Kitarat: kitarakamat ›

Olen siis aloitteleva kitaristi (n.puoli vuotta soittoa) ja ajattelin hankkia uuden kitaran. Mutta koska en juuri mitään noista ymmärrä eikä lähipiirissäkään ole ketään joka osaisi kovinkaan paljoa auttaa niin päätin sitten kysyä teiltä. Tällainen raskaan musiikin ystävä kun olen niin alustavasti olen ajatellut näitä:
 
http://www.soitinlaine.fi/index.cfm … =tuotteet&pid=6042&sgid=309
 
http://www.musamaailma.fi/bandikamat/tuotteet/155/159/ex50.phtml
 
Noista niitä mielipiteitä enimmäkseen olisi hauska kuulla mutta saa tietenkin kaikkea muutakin ehdottaa. Sitä kaikille suositeltua ibanezrg321 en haluaisi kuitenkaan. Miksikö? En tiedä itsekään, jostain syystä en vaina tykkää. Ilmeisesti olen vain tyhmä

tällä kokemuksella sanoisin, että osta se halvempi. nykyään saa onneks jo pikkurahalla kukkuvia pelejä, eikä mene hillot hukkaan jos into lopahtaa. :) sanokoon kuka mitä haluaa, mutta ei se viiden tonnin kitara ketään pistä kepittämään. ja kuten jo sanoin, halvallakin saa nykyään, ainakin kitaroita. ja kun taidot ja tilipussi karttuu voit ostaa sen unelmies kepin. pää asia on että peilin edessä miellyttää omaa silmää!

Kehotan kokeilemaan molempia, ja ottamaan sen joka paremmalle tuntuu. Itse ottaisin tuon Jacksonin, jos jompi kumpi olisi välttämättä otettava ;)

Mikä on tarkka budjetti? Noilla kahdellakin kun on jonkun verran hintaeroa...
E: http://www.thomann.de/fi/yamaha_rgx_320_fz_pw.htm
Tuollaisen löysin, kokemusta siitä ei ole.

Jos kaveri haluaa tuon mallisen kitaran niin onko pakko tulla ehdottelemaan muun mallisia, eikös hän itselleen sitä kitaraa ole kuitenkin hommaamassa? Ei ole tärkeää miellyttääkö kitara muodoiltaan tai muutenkaan muita, kunhan saa sellaisen kitaran mikä itseä miellyttää. Itse olen myös tuon Jacksonin kannalla, hienompi noista, ja varmasti ajaa asiansa ekana kitarana!
 
Edit: Ei ollukkaan eka kitara, mut kuitenkin...

Jos kaveri haluaa tuon mallisen kitaran niin onko pakko tulla ehdottelemaan muun mallisia, eikös hän itselleen sitä kitaraa ole kuitenkin hommaamassa? Ei ole tärkeää miellyttääkö kitara muodoiltaan tai muutenkaan muita, kunhan saa sellaisen kitaran mikä itseä miellyttää.
 
En tässä ole mitään muita kitaroita ehdotellutkaan, varoittelin vain, jos ei ole koskaan kokeillut exploreria... Joltakin sillä luonnistuu, multa ei.

En tässä ole mitään muita kitaroita ehdotellutkaan, varoittelin vain, jos ei ole koskaan kokeillut exploreria... Joltakin sillä luonnistuu, multa ei.
 
No tietty sitä kitaraa kannattaa testata ennen kuin ostaa. Ei mun mielestä Explorer mallisella ole sen vaikeampi soittaa kuin muillakaan kepeillä. Kaula on mielestäni paljon tärkeämpi tekijä kuin bodyn muoto.

Mikä on tarkka budjetti? Noilla kahdellakin kun on jonkun verran hintaeroa...
E: http://www.thomann.de/fi/yamaha_rgx_320_fz_pw.htm
Tuollaisen löysin, kokemusta siitä ei ole.
 
siis miksi se yamaha pitää sotkea joka topikkiin? kaveri haluaa hevikepin, ei mitään musaopiston kivaa koulusoitinta. hikeä verta ja hiv:tä tässä kaivataan! suosittelisin vielä tsekkaamaan jahka vaan onnaa schecterin mallit. oikeassa explorerissa on liimakaula ja sellaista suosittelisin sinullekin.

No tietty sitä kitaraa kannattaa testata ennen kuin ostaa. Ei mun mielestä Explorer mallisella ole sen vaikeampi soittaa kuin muillakaan kepeillä. Kaula on mielestäni paljon tärkeämpi tekijä kuin bodyn muoto.
 
Kyllä mulla oli ainaki niin pirun vaikea aluks soittaa sellasella Explorer -mallisella kepillä, ei ranne löytäny millään paikkaansa siinä kitaran rungolla, ei vaan tuntunu hyvältä.. Muuten kyllä pidän mallin ulkonäöstä.

Ei Explorilla ole ollenkaan vaikea soittaa, siis jos tälläinen räveltäjäkin sellaisella vetelee. Siis seisoalteen. Istuessahan se on kyllä tavallaan syvältä.
 
Eikös Epin Explossa ole liimakaula? Sellainen maksaa Tompalla 425 ja on vielä n. miljuuna kertaa hienomman näköinen kuin nuo hevisuunnikasversiot. Mikit siinä kyllä varmaan on roskaa. Harmi kyllä että kaikilla muilla merkeillä kuin Epillä ja Gibbonilla nuo tutkimusmatkailijat ovat tuollaisia "rangan" näköisiä suunnikkaita....

ai niin! hamerin explorerit on hyviä. eikait ne niin kauheen hintasiakaan ole.

siis miksi se yamaha pitää sotkea joka topikkiin? kaveri haluaa hevikepin, ei mitään musaopiston kivaa koulusoitinta.
 
Mitäs sitä sitten pitäisi tänne sotkea?
Onko sillä merkillä lavassa oikeasti jotain väliä?
Speksien mukaan mä tuon tohon heitin.
 
hikeä verta ja hiv:tä tässä kaivataan!
Kaksi ensimmäistä saa soittamalla...

Tuossa LTD:n explorer-kloonissa on agathis-runko, sitä kannattaa ainakin välttää.

Tuossa LTD:n explorer-kloonissa on agathis-runko, sitä kannattaa ainakin välttää.
 
Osittain samaa mieltä. Jacksonin JS-sarja ei ole kovin kummoinen sekään ja kumpaakin noista musakaupassa testanneena... ostaisin Jacksonin. Ihan vain siksi että kummatkin soivat about yhtä "hyvin" ja kummankin hardware + elektroniikka on samaa tasoa, Jacksonissa vain on tyyliä ja se näyttää paremmalta kuin tuo LTD:n Explorer-johdannainen.
 
Kummallakin on yhtä hyvä aloitella musisoimaan!

Jos kaveri haluaa tuon mallisen kitaran niin onko pakko tulla ehdottelemaan muun mallisia, eikös hän itselleen sitä kitaraa ole kuitenkin hommaamassa? Ei ole tärkeää miellyttääkö kitara muodoiltaan tai muutenkaan muita, kunhan saa sellaisen kitaran mikä itseä miellyttää.
 
Mitä varten aloittaja kysyy edes mitään mielipiteitä ja ehdotuksia, jos niitä ei saa ilmaista? Minusta ei ollut ollenkaan huono asia ottaa noitten suunnikkaiden ergonomia esille, nimittäin jos ei ole ikinä soittanut tuollaisella kepillä, niin ei varmasti osaa kuvitella millaista tuollaisella on soittaa. Itse olen omistanut hurjina hevy medal vuosinani Jacksonin randyn sekä kellyn, suurin motiivi niiden hankkimiseen oli se, että ne näytti hienolta. Eikä siinä ostaessa pikaisella testaamisella saanut mitään kuvaa millaista niillä on pitemmän päälle soittaa. Kumpikaan kepeistä ei oikein sopinut minulle, juurikin oikea käsi ei löytänyt paikkaansa siinä rungon päällä.
 
Niin, että vaihtoonhan ne kepit meni, ja persnettoa tuli jonkun verran. Tyhmyydestä sakotetaan. Joillekin tuollaset erikoisemman muotoiset kitarat sopii, joillekin ei.
 
Ja tosiaan, tärkeintä on ostaa sellanen keppi, mikä miellyttää itseään eniten.

Minäkin komppaan tuota, että Explorerin ergonomiaseikat kuuluu kyllä kertoa aloittelevalle kitaristille, jos tämä ei niistä vielä tiedä. Nykyään vain tuntuu olevan vallalla sellainen käsitys ensikitaroita ostavilla, että vain suunnikkaan muotoiset kitarat ovat "hevikeppejä" ja muut eivät. Ei se heviys tule siitä, mihin muotoon se runko on veistetty tai onko se kitara samannäköinen, kuin Alexi Laiholla. Myöskin kun noilla alottelukitaroilla harvemmin soitetaan keikkoja, niin aika yhdentekevää, miltä se kitara näyttää, kunhan tuntuu hyvältä soittaa ja soundi mielyttää. Jossain Iban RG321 on tuo soittoergonomia mielestäni vain yksinkertaisesti niin paljon parempi, kuin halpissunnikkaissa, että suosittelisin sitä. Eikä se soundikaan ole yhtään sen vähemmän hevi, ennemminkin toisinpäin, kun runko on mahonkia eikä aghathista/natoa.
 
Silti, jos tuollainen hevisuunnikas tuntuu kokeilukin jälkeen hyvältä, niin mikäs siinä sitten. Kannattaisi kuitenkin oikeasti kokeilla itse, eikä kysyä aina vain täältä, mikä keppi tilata Thomannilta.

Minäkin komppaan tuota, että Explorerin ergonomiaseikat kuuluu kyllä kertoa aloittelevalle kitaristille, jos tämä ei niistä vielä tiedä.
 
Onhan siitä ihan hyvä huomauttaa juu...
 
Nykyään vain tuntuu olevan vallalla sellainen käsitys ensikitaroita ostavilla, että vain suunnikkaan muotoiset kitarat ovat "hevikeppejä" ja muut eivät. Ei se heviys tule siitä, mihin muotoon se runko on veistetty tai onko se kitara samannäköinen, kuin Alexi Laiholla.
 
Ei niin, mutta mielikuvat tulevat. Aloittelijalla on yhtä tärkeää ne mielikuvat kuin se soundi. Jos se kitara näyttää aloittelijan silmään paskalta/tylsältä/epäinnostavalta, niin se jää nurkkaan homehtuun ja sitä ei soiteta koskaan. Jos se taas näyttää mielenkiintoiselta ja hyvältä SOITTAJAN silmään niin sehän innostaa myös soittamaan.
 
Se on ihan paskahailee mitä täällä "ammattilaiset" kertovat muiden paremmuuksista ja siitä että "tuolla toisella saat vielä hevimmän soundin". Kyse on siitä mitä soittaja itse haluaa!
 
Myöskin kun noilla alottelukitaroilla harvemmin soitetaan keikkoja, niin aika yhdentekevää, miltä se kitara näyttää, kunhan tuntuu hyvältä soittaa ja soundi mielyttää.
 
Lueppa tuo edellinen. Vähän sama kun ostat ensimmäistä autoa... tottakai sen pitää näyttää hyvältä vaikka et sillä heti ammatiksesi ajaisikaan. Se ulkonäkö tuo sellaista lisäarvoa mitä moni ei ymmärrä. Aloittelijalle se on paljon tärkeämpi kuin jo pidempään soittaneille. Kitaraa niin monesti verrataan naisiin, niin nyt ois taas hyvä: Kun lähtee mimmiä pokaan niin ensimmäisenä sitä tulee ULKONÄKÖÄ katsottua, sitten myöhemmin tutustuu sisältöön (monellakin tavalla). Saa soveltaa!
 
Jossain Iban RG321 on tuo soittoergonomia mielestäni vain yksinkertaisesti niin paljon parempi, kuin halpissunnikkaissa, että suosittelisin sitä. Eikä se soundikaan ole yhtään sen vähemmän hevi, ennemminkin toisinpäin, kun runko on mahonkia eikä aghathista/natoa.
 
Mahonkiakin on niin monenlaista... yleisnimitys kohtalaisen monelle lajikkeelle tuo. Nato itseasiassa on erään sortin mahonkia tuolta kaukoidästä, muistaakseni. Että se siitä...
 
Silti, jos tuollainen hevisuunnikas tuntuu kokeilukin jälkeen hyvältä, niin mikäs siinä sitten. Kannattaisi kuitenkin oikeasti kokeilla itse, eikä kysyä aina vain täältä, mikä keppi tilata Thomannilta.
 
Nimenomaan kannattaa kokeilla! Ja näille käännyttäjille voi hyvällä omallatunnolla näyttää keskaria jos skeba testauksen jälkeen tuntuu omalta soittimelta!

Ei niin, mutta mielikuvat tulevat. Aloittelijalla on yhtä tärkeää ne mielikuvat kuin se soundi. Jos se kitara näyttää aloittelijan silmään paskalta/tylsältä/epäinnostavalta, niin se jää nurkkaan homehtuun ja sitä ei soiteta koskaan. Jos se taas näyttää mielenkiintoiselta ja hyvältä SOITTAJAN silmään niin sehän innostaa myös soittamaan.
 
Pyh. Silloin on jotain vikaa asenteessa tai ei ole todellista halua oppia soittamaan, jos kitara jää soittamatta ulkonäön takia. Eli sen soittoinnostuksen on tultava jostain muualta kuin kitaran ulkonäöstä.

Eli sen soittoinnostuksen on tultava jostain muualta kuin kitaran ulkonäöstä.
 
Mutta jos soittajan kokemus kitarasta on kaikin puolin myönteinen - siis myös kitaran ulkonäkö - tulee motivaatiota lisää.
 
En tule koskaan hankkimaan mitään Ibanezin tai Yamahan strato -mallista kitaraa, koska ne ovat psykoakustisesti todella huonoja kitaroita. Uninspiring on se termi.
 
Kitaran pitää olla sellainen, että kun sitä ei soita, kuulee sen vienosti korvissaan kuiskaavan "soita mua..." :)
 
Minun ohjeeni kitaranostajalle on ostaa vain sellainen kitara, jonka todella haluaa. Kitaroita ei sinun pidä järkisyin hankkiman.