| Aihe: Millainen sointu on H nolla? | |
|---|
|
Tuli joululaulunuotteja katsellessa vastaan tuollainen sointu, siis H ja 0-yläindeksi. Akain avaimenperä-sointukone ei sitä tunnistanut, ei myöskään lukuisista webbisivuista, joilla kävin. Noita nolla-sointuja ei ylipäänsä näkynyt. Onko ulkomaalaisilla jokin oma merkintätapansa tälle, siis B-jotakin?
Kertokaa miten sointu soitetaan, tulee muuten Varpunen jouluaamuna -lauluun ylimääräinen accapella-kohta. |
|
Kyse on dimisoinnusta. Se on semmonen kromaattinen plaaplaa, mutta se otetaan esimerkiksi näin:
---------
----3---
----1---
----3---
----2---
---------
Ces chaussettes sont ã vous? |
|
Kyse on dimisoinnusta. Se on semmonen kromaattinen plaaplaa, mutta se otetaan esimerkiksi näin:
Ok, kiitos, pitääpä mennä kokeilemaan.
Kokeilin sormitusta yhdellä sointusaitilla, joka myös nimeää soinnut sävelten perusteella. Kertoivat sen olevan Bdim7. Siis aina kun nuoteissa vaaditaan nollaa, haetaan taulukosta dim7? |
|
Ok, kiitos, pitääpä mennä kokeilemaan.
Kokeilin sormitusta yhdellä sointusaitilla, joka myös nimeää soinnut sävelten perusteella. Kertoivat sen olevan Bdim7. Siis aina kun nuoteissa vaaditaan nollaa, haetaan taulukosta dim7?
Joo kyllä. Se on sama asia.
Ces chaussettes sont ã vous? |
|
Ja se ei ole nolla yläindeksissä vaan asteen merkki.
"Look behind you, a three-headed guitar!" |
|
Kyse on dimisoinnusta. Se on semmonen kromaattinen plaaplaa
JOS opettaisin musiikinteoriaa, niin tuo määritelmä ansaitsisi ehdottomasti kunniamaininnan. Mutta kun en opeta, niin ei tipu.
Ole jazzkitaristi - osta PM100. |
|
JOS opettaisin musiikinteoriaa, niin tuo määritelmä ansaitsisi ehdottomasti kunniamaininnan. Mutta kun en opeta, niin ei tipu.
Mä en vaan jaksanut sepustaa :) |
|
Ja se ei myöskään ole kromaattinen plaa plaa vaan duurin seitsemännen asteen sointu.Eiks nii???
I hate eatin' vegetables...
Can't swallow the wheelchair... |
|
Ja se ei myöskään ole kromaattinen plaa plaa vaan duurin seitsemännen asteen sointu.Eiks nii???
Noooooou.
Puolidimi (esim. Bm7b5) olisi se duurin seitsemännen asteen sointu.
Tai sitten dimi-kolmisointu.
Ei saa mennä sekaisin eihän? :) |
 Jabe
16.12.2003 15:33:32 | |
|
Dimisointua tosiaan merkitään tuolla "aste" -merkillä. Joskus näkee yläindeksinä myös miinusmerkkiä tai mb5 -merkintää.
Dimisoinnussa on juuriääni, molliterssi ja alennettu kvintti. Tai roomalaisin numeroin: I bIII ja bV . Esimerkiksi Cdim (tai Cmb5) -soinnussa on nuotit C, Eb ja Gb. Dimi on lyhenne diminshed -sanasta. Sointu on siis "vähennetty". Sehän on aika loogista ja helppoa muistaa, eikös joo: kun ajattelee lähtökohdaksi "normaalia" duurikolmisointua I III V, niin siitä sitten alennetaan (vähennetään :-)) se terssi ja kvintti puoli sävelaskelta, ja saadaan I bIII bV. |
|
http://www.jmdl.com/howard/music/quick_crd_ref.html
Ronnie Earl: 'Music is not a sport, there's no competition' |
 Herra Rapu
16.12.2003 15:41:55 (muokattu 16.12.2003 15:46:17) | |
|
Näin meikä on ainakin tämän asian käsittänyt..
Kolmisointu:
Cdim tai Cm(b5) - (1 b3 b5) = vähennetty kolmisointu tai dimi-kolmisointu
Nelisoinnut:
Cø7 tai Cm7(b5) - (1 b3 b5 b7) = puolidimi tai "molliseiskavähennettyviisi"
C° tai C°7 - (1 b3 b5 bb7) = (koko)dimisointu tai astesointu
EDIT: Menee helposti sekaisin puhutaanko dimisoinnusta vai dimi-kolmisoinnusta. :) |
Jabe
16.12.2003 15:54:20 (muokattu 16.12.2003 15:55:37) | |
|
Kirjoitin tarkoituksella erillisen, lyhyen viestin vastatakseni Karkin kysymykseen dimisoinnusta. Nyt jatkan erikseen dimiseiskasta ... yllä on asiasta nyt vähän sekavaa viestiä. Pistän siis lusikkani tähänkin soppaan :-) Mutta yritän parhaani mukaan selventää.
"Dimiseiska" voidaan merkitä esim. dim7. Siinä on neljä nuottia. Roomalaisin numeroin I bIII bV ja bbVII. Eli tuo seiskakin alennetaan vielä puoli sävelaskelta. Esim: Cdim7 -soinnussa on nuotit C Eb Gb ja A.
"Puolidimi" voidaan merkitä m7b5. Siinä on myöskin neljä nuottia. Roomalaisin numeroin I bIII bV ja bVII. Eli tässä onkin edellä mainitun dimisoinnun päällä seiska. (Ei maj7, vaan siitä puoli sävelaskelta alaspäin. 7 -merkintä soinnussa tarkoittaa yleensä juuri tätä nuottia, ja maj7 duuriskaalan seitsemättä ääntä.) Esim. Cm7b5 -soinnussa on nuotit C Eb Gb ja Bb.
Edit: Herra rapu ehtikin ensin asialle. Noinhan se menee. |
Jabe
16.12.2003 16:26:46 (muokattu 16.12.2003 16:30:03) | |
|
Lisää juttua dimisoinnuista. Yksi hauska juttu minkä joskus itse hokasin (niinkuin on varmaan hokannut miljoona muutakin ihmistä :-)) ... joka tapauksessa:
- dim7 -soinnussa on neljä nuottia
- jos otat esim. tämmöisen sormituksen ...
-2- (Gb)
-1- (C)
-2- (A .. tai oikeastaan Bbb)
-1- (Eb)
-x-
-x-
... niin mitä tahansa nuottia voi ajatella juuriäänenä, ja sointu toimii ihan hyvin bändissä kompatessa
-> tuo esimerkki voi siis olla ihan yhtä hyvin Cdim7, Gbdim7, Adim7 tai Ebdim7. Jos tipuit kärryiltä, niin ota skitta ja kokeile. Tai pyöritä asiaa paperilla. Cdim7 -esimerkinhän kävin jo edellä läpi. Entäs Gbdim7? No, Gb duuriskaalassa on äänet Gb Ab Bb Cb Db Eb ja F. Poimitaan siitä Gbdim7 -soinnun edellyttämät äänet I bIII bV ja bbVII. Saadaan Gb, A, C ja Eb. Samat nuotit kuin yllä puretussa Cdim7 -soinnussa! Kliffaa :-)
-> kun sitten kelaa sitä, että länsimaisessa musassa on 12 nuottia, ja dim7 -soinnussa on neljä nuottia (ja ne toimii mitenpäin vaan) niin oikeastaan silloin on vaan kolme dim7 -sointua! Kun näet lapussa dim7 soinnun, ja isket kehin yllä mainitun sormituksen - ihan miltä vaan nauhalta - niin silloin on 33% mahdollisuus osua oikeaan :-D
- vakavissaan: tietenkin sitä haluaa zoomata jonkun noista neljästä nuoteista juuriääneksi (ja osua kerralla oikeaan) Mutta valinnanvaraa on paljon: sointu toimii siis useasta kohtaa otelaudalta, ja kandee valita sopiva riippuen edellisestä ja seuraavasta soinnusta - niin, että vaihdot toimii.
Tästä saa myöskin duunattua hyvän blueslikin, joka siirtyy "samasta" dimisoinnusta toiseen. Nuottien järjestys vaan vaihtaa paikkaa. Esim. näin:
tab
-2-5-8-11-
-1-4-7-10-
-2-5-8-11-
-1-4-7-10-
----------
---------- |
 Burn
16.12.2003 23:26:24 (muokattu 16.12.2003 23:26:33) | |
|
JOS opettaisin musiikinteoriaa, niin tuo määritelmä ansaitsisi ehdottomasti kunniamaininnan. Mutta kun en opeta, niin ei tipu.
Eikös se tule siitä ku siinä on vähennetty kvintti sa septimi? siis dimi-soinnussa
........tEcchl.....tchehcc Dilifcu....Technilac Ddifculiti.....Technical Difficulties... |
 askomiko
17.12.2003 00:48:58 (muokattu 17.12.2003 00:49:37) | |
|
Oma dimisuosikki:
4-1---------4-7-10-7-------------10-13----
----3-----6-----------9--------12----------------
------4-7---------------10-13-------------------
jne. Ja sitten veyntys ja alas harmonista mollia, hirveetä vauhtia. Instant ynkkä. ;) |
 novo
17.12.2003 08:38:53 | |
|
voi jeesus, tää ei ollu yhtään kiva keskustelu, en ota tosta mitään selvää ;)
voip se olla sekkii, voip se olla olemattakii... |
|
Jatketaan dimivinkeillä. Otetaan esimerkiksi Db-sointu (Db E G Bb). Sattumoisin samat sävelet, mitkä muodostavat Db dimi-soinnun, muodostavat myös C7b9 -soinnun (tosin ilman juuriääntä). Kun vielä muistetaan, että mitä tahansa dimi-soinnun nuottia voi ajatella juuriäänenä, niin tästä seuraa, että alentamalla mitä tahansa dimisoinnun nuottia puoli sävelaskelta, saadaan soinnusta dominanttisointu tämän alennetun sävelen dominanttisointu (eli esimerkiksi Db-dimistä tulee C7).
Toinen tapa hahmottaa sama asia on, että minkä tahansa dominanttisoinnun päälle käy dimisointu puolta sävelaskelta ylempää. Dominanttisoinnun päälle käy myös mikä tahansa dimisointu, joka on muodostettu dominanttisoinnun sointusävelistä. Otetaan esimerkiksi taas C7. E G Bb -dimisoinnuissa on kaikissa samat sävelet kuin Db dimi-soinnussa, eli ne ovat käytännössä sama sointu. Koska Db dimi-sointu käy C7 -päälle, myös E G ja Bb dimi-soinnut käyvät C7:n päälle. C dimi-sointu puolestaan muodostuu sävelistä C Eb Gb ja A. Näistä sävelistä mikään (C:tä lukuunottamatta) ei ole C7:n sointusävel. Sen sijaan ne voidaan kaikki ymmärtää C7:n lisäsäveliksi. Soitetuna C7:n päälle C dimi-sointu viittaisi soundiltaan lähinnä C7alt. -sointuun, mikä on puolestaan melko käytetty soundi. Siten myös C dimi sopii joissakin tilanteissa C7:n päälle, vaikkei yhtä ongelmattomasti kuin aiemmat esimerkit.
Dimiasteikkoa (1/2-1) käytetään myös dominattisoinnun päälle, kannattaa myös kokeilla.
Ole jazzkitaristi - osta PM100. |
|
Arpeggiona dimisointu on helpompi mieltää mollikutoseksi, jossa on kvintti alennettu.
Määritelmän tekee teoriassa hankalaksi erikoinen dimiskaala, jossa on kahdeksan säveltä. Kutonen ei siis ole kutonen, vaan seiska joka on alennettu kokosävelaskeleen verran.
Kuitenkin, jos treenaat dimiarpeggioita, suosittelen, että mietit soinnun olevan m6b5. Se helpottaa..
Näin se on. |
|
OlliTeirikko:
Kuitenkin, jos treenaat dimiarpeggioita, suosittelen, että mietit soinnun olevan m6b5. Se helpottaa..
Ehkä se on näiden kahdeksan vuoden aikana jotain oppinut? |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
