Kitarat: kitarakamat ›

Floikassa viree pysyy. Ja sen säätäminen on kiwaa. Munsta.
 
Tää on viimenen syy ostaa floikka, sillä vire pysyy myös ehjällä kiinteällä tallalla tai vaikka Fenderin vintage-vibratallalla.
 
Ja: Ainahan sen floikan voi jättää ostamatta jos siitä ei tykkääkkään. Tällä tarkoitan sitä, että TESTAA ENSIN ITSE. Täällä, kuten missä tahansa muuallakin, floikasta ollaan tosi montaa mieltä, joten sun on ihan itse selvitettävä, onko se sun juttu vai ei. Yhdyn silti siihen mielipiteeseen, että jos et ole AIVAN varma, että tarvitset floikkaa, niin ÄLÄ osta sitä. Sen kerkeää tehdä myöhemminkin, jos aivan pakko on.
 
Ne PERUSasiat, jotka kitaransoitosta tekevät kitaransoittoa, onnistuvat aivan hyvin ilman minkäänlaista kampiviritelmää.

Juu, varmaan just tuon pulttikaulan takia sitä sustainia ei oo älyttömästi, toki en tiedä mikä on paljon ja mikä vähän, itellä soi semmoset 10sekkaa Gkielellä 2 nauhalta. Ja kielet on ehkä 2mm otelaudasta, ehkä vähemmän :p
 
E: komppaan jucccccista, jos ei oo ihan varma tarviiko, ni ei kannata.(käytännön kokemusta)

Varoittava esimerkki: Mulla oli ekana kitarana Jacksonin tilukeppi, jonka kaula oli tehty hammastikusta ja talla Floyd Rosesta. Kolmen vuoden kuluttua kun edessä oli uuden kitaran osto, mulla oli tärkein kriteeri se, että kitarassa on ehdottomasti kiinteä talla joka ei heilu mihinkään suuntaan.
 
Floikassa harmitti se, että vireen muuttaminen oli turhan vaikeaa. Lisäksi jos kesken soiton kieli katkeaa, menee kitara soittokelvottomaan epävireeseen. En haluaisi kokea tätä keikalla.
 
Ja se kaikkein ärsyttävin juttu: yhtä kieltä venyttäessä muitten kielten vire laskee. Tämä rajoitti omia soolojani ihan liikaa.
 
Kahdeksan vuotta olen soittanut ilman floikkaa, ja vasta nyt alkaa olla sellainen olo, että voisi kelluvatallaisen kitaran hankkia - kakkos, tai kolmoskepiksi.

Täytyypä nyt puolustaa vähän lisenssifloikkiakin......
 
Ei kukaan ole lisenssifloikkien vireen_pitämistä_ tässä ole haukkunut? Ja lisenssifloikista puheenollen tuossa rg:ssä joka on topicin aloittajalla mielessä on kyllä yks parhaista floikista.

Ei kukaan ole lisenssifloikkien vireen_pitämistä_ tässä ole haukkunut? Ja lisenssifloikista puheenollen tuossa rg:ssä joka on topicin aloittajalla mielessä on kyllä yks parhaista floikista.
 
Tän foorumin tuntien niitä on ihan hyvä puolustaa jo etukäteen. :D
 
Mut tosiaan, mua floikkatyylisissä talloissa haittaisi just tuo että muut kielet menee päin persettä kun yhtä bendaa. Samoin vireen ja kielten vaihto hidastuu kohtuuttomasti. Vähintään yhtä olennainen seikka on omalla kohdallani se, että ne MUN mielestä on ihan kohtuuttoman rumia laitoksia - siksi ne sopivatkin ainoastaan ns. hevikitaroihin, koska niiden ulkonäössä ei MUN mielestä ole mitään menetettävää.
 
Eipä mulla kyllä ole yhtään kitaraakaan, johon floikka kuuluisi pakollisena tai edes suositeltavana lisävarusteena. Paukuttelen divebombit Fenderin vintage-vibrakammella silloin kun sooloskaboissa on hevitausta. ;)
 
Päädyitpä mihinkä tahansa tallaratkaisuun, kannattaa ostaa omassa lajissaan laadukas vempele, jolloin mahdollinen vaihto ei tule niin kalliiksi - laatusoittimista saa aina paremmin rahansa takaisin.

Floikassa harmitti se, että vireen muuttaminen oli turhan vaikeaa. Lisäksi jos kesken soiton kieli katkeaa, menee kitara soittokelvottomaan epävireeseen. En haluaisi kokea tätä keikalla.
 
Nämä on ne pahimmat miinuspuolet floikassa. Jälkimmäinen vieläpä keikalla koettu, ja tieteskin sen soolon klimaksissa(nojoo, toisaalta ihan ymmärrettävää kun 24-nauhaa bendataan floikan avulla g:hen). Nykyään olen tajunnut myös että hammastikkukaulalla on vaikea soittaa tiettyjä juttuja. Näiden ominaisuuksien ansiosta on noussut gas kiinteätallaisesta hieman jämäkkäkaulaisemmasta skebasta.

(nojoo, toisaalta ihan ymmärrettävää kun 24-nauhaa bendataan floikan avulla g:hen).
 
Antx, mut meni tyhmältä vähän ohi.......=)
 
Nykyään olen tajunnut myös että hammastikkukaulalla on vaikea soittaa tiettyjä juttuja. Näiden ominaisuuksien ansiosta on noussut gas kiinteätallaisesta hieman jämäkkäkaulaisemmasta skebasta.
 
Sitä mä en kyllä ymmärrä, miten kaulan muoto rajoittaa jotenkin soittoa. Varsinkin, jos se on tuntunut aiemmin paremmalta. Mun mielestä ihan yhtä hyvä teesi, kuin että ohut kaula = tilukaula.
 
Mutta kuten sanottua: vireenvaihto ,kieltenvaihto ja useamman kielen bendit on vähän huonommat jutut floikan kanssa. Itse tosin osan noista ratkaisin Tremol-No:lla.
 
Ja sitten se pointti. Vaikka noita floikkia haukutaan ja parjataan, niin ei niistä kannata itselleen mörköä tehdä. Säätäminen ei ole kuitenkaan mitään ydinfysiikkaa ja kyllä sillä aika pitkälti samat jutut pystyy soittamaan. Puhumattakaan sitten niistä puolista, mitä ei kiinteällä (tai vintage yms.) tallalla pysty tekemään. Mulla henkilökohtaisesti on melkein aina floikkakeppi kädessä (kun noita ritsoja aina kulmiin kerääntyy), ja jotenkin nopeasti ottaessa kiinteätallaisen kepin käteen, mulle ainakin tulee pikkaisen "alaston" olo. Tottumuskysymys sekin, mutta toisaalta niin se on toisinkin päin.
 
Mut yhteenvetona vielä kuitenkin, olen samaa mieltä kuin suurin osa täällä. Jos sille ei ole käyttöä, niin älä osta. Jos tuntuu, että on käyttöä, niin osta laadukas käytettynä. Siten kyllästyessäsi saat sen vaihtoon helposti. Kyllä niitä tilupellejä, jotka kaipaavat floikkaa löytyy aina, vaikka aina kehoitetaan pysymään kaukana niistä. Sekä floikista, että tilupelleistä.

Antx, mut meni tyhmältä vähän ohi.......=)
 
No siis pikkasin e-kieleltä korkeimman sävelen, jota bendasin sormilla runsaasti. Tämän lisäksi nostinsävelkorkeutta vielä lisää kammen avulla jotta pääsin haluamaani säveleen. Tuohon haluamani sävelen ympärille laaja nopea kammella tehty vibraato päälle niin kyllä se kieli muuttui aika kireäksi. Kieli sattui vielä olemaan melko vanha ja oli samaa rääkkiä kestänyt reeneissä useammin niin tieteskin sen piti sitte esiintyessä antaa periksi. Mutta tämä ei ollu mikään oleellinen pointti tekstissäni :)
 
Sitä mä en kyllä ymmärrä, miten kaulan muoto rajoittaa jotenkin soittoa. Varsinkin, jos se on tuntunut aiemmin paremmalta. Mun mielestä ihan yhtä hyvä teesi, kuin että ohut kaula = tilukaula.
 
Soittotyylini on muuttunut vuosien varrella monipuolisemmaksi. Tiettyjä juttuja soittaessa käsi väsyy, koska tukea täytyy hakea kaulasta "kauempaa".
 
Niinno kitaran ylöspäinnosto saattaisi helpottaa jonkinverran, mutta kyllä se käsi väsyy melkein samalla tavalla istualteen soittaessakin, eikä kitara oikeastaan kovin matalalla ole.

Multa löytyy arsenaalista tällähetkellä OFR, Strato 2-point- treomololla ja Bigsby, eli noin jollain tavalla klassiset setit, vaikka tosin tuo straton talla pitäs kai olla se vintage, malli ollakseen klassikkomalli, mutta kuitenkin. Eipä tuolla oman (lyhyen ja huonon ) soittokokemuksen perusteella ole ratkaisevaa merkitystä sooloilun kannalta, vaan se oma visio sen soolonkin ratkaisee ja veikkaan että kiinteällä tallalla on aika iso osa noita komeita soolojakin pingerretty.
 
Oman kokemuksen perusteella sanoisin vaan senb verran että osta kerralla kunnollista, käytä rahaa, testaa etukäteen ja vaadi vain parasta. Näin saat kerralla kunnollista ja pitkäikäistä kamaa. Niin, en minäkään sitä uskonut ja pikkuhiljaa n. 10-15 soittimen jälkeen ne kamat asettuu kummasti siihen tiettyyn uraan

Jos sinulla on joku kaveri jolla on floikkakitara nin kysäise sitä lainaan vähäksi aikaa ja kokeile miltä sitä tuntuu säätää ja soittaa. Itsellä oli aivan vankka käsitys että kun ostan uuden kitaran niin siinä on pakko olla floikka, koska se tuntui olevan niin oleellinen työkalu soittelussa. Nyttemmin kun tuo rg on nurkassa pyörinyt olen välillä kironnut vireen/kielien vaihdon yhteydessä koko floikan alimpaan helvettiin, eikä sitä kampeakaan tule niin paljoa käytettyä kuin luulin. Keväällä onkin tulossa rg:lle kiinteätallainen kaveri. Kuten aikaisemmin mainittiin mieti tarkkaan tarvitsetko todella floikkaa.

Onko se sun nykyinen kitara sellainen, että sillä viitsii kuitenkin yhä soitella ja aiot pitää sen? Jos ei, niin ainakaan silloin en edes harkitsisi floikkakitaran ostoa. FR on hauska vehje, mutta ainoaksi kitaraksi en kelluvatallaista ottaisi juuri tuon vireen vaihtamisesta seuraavan säätöruletin takia.

Ainahan sen floikan voi blokata jos siitä ei tykkääkkään. Mulla tuli Edge Pro ikäänkuin kaupanpäällisenä vasenkätisyydestä johtuen ja nyt on talla paikallaan.
 
Millä tavalla straton floikka blokataan? Lisäämällä jousia?

onhan se melkein niin että jokaista mallia pitää omistaa jossain vaiheessa yksi ja kaikki virheet on tehtävä ennenkuni oma juttu löytyy ;)

Millä tavalla straton floikka blokataan? Lisäämällä jousia?
 
Ihan normaaliin tapaan estetään tallaa liikkumasta, eli pistetään jotakin tallan ja rungon väliin. 9V paristo on tainnut olla yleisin toimenpiteeseen käytetty apuväline.

Itsellä olisi tässä tarkoituksena ostaa jokin kiinteätallainen kitara, soittokokemus on sellaista on/off -meininkiä ollu pari vuotta, on niin halpis kitara(B.C Richin legendaarinen warlokki :P ) tällä hetkellä ettei se innosta soittamaan. Mitä noita olis hyviä hintaluokassa 400-600? Itse olen katsellut Esp Ltd Mh250 NT, Jacksonin DKMGT ja Ibanezin joitain. Mielellään tuollainen ST-mallin.

Pssst, Torilla olisi Kramer Pacer myynnissä hyvään hintaan kovan laukun kanssa. Kerran olen tuollaista Krameria testaillut, ja ainakin se yksilö oli aivan jäätävän hyvä. Siitä kasarikeppiä havittelevalle hyvä peli.

Floikan kanssa taisteleminen ei ole kovin hauskaa, mutta hienoviritys-mahdollisuus on mielestäni hyvä. Hyvä synteesi tuossa:
http://www.schaller-guitarparts.de/1213.htm
http://www.schaller-guitarparts.de/1216.htm
 
Olikos se nyt Ibanez mt-1 tai vastaava, jossa oli joku samantapainen viritelmä vissiin myöskin.