkauskohtien soittamiseen - tuloksena suttuinen, huono tekniikka, eli kuulostaa ihan perseeltä. Tremolon treenaamiseen väärällä tekniikalla käytetty aika menee täysin hukkaan, koska saman asian joutuu harjoittelemaan uudestaan heti, kun joutuu soittamaan mitään vaikeampaa pikkausta vaativaa, jos haluaa soittaa hyvin.
Tästä syystä on HELPOMPI (ei välttämättä parempi, monipuolisesti kehittävämpi tms.) rajata ongelma pienenpieneksi ja treenata niin yksinkertaisia asioita, että varmasti kuulee missä ongelmat ovat. Kun treenaa 1234-asioita, koko energian voi keskittää soiton kuunteluun ja ongelmien havainnoimiseen, sen sijaan että, treenattaessa "oikeaa musiikkia", jouduttaisiin keskittymään siihen, tuleeko oikeita ääniä ulos, mikä harmonia soi alla, mitä arpeggioita/skaaloja soitetaan, mihin linja on menossa, onko saundi just se oikea fuusiosaundi jne.
 
Tekniikkaharjoitukset on siis tarkoitettu tekniikan harjoittelemiseen, aivan yksinkertaisesti.
 
Klasareilla on raju tekniikka, ja ne treenaavat nimenomaan niitä perimmäisiä ongelmia pois, millä keinoin se ikinä sitten onnistuukaan tietyssä tilanteessa. Siksi ihmiset käyvät mestaripedagogien mestarikursseilla - mestaripedagogit yleensä tietävät, mikä on ongelman perimmäinen syy ja miten se saadaan treenattua pois niin, ettei se aiheuta ongelmia myöhemmässä vaiheessa uraa.

Kysynpä vaan, että kenellä täällä on oikeasti niin hyvä tekniikka, että voi puhua minkään harjoitteen olevan turha? En muistaakseni ole kuullut Juccizelta tai Kimurantilta, enkä keneltäkään muultakaan 1234-harjoitusten vastustajalta sellaista teknistä osaamista, että omaan kokemukseen pohjautuen voisi väittää niiden olevan täysin hyödyttömiä. Ambituksella on saatanan kova tekniikka, mutta se on soittanutkin kaikkea mahdollista ja rakastaa 1234-harjoituksia:D
 
Tarkoitatko tosiaan, että minun ja kimurantin pitäisi kuulostaa samalta kuin Ambitus, jotta olisimme oikeutettuja mielipiteisiimme? Herätys nyt ihan oikeasti! :D
 
Olisiko lopultakin kyse siitä, että eri ihmiset ovat satsanneet soitannassaan eri asioihin ja kaikkia ei edes kiinnosta pystyä kromaattisiin juoksutuksiin yli 20 nuottia sekunnissa -tempoon, mutta silti heidän soitannallensa on monien mielestä paikkansa? Hyvä tekniikka ei minusta ole sama asia kuin kyky kelata kromaattisia tai symmetrisiä sormitreenejä turbovauhdilla. Esimerkiksi B.B. Kingillä on ihan yhtä hyvä tekniikka kuin Petruccilla - siihen mitä he soittavat - vaikka toinen soittaakin sata kertaa enemmän kuin toinen.
 
Voisinhan minäkin avautua sen verran, että täällä on monta tyyppiä, joilta minä en ole kuullut esim. kunnollista sointujen seuraamista edes yksinkertaisissa kolmen soinnun sointutaustoissa, vaikka heidän tekniikkansa (tai tässä tapauksessa lähinnä nopeus, mutta joka on ilmeisesti sinulle yhtä kuin tekniikka) onkin monesti heillä ihan kohdallaan.
 
Tuntuu tosiaan välillä, että joillakin tekninen suorittaminen kiilaa useita metrejä itse musiikin edelle.

Ooks ikinä testannut treenata jotain ihan vitun vaikeaa biisiä niin hyvään kuntoon kuin mahdollista
 
Kyllä olen ja tiedän että se on hidasta.
 
Sen treenaaminen on huomattavasti helpompaa, kun treenaa ne ongelmapaikat kohdilleen.
 
Totta mutta en käsitä miksi siinä pitäisi ruveta ettiin netistä jotain hiton 1234-treenejä. Ite hinkkaan niitä ongelmakohtia siitä biisistä. Saman asian se ajaa kun tavoite kuitenkin on saada se biisi meneen.

Tarkoitatko tosiaan, että minun ja kimurantin pitäisi kuulostaa samalta kuin Ambitus, jotta olisimme oikeutettuja mielipiteisiimme? Herätys nyt ihan oikeasti! :D
 
Jos sä arvostelet ihmisiä, jotka haluavat kuulostaa samalta kuin Ambitus (tai vaikka sitten Petrucci), niin mikä pointti on siinä, että väittää ettei niiden samojen juttujen soittamisessa, joita Ambitus on soittanut, ole järkeä? Kuinka moni jazztyyppi on käynyt täällä ylistämässä 1234-treenejä (sietäisi kyllä)?
 
Olisiko lopultakin kyse siitä, että eri ihmiset ovat satsanneet soitannassaan eri asioihin ja kaikkia ei edes kiinnosta pystyä kromaattisiin juoksutuksiin yli 20 nuottia sekunnissa -tempoon, mutta silti heidän soitannallensa on monien mielestä paikkansa? Hyvä tekniikka ei minusta ole sama asia kuin kyky kelata kromaattisia tai symmetrisiä sormitreenejä turbovauhdilla. Esimerkiksi B.B. Kingillä on ihan yhtä hyvä tekniikka kuin Petruccilla - siihen mitä he soittavat - vaikka toinen soittaakin sata kertaa enemmän kuin toinen.
 
Niiiin, tämä on sata kertaa kuultu selitys - "ei mua kiinnosta". Hohhohhoijaa. Olisko sillä, että pystyy soittamaan nopeasti, jotain yhteyttä esim. saundiin? Eikö sua muka kiinnosta soittaa mahdollisimman ehjällä, hyvällä, puhtaalla, dynaamisesti hallitulla saundilla, ts. just niin kuin haluat, niitä samoja juttuja, joita nyt et pysty soittamaan niin? Saundi - kontrolli - tekniikka - jeah baby jeah! Siinä on tietty yhteys, että Petrucci kuulostaa kliiniseltä HALUTESSAAN;)
 
Voisinhan minäkin avautua sen verran, että täällä on monta tyyppiä, joilta minä en ole kuullut esim. kunnollista sointujen seuraamista edes yksinkertaisissa kolmen soinnun sointutaustoissa, vaikka heidän tekniikkansa (tai tässä tapauksessa lähinnä nopeus, mutta joka on ilmeisesti sinulle yhtä kuin tekniikka) onkin monesti heillä ihan kohdallaan.
 
Ei nopeus ole yhtä kuin tekniikka, mutta nopeus on tekniikan sivutuote, yksinkertaisesti.
Enpä ole kuullut täällä yhtään kitaristia, joilla olisi mun standardien mukaan hyvä tekniikka, eikä osaisi seurata sointuja siinä musassa jota soittaa. Kysymys on siitä, mitä sä ite sanoit edellä: "ei kiinnosta".
Lisäksi, kysymys on aivan muista asioista kuin soittoon liittyvistä sellaisissa tapauksissa, joissa joku sahaa raivolla vääriä ääniä.
 
Tuntuu tosiaan välillä, että joillakin tekninen suorittaminen kiilaa useita metrejä itse musiikin edelle.
 
Ja se onkin oikein!

Asia selvä. Tämä asia ei selviä.

Noista voisi kyllä laittaa jotain ääninäytteitä että kuinka nopeesti porukka vetää noita, tietää sitten että paljonkon reenailla lisää :) Yks mikä näissä 1234 tai 5678 reeneissä vituttaa on se että jos talossa sattuu olemaan muita paikalla ja hinkkaa tällaisia niin tulee kohta kommenttia että "Mitä sä siellä plinuutat" tms.

itse treenasin 5v sitten aika paljon 1-2-3-4 -reenejä ja sain ne menemään aika kovaa tahtia. Toisaalta "tilutustekniikka" ei niillä koskaan parantunut, koska tuollaisia patterneja ei kuitenkaan biiseissä ole. Jos treenaisin tekniikkaa vielä, muuttaisin tuon treenin esim 4-2-3-1 -muotoon ja kielten vaihdot sinne jonnekin väliin vielä.
En tiedä millainen painotus kullakin on tekniikkatreeneillä vs koko treeniaika, mutta en kyllä nykyään laittaisi paljon aikaa tuollaiseen. Kitaransoitossa on kuitenkin paljon tärkeämpiäkin osa-alueita, joiden handlaamiseen menee itsessään ihmiselämä.
Ja nämä ajatukset siis, kun halu on kehittyä monipuolisesti soittavaksi muusikoksi, eikä tavoite ole päätyä Youtuben "me+very+fast+shredding"-listalle.. ;)

Ja nämä ajatukset siis, kun halu on kehittyä monipuolisesti soittavaksi muusikoksi, eikä tavoite ole päätyä Youtuben "me+very+fast+shredding"-listalle.. ;)
 
Tämä onkin nähdäkseni minun ja esimerkiksi John Titorin näkemysten olennaisin ero. Olen kanssasi paljolti samaa mieltä. Ei kai tässä olekaan kyse siitä, kuka on oikeassa vaan siitä, mihin soitannossaan pyrkii ja miten painottaa eri osa-alueiden tärkeyttä. Sen pohjalta sitten päädytään eri harjoittelumetodeihin.
 
Yleisesti ottaen on monesti ihan hyvä herätellä "vastapuolta" ajattelemaan, että hyvänkuuloisessa soitannassa on yleensä paljon muutakin vaikeaa (ja treenausta vaativaa!) kuin suorituksen mekaaninen puoli. Olen melko varma siitä, että oma soittoni olisi itse asiassa paljon nykyistä kauheampaa kuultavaa, mikäli olisin käyttänyt ajastani tippaakaan noihin 1234-treeneihin. Tähän asti on kiinnostanut enemmänkin yrittää tuottaa musiikillisesti "ehjää" tavaraa luottaen siihen, että tekniikka kyllä kehittyy siinä ohessa kun pyrin viemään soittoani musiikillisesti eteenpäin.
 
Eli lyhyesti: kun olen opetellut jotain uutta soitettavaa, olen tähän asti päässyt tavoitteeseen ilman aivotonta, puhtaasti mekaanista ja kaikista asiayhteyksistä irroitettua sormiharjoitteluakin soittamalla sen sijaan "itse asiaa". Omakohtaista ja ehdottoman subjektiivista, mutta omalla kohdallani toimivaksi osoittautunutta.

Yleisesti ottaen on monesti ihan hyvä herätellä "vastapuolta" ajattelemaan, että hyvänkuuloisessa soitannassa on yleensä paljon muutakin vaikeaa (ja treenausta vaativaa!) kuin suorituksen mekaaninen puoli. Olen melko varma siitä, että oma soittoni olisi itse asiassa paljon nykyistä kauheampaa kuultavaa, mikäli olisin käyttänyt ajastani tippaakaan noihin 1234-treeneihin. Tähän asti on kiinnostanut enemmänkin yrittää tuottaa musiikillisesti "ehjää" tavaraa luottaen siihen, että tekniikka kyllä kehittyy siinä ohessa kun pyrin viemään soittoani musiikillisesti eteenpäin.
 
Tämä on mun mielestä varsin hyvä näkemys, vähän tuohon suuntaan olen itekki ajatellut. Joskus kuitenkin tulee tuollaista 1234-reeniä tehtyä lähinnä lämmittelymielessä, ja siihen se onkin ihan hyvä metodi. Varsinkin kun otelautakäden etusormessa on vaivannut monesti jännetuppitulehdus ja vaivaa välillä nytkin, on syytä lämmitellä kunnolla ennenkuin alkaa soittamaan bendejä ja muuta. Sehän on karu tosiasia että ei noista reeneistä hyödy musiikillisesti juuri mitään, tai ainakaan minä, ja onkin parempi reenailla sellaisia juttuja jotka kuulostaa omaan korvaan hyvältä, eiköhän se tekniikkakin kehity siinä sivussa.

Noh, päätinpä sitten heittää oman lusikkani tähän soppaan. En sitä tiedä että kannattiko.:D
 
Hieman harmittaa että triidi meni taisteluksi noista 1234/5678 harjoituksista. Koska alkuperäinen tarkoitus oli ihan puhtaasti jakaa harjoituksia, joita itse olen veivaillut niille ihmisille joita kiinnostaa harjoitella noiden kanssa.
 
Ketään provosoimatta, tässä on oma näkökulmani noihin harjoituksiin. Kyllä itse koen ne hyödyllisiksi. En niinkään siksi että ne parantaisivat musikaalista ulosantiani (sitä treenataan muilla tavoin), vaan siksi että niitä veivaamalla aluksi sen 15-20min saan sormet hyvin lämpimiksi ja tunnen että venyttelykin toimii paremmin noiden harjoitusten kanssa. Yleensä soitan pari tuntia päivässä ja siihen mahtuu siis paljon muutakin kuin tekniikkatreenia (blokkailua ym.).
Ja mielestäni tuo ~20min ei ole suuri uhraus siihen, että saan lämmiteltyä hyvin ja samalla ehkä pidän huolta noista käden lihaksista, ranteesta jne. ja estän itselleni jännekanavaoireyhtymän? muodostumista. +Aina lämmittelyn lopuksi tiedän, että montako 16osaa saan temmolla sejase puhtaasti.:D Ainakin itselleni on mukava tietää mikä on nopeusrajani, jos minut siitä syystä leimataan turhaksi 1234/5678tilumieheksi niin samapa se minulle. Ei se minulta mitään pois ole, enhän minä teille soita vaan itselleni.
 
Siitä uskallan olla kyllä eri mieltä, että biisit (toki tämäkin riippuu biisistä) harjoittaisivat yhtä tehokkaasti motoriikkaa kuin nuo 1234 treenit. Esim. itselläni oli harjoittelussa jokin biisi missä aina ryssin kohdassa, jossa oli joku tämäntyylinen kohta:
 
(9-10-11-12 treeni):D
E----------------11-----------------------
H------9-10-12----12-10-9-------------
 
Aina palatessani H kielelle pleku osui E kieleen eikä kuulostanut hyvältä.
Sitten treenasin tätä harjoitusta:
 
E---------------------------------------------------------------------------------------------------------------
H--------5-----------6-----------7-----------8-----------7-----------6-----------5------------------------------
G--5-6-8---8-6-5-6-8---8-6-5-6-8---8-6-5-6-8---8-6-5-6-8---8-6-5-6-8---8-6-5-6-8--------------------------------
D---------------------------------------------------------------------------------------------------------------
A---------------------------------------------------------------------------------------------------------------
E---------------------------------------------------------------------------------------------------------------
 
Parin päivän päästä kyseinen kohta biisistä meni aivan puhtaasti, koska sain intensiivisempää harjoittelua tuohon plekunpalautukseen kielen "väärältä" puolelta.
 
Elikkäs näin, tuli vedeltyä näköjään enemmänkin taas tekstiä.

Kaiken harjoittelun pitäisi olla ns. luovaa harjoittelua, jossa on ajatus mukana. Ottakaa mallia Wes Montgomeryn treenaustavasta, hän harjoitteli ainoastaan juttuja, mitä voi käyttää itse käytännön esiintymistilanteessa. Tuloksissa ei liene epäselvyyttä.

Tämä onkin nähdäkseni minun ja esimerkiksi John Titorin näkemysten olennaisin ero. Olen kanssasi paljolti samaa mieltä. Ei kai tässä olekaan kyse siitä, kuka on oikeassa vaan siitä, mihin soitannossaan pyrkii ja miten painottaa eri osa-alueiden tärkeyttä. Sen pohjalta sitten päädytään eri harjoittelumetodeihin.
 
Mun nähdäkseni ongelma onkin nimenomaan siinä, että sä et anna ihmisten päätyä muihin harjoittelumetodeihin kuin niihin, joihin olet itse päätynyt. Sä olet täällä pohjimmiltasi toitottamassa sitä, kuinka Petrucci on huono kitaristi, eikä sellaiseksi kannata haluta. Miksi ei? Onko joku toitottamassa sulle että Larry Carlton on huono kitaristi, elä treenaa sen juttuja?
 
Musta vaikuttaa siltä, että sä olet vaan orastava kaihi silmissä kulkeva urpo, joka tekee muille sitä, mitä käskee näiden olla tekemättä. Ei sun hiukan sivistyneempään muotoon puettu tilukitaristien haukkumisesi eroa sisällöltään yhtään wIlDChiLD94:n "jazz on paskaa!!!111" -kommenteista.
 
Jos kyse on "siitä, mihin soitannossaan pyrkii ja miten painottaa eri osa-alueiden tärkeyttä" ja "sen pohjalta päädytään eri harjoittelumetodeihin", miksi sä et anna ihmisten rauhassa tutkia 1234-patterneiden kauneutta? Ne ovat harjoitusmetodi siinä kuin kakkosvitosten soittaminenkin.
 
En pikaisesti miettimällä ole törmännyt yhteenkään teknisesti vaikkapa nyt Petruccin veroiseen kitaristiin, joka ei olisi harjoitellut tekniikkaa. Mun mielestä on mahtavaa se, kuinka jazzkitaristi toisensa jälkeen tulee selittämään kuinka "ei sitä tekniikkaa tarvi treenata erikseen, sen kun vetää vaan", eikä yhdelläkään näistä selittäjistä ole sanojensa todisteeksi todella kovaa tekniikkaa, riippumatta siitä kuinka kauan ovat soittaneet.
 
Yleisesti ottaen on monesti ihan hyvä herätellä "vastapuolta" ajattelemaan, että hyvänkuuloisessa soitannassa on yleensä paljon muutakin vaikeaa (ja treenausta vaativaa!) kuin suorituksen mekaaninen puoli. Olen melko varma siitä, että oma soittoni olisi itse asiassa paljon nykyistä kauheampaa kuultavaa, mikäli olisin käyttänyt ajastani tippaakaan noihin 1234-treeneihin. Tähän asti on kiinnostanut enemmänkin yrittää tuottaa musiikillisesti "ehjää" tavaraa luottaen siihen, että tekniikka kyllä kehittyy siinä ohessa kun pyrin viemään soittoani musiikillisesti eteenpäin.
 
Eli lyhyesti: kun olen opetellut jotain uutta soitettavaa, olen tähän asti päässyt tavoitteeseen ilman aivotonta, puhtaasti mekaanista ja kaikista asiayhteyksistä irroitettua sormiharjoitteluakin soittamalla sen sijaan "itse asiaa". Omakohtaista ja ehdottoman subjektiivista, mutta omalla kohdallani toimivaksi osoittautunutta.
 
Ylipäänsä mä en voi ymmärtää näkemystä "kaikista asiayhteyksistä irroitettu" - kyllä jokainen soittaa 1, 2, 3, 4 tai enemmän ääniä per kieli, soitti sitten ihan mitä tahansa musiikkia. Pelkästään matemaattisia sormiharjoituksia soittamalla ei tule hyväksi soittajaksi, se on aivan saletti, musiikkia niitä soittamalla ei opi, mutta yhdistelemällä niitä muihin tapoihin oppia soittamista ja musiikkia niistä on hyötyä. Mitäs sun soitolle voisi kuulua, jos olisit soittanut kaiken nyt harjoittelemasi LISÄKSI, harjoitustunteja lisäämällä, 1234-harjoituksia? Herra yksin tietää.
 
Lisäksi, jos joku haluaa kovan tekniikan, ei sulla ole mitään todisteita siitä että sun harjoitusmetodisi vie kyseiseen päätepisteeseen. Muiden harjoitusmetodien puolesta on todisteita. Miksi sä siis olet sanomassa että se toinen harjoitusmetodi on huono siihen tarkoitukseen, johon ihmiset sitä käyttävät? Kuten itse sanoit, jokainen painottaa eri osa-alueiden tärkeyttä omalla tavallaan ja päätyy sen pohjalta eri harjoitusmetodeihin.
 
Anteeksi tautologia, mutta kun tuntuu että on pakko vääntää rautalangasta.

Mun nähdäkseni ongelma onkin nimenomaan siinä, että sä et anna ihmisten päätyä muihin harjoittelumetodeihin kuin niihin, joihin olet itse päätynyt. Sä olet täällä pohjimmiltasi toitottamassa sitä, kuinka Petrucci on huono kitaristi, eikä sellaiseksi kannata haluta. Miksi ei? Onko joku toitottamassa sulle että Larry Carlton on huono kitaristi, elä treenaa sen juttuja?
 
Musta vaikuttaa siltä, että sä olet vaan orastava kaihi silmissä kulkeva urpo, joka tekee muille sitä, mitä käskee näiden olla tekemättä. Ei sun hiukan sivistyneempään muotoon puettu tilukitaristien haukkumisesi eroa sisällöltään yhtään wIlDChiLD94:n "jazz on paskaa!!!111" -kommenteista.
 
Jos kyse on "siitä, mihin soitannossaan pyrkii ja miten painottaa eri osa-alueiden tärkeyttä" ja "sen pohjalta päädytään eri harjoittelumetodeihin", miksi sä et anna ihmisten rauhassa tutkia 1234-patterneiden kauneutta? Ne ovat harjoitusmetodi siinä kuin kakkosvitosten soittaminenkin.
 
En pikaisesti miettimällä ole törmännyt yhteenkään teknisesti vaikkapa nyt Petruccin veroiseen kitaristiin, joka ei olisi harjoitellut tekniikkaa. Mun mielestä on mahtavaa se, kuinka jazzkitaristi toisensa jälkeen tulee selittämään kuinka "ei sitä tekniikkaa tarvi treenata erikseen, sen kun vetää vaan", eikä yhdelläkään näistä selittäjistä ole sanojensa todisteeksi todella kovaa tekniikkaa, riippumatta siitä kuinka kauan ovat soittaneet.
 

 
Ylipäänsä mä en voi ymmärtää näkemystä "kaikista asiayhteyksistä irroitettu" - kyllä jokainen soittaa 1, 2, 3, 4 tai enemmän ääniä per kieli, soitti sitten ihan mitä tahansa musiikkia. Pelkästään matemaattisia sormiharjoituksia soittamalla ei tule hyväksi soittajaksi, se on aivan saletti, musiikkia niitä soittamalla ei opi, mutta yhdistelemällä niitä muihin tapoihin oppia soittamista ja musiikkia niistä on hyötyä. Mitäs sun soitolle voisi kuulua, jos olisit soittanut kaiken nyt harjoittelemasi LISÄKSI, harjoitustunteja lisäämällä, 1234-harjoituksia? Herra yksin tietää.
 
Lisäksi, jos joku haluaa kovan tekniikan, ei sulla ole mitään todisteita siitä että sun harjoitusmetodisi vie kyseiseen päätepisteeseen. Muiden harjoitusmetodien puolesta on todisteita. Miksi sä siis olet sanomassa että se toinen harjoitusmetodi on huono siihen tarkoitukseen, johon ihmiset sitä käyttävät? Kuten itse sanoit, jokainen painottaa eri osa-alueiden tärkeyttä omalla tavallaan ja päätyy sen pohjalta eri harjoitusmetodeihin.
 
Anteeksi tautologia, mutta kun tuntuu että on pakko vääntää rautalangasta.
 
Nyt napahti suurta plussaa ++

Oikeestaan tänne soittapalstalle pitäis duunaa sellanen lisätoiminto "Jucciz-lukko". Voitaisiin kaikki keskittyä tässäkin keskustelussa itse niihin tekniikkaharjoituksiin :)

Tarkoitatko tosiaan, että minun ja kimurantin pitäisi kuulostaa samalta kuin Ambitus, jotta olisimme oikeutettuja mielipiteisiimme?
 
Tottakai! Näin tämä asia on! Onneksi olkoon! olet herännyt ;D Nyt alatte sahaa noita 12345678 treenejä hullun lailla! Lopetatte muun elämän ja sulkeudutte koppiin seuraavaks neljäks vuodeks!

Mutta eikö saisi muka keskustella siitä että sitä tekniikkaa voi harjoituttaa myös muutenkin kuin pelkällä 1-2-3-4 treenillä,
 
Saisi. Sillä ei ole mitään tekemistä tiluttajista ja "erilailla" harjoittelijoista pään aukomisen kanssa.

Saisi. Sillä ei ole mitään tekemistä tiluttajista ja "erilailla" harjoittelijoista pään aukomisen kanssa.
 
Mun käsittääkseni ei mitään päänaukomista tapahtunut. Ainakaan sellaista mistä kannattaisi vetää herneenpalko nenään.

Oikeestaan tänne soittapalstalle pitäis duunaa sellanen lisätoiminto "Jucciz-lukko". Voitaisiin kaikki keskittyä tässäkin keskustelussa itse niihin tekniikkaharjoituksiin :)
 
Hommaa itselles lukko! Jucciz on puhunut myös asiaa.
Monet on puhuneet jonniin verran asiaa tässä ketjussa, paitsi mie!
Tähän asiaan ei yhden ihmisen totuutta löydy, eli nyt maalaisjärki käyttöön (myös) treenauksessa.
Tekniikkaa on hyvä harjoitella, mutta älköön se olko itseisarvo soitossa tahi harjoittelussa.

Tekniikkaa on hyvä harjoitella, mutta älköön se olko itseisarvo soitossa tahi harjoittelussa.
 
Miten niin? Sehän on itseisarvo!