Bassot ›

Olen tässä miettinyt, miten tuo Fenderin laatu on muuttunut vuosien varrella. Vintage puolellahan puhutaan noista ennen '74 tehdyistä bassoista käsittääkseni hieman myöhäisempiä malleja parempina. Vähemmän on keskustelua ihan viime vuosien laatukehityksestä.
 
Kertokaapa Fender-tietäjät miten esim viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana Fender-tehtaan laatu on kehittynyt ja minkä vuoksi.
 
Onko Fender onnistunut pitämään esimerkiksi '90- ja 2000-luvulla laadun tasaisena ja hyvänä? Noin isosta firmasta kun on puhe näin voisi kuvitella, mutta toisaalta soitinten ollessa kyseessä ei voi koskaan tietää?
 
Että tällasta pyörii tänään mielessä..

Tuo laadun rajapyykki on ihmeellinen asia. Se on hilautunut ylös vuosi vuodelta ja yleisesti ajatellaan että yli 30 vuotta vanhat Fenderit ne on vasta hyviä. vanhetessaan laatusoittimet, joita Fenderit ovat aina olleet, paranevat. Silti Fenderin yleinen laatutaso on selvästi vaihdellut vuosien kuluessa. Tässä vähän taustaa:
 
Pienistä valmistusmääristä ja Leon pyrkimyksestä korkeaan laatuun johtuen Fenderin laatu oli erittäin hyvää alkuvuodet, parantuen pikkuhiljaa aina tuonne 60-luvun puoliväliin mentäessä. Paremmat koneet, prosessit ja tekijöiden taitotaso saivat aikaan sen että todelliset helmet ovat todenäköisimmin siinä 60-luvun puolivälissä tehtyjä. Vintagefriikeille vanhimmat ovat tietysti haluttuja ja pienistä tuotantomääristä johtuen tosi harvinaisia, mutta järki ja aikalaisten muistelot Fenderin vuosista kertovat että näin todellakin oli; 60-luvulla tehtiin parhaat Fenderit.
 
Laadun lama-aikana pidetään 60-luvun lopulla alkanutta CBS:n ajamaa (omistus siirtyi CBS:lle Tammikuussa 1965) tuotantokustannusten leikkauslinjasta johtunutta alennustilaa, joka hiipi hitaasti sisään ja jatkui paheten pahenemistaan aina 80-luvun alkuun saakka. Esimerkkejä laadun heikkenemisestä:
 
- otelautamateriaalin vaihtuminen brasilian ruusupuusta intialaiseen (1965)
- nitrolakasta polyuretaanilakkaan siirtyminen n. 1968 ja sen paksuuntuminen 70-luvun alussa
- halvempaan ja huonolaatuisempaan mikkien käämilankaan vaihtaminen 70-luvun alussa
- tuotantokoneiden vaihtuminen (mm. CNC-jyrsimien käyttöönotto) ja mittatarkkuudesta tinkiminen määrän kustannuksella, josta mm. seurauksena väljät kaulataskut
- kitaroissa F-logoiset virittimet jotka eivät kestä käyttöä (vanhat Klusonit pelaa aina vaan, 70-luvun toimiva Straton/Telen orggisviritin on harvinaisuus...)
- stratocatserin vibrakoneiston blokin ja tallapalojen vaihtaminen pehmeämpään valumateriaaliin
- satuloiden viimeistelemättömyys (tsekatkaas 70-luvun puolivälin halot)
 
Näitä riittää... Lopulta Fender tuli siihen pisteeseen v. 1982 missä todettiin että USA:ssa kustannuksen karsimisen tie on nyt lopppuun kaluttu ja strategiaa vaihdettiin. Johto vaihtui ja alettiin tekemään uudelleen vintage-malleja USAssa ja halvempia tuotantomalleja samoista soittimista Japanissa, USAlaisin mikein. Japanin tuotannon laatu oli niin hyvää, että USA:n Fenderin tuotannosta vastaavilta meni suoraan sanoen paskat housun kun huomasivat miten paljon parempaa jälkeä Japanissa tehtiin. Tämä oli lopullinen herätys.
 
CBS laittoi Fenderin myyntiin ja se oli myynissä pitkään eikä kukaan halunnut sitä ostaa, kunnes Bill Shultzin johdolla toimiva johto hankki riittävästi rahaa jotta sai osettua Fenderin tuotemerkin ja mallit. Tuotantolaitoksia ei ollut varaa ostaa ja ne jäivät CBS:lle. Hyvä niin. Tämä tapahtui vuonna 1985, 20 vuotta sen jälkeen kun Leo Fender oli myynyt firmansa CBS:lle. Sen jälkeen Fenderin tuotepolitiikkaan on kuulunut hinta-laatusuhteen optimointi siten että eri maiden ja materiaalien kustanustasoeroa hyödyntäen on pyritty tekemään kohtuuintaisesta aina boutique-luokkaan kuuluvia instrumentteja työn laadusta tinkimättä.

Eiköhän tuo tossa yllä tullut aika tarkkaan selvitettyä. Plussaahan näistä asiajutuista on ollut tapana laittaa.

Samaa paskaa ne kaikki on, mutta kun on vanha fenkku niin voi aina sanoa että tää on vanha ja heti saa kaikilta tyytyväistä myhäilyä ja nyökkäilyä osakseen.
 
Eikö olekin muuten jännä, että kaikille osuu semmonen "hel*etin hyvä yksilö" kohdalle?

Eikö olekin muuten jännä, että kaikille osuu semmonen "hel*etin hyvä yksilö" kohdalle?
 
Ai vanhoista vai? Huonot on keräilijöillä tai rikottu huumespäissään keikalla 70-luvulla. :) heh heh.

Ai vanhoista vai? Huonot on keräilijöillä tai rikottu huumespäissään keikalla 70-luvulla. :) heh heh.
 
Luojan kiitos luonnonvalinnasta!

Luojan kiitos luonnonvalinnasta!
 
Uusi laji, soitindarvinismi. :)

Uusi laji, soitindarvinismi. :)
 
Aivan! Kysynpähän vaan, että missä ovat esmes 80-luvun hevikirveet? "Hemmolla" ei käy vastaukseksi.

Aivan! Kysynpähän vaan, että missä ovat esmes 80-luvun hevikirveet? "Hemmolla" ei käy vastaukseksi.
 
ööö, Seer-O :lla ?

Samaa paskaa ne kaikki on, mutta kun on vanha fenkku niin voi aina sanoa että tää on vanha ja heti saa kaikilta tyytyväistä myhäilyä ja nyökkäilyä osakseen.
 
Kokemuksen ääntä havaittavissa.

Samaa paskaa ne kaikki on, mutta kun on vanha fenkku niin voi aina sanoa että tää on vanha ja heti saa kaikilta tyytyväistä myhäilyä ja nyökkäilyä osakseen.
 
Olen niin monta Fenderiä omistanut ja läpikäynyt että tiedän että eroja soittimissa on aika paljon. Kahta samanlaista ei ole vastaan tullut. Huonoimmatkin Fenderin bassot (Presarit ja Jazzit, muista en oikein tiedä) ovat oleet hyviä soittimia, parhaat ovat loistavia eikä niitä parempia ole vielä vastaan tullut miltään muulta valmistajalta. Enkä usko että tulee. Ja ne parhaat ovat kokemukseni mukaan 60-luvulta. Voihan se olla että näistä nykyisistä Fendereistä neljässä vuosikymmenessä tulee yhtä hyviä. En vaan millään malta odottaa niin kauaa.

Noniin. Siinähän tuli tosiaan kunnolla jo asiaakin. Vielä jäi hieman auki miten noiden uusien Fendereiden, siis '90- ja 2000-luvuilla tehtyjen , työn laatu on verrattavissa noihin '60-lukuilaisiin. Siis jos ei oteta huomioon iän tuomaa patinaa ja muita vintage-mojoja.
 
Eli siis onko työn laatu saatu samalle tasolle? Vai kenties jopa paremmaksi? Yleisesti ottaen nykyään ainakin arvostetaan USA Fendereitä hieman Japanilaisia korkeammalle. Siis hieman...
 
Minkähänlaisia laatusertifikaatteja soitintehtailla on? Ympäristösertifikaateista ei suurimmalla osalla ole edes ajatusta...

Ja ne parhaat ovat kokemukseni mukaan 60-luvulta. Voihan se olla että näistä nykyisistä Fendereistä neljässä vuosikymmenessä tulee yhtä hyviä. En vaan millään malta odottaa niin kauaa.
 
Niin. Kaipa se on aika vaikeeta erottaa sen itse työn jäljen osuus soittimen fiiliksestä... Varmaankin joutuu tosiaan muutaman vuosikymmenen odottamaan, että saa jotain mutua tuohon. Mitähän niille '60-luvun kepeille siinä vaiheessa kuuluu?

Nykyiset Fenderit tehdään hyvällä työnlaadulla niin Japanissa, Meksikossa kuin USAssakin. Valmistusmenetelmät ovat huomattavasti tasalaatuisempia kuin ennen. Se missä on suuriakin eroja on rautatavaran ja mikkien sekä puun laadussa. Tämä näkyy hinnassa. USA-Fendereitä en pidä sen parempina työnlaadultaa kuin Meksikon tai Japanin soittimia. USAlaisiin laitetaan yleensä paremmat komponentit ja sillä pidetään hegemoniaa yllä. Meksikoa ne puhuvat siellä USA:n tehtaillakin ja Meksikon tehdas on kaikista modernein tuotantolaitos alallaan.
 
Japanin tehdas ei ole Fenderin oma vaan sama mikä valmistaa esim. Tokain ja Ibanezin Japanin tuotannon. Sen nimi on Fuji Gen-Gakki. Siellä on aikoinaan tehty myös parhaat kopiot (esim. Grecon Mint Collection).
 
Se mille ei enää voi mitään on että (legendan mukaan) parhaat saarnet, lepät ja vaahterat on jo kaadettu ajat sitten. Minulla on olut myös Fenderin Custom Shopin soittimia joissa puut ovat erityisen huolella valittuja. CS:n soittimet ovat loistavasti tehtyjä, vähintään yhtä hyvin kuin parhaat pre-CBS soittimet, mutta saundissa eivät ole pärjänneet esikuvilleen.

Eikö olekin muuten jännä, että kaikille osuu semmonen "hel*etin hyvä yksilö" kohdalle?
 
Eikä ole! Mulla oli, muistaakseni -74 mallinen, Presari joka oli aivan paska verrattuna tämän päivän soittimiin.

No niin. Siinähän sitä sitten tulikin taas tiukkaa tekstiä olan takaa. Plussaa napsahti...

...Vintage puolellahan puhutaan noista ennen '74 tehdyistä bassoista käsittääkseni hieman myöhäisempiä malleja parempina...
 
Mistä sie tuon '74 jutskan olet kaivanut?

CS:n soittimet ovat loistavasti tehtyjä, vähintään yhtä hyvin kuin parhaat pre-CBS soittimet, mutta saundissa eivät ole pärjänneet esikuvilleen.
 
Kyllä ne alkaa pärjäämään heti kun laittaa niihin EMG:n aktiivit 18 voltin sähköillä. Kylä lähtee!

Kyllä ne alkaa pärjäämään heti kun laittaa niihin EMG:n aktiivit 18 voltin sähköillä. Kylä lähtee!
 
Nyt ei enää olla kaukana suuresta volttisodasta. Olisko pari aasinsiltaa ja muutama kukonaskel.