Media ja viihde ›

No hyvät musiikit siinä on. Taitaa Jimiäkin kuulua jossain vaiheessa...
Jep... Bunkkerissa on oma radio...

Nyet. Pzfaust 30 oli tuolloin käytössä; Pzfaust 60 ehti sotaan vasta syyskuussa -44. Numero perässä kertoo siis ohjeellisen maksimikantaman vaakasuorassa lennossa, itse projektiili oli molemmissa sama.
 
Vedät kyllä välillä sanattomaksi sotatietoudellasi!

Medal of Honor: Allied Assault. Samojen tekijöiden kuin tuo Call of Duty. Itse en ole kuin kokeillut pikaisesti joskus... Mutta porukka on kyllä kehunut tuota Normandian maihinnousukohtausta. Vähän vissiin Private Ryan meininkiä?
 
Luulisin, että se on kyllä MoHAA frontline, koska vain siinä on heti ensimmäisenä Normandian maihinnousu.

Vedät kyllä välillä sanattomaksi sotatietoudellasi!
 
Jokainen pätee jossakin :-)

Minäkin olen aika haka sotatietoudessa, mutta täytyy ottaa huomioon, että olen Herra Guderiania 7 vuotta nuorempi, joten hän on ehkä ehtinyt kerätä enemmän tietoa kuin minä.
 
Sattuuko joku tietämään, miksi Gewehr 43:sta tehtyä puoliautomaattista versiota ei koskaan oikein huolittu saksalaisten tarkka-ampujien aseeksi? Oliko se epätarkempi kuin pulttilukollinen versio?

Minäkin olen aika haka sotatietoudessa, mutta täytyy ottaa huomioon, että olen Herra Guderiania 7 vuotta nuorempi, joten hän on ehkä ehtinyt kerätä enemmän tietoa kuin minä.
 
Jos nyt ryhdytään herkistelemään niin pakko sanoa etten sinun iässäsi tiennyt vielä yhtään mitään, herätys ja kipinä syntyi vasta 9. luokalla-lukion 1. vuotena...siitä eteenpäin.
 
Sattuuko joku tietämään, miksi Gewehr 43:sta tehtyä puoliautomaattista versiota ei koskaan oikein huolittu saksalaisten tarkka-ampujien aseeksi? Oliko se epätarkempi kuin pulttilukollinen versio?
 
Hitto, minulla oli jokin aika sitten WSOY:n Sotilaskäsiaseet -kirja lainassa, siinä oli tekstiä hyvin tuosta aseesta. Muttamutta, ensimmäinen sarjavalmisteinen puoliautomaatti, Gewehr 41 osoittautui epäluotettavaksi ja hankalaksi valmistaa, Venäläisiltä saatiin sitten kopioiutua kunnon kaasumäntä-periaate josta sikisi tuo Gewehr 43. En ole kuullut tai lukenut mistään että sitä 'ei olisi huolituttu tark'ampujakivääriksi', sen sijaan mm. Tsekin armeija käytti tuota asetta vielä vuosikausia sodan jälkeen! Yksi syy voisi olla hieman lyhyempi piippu (asetta on erheellisesti kutsuttu jopa karbiiniksi) joka aiheutti hieman pienemmän lähtönopeuden...mutta kyllä se oli hyvä tark'ampujakivääri kuitenkin. Saksalaiset kun eivät käsittäneet oikein kunnolla sitä faktaa ettei sota-aseella tarvitse pystyä ampumaan kilometriin käytettiin tuossakin aseessa sitä pitkää patruunaa, mikä taas kulutti resursseja enemmän.
 
Off topic, minäkö? :-)
 
edit: Netistä jos yrittää etsiä (hyihyi, ei ikinä saisi nettitietoon luottaa) niin kokoajan törmää vain pelisivuihin. Kirottua!

^ Eräässä kirjassa väitettiin, että aseen huono suosio johtui sen lippaasta. Hyvä tarkka-ampuja pystyi pulttilukollislla kiväärillä lisäämään ammuksia ja katsomalla samalla kiikariin. G-43:ssa joutui katseen nostamaan lippaan vaihdon ajaksi, jonka aikana vihollinen pystyi vaihtamaan asemiaan. G-41 ja 43:seen tarvittiin erittäin herkkä liipasinsormi, joten yleensä niitä ei annettu ''tavallisille'' ampujille. Toisaalta Mauser kar98 oli sodan varmin ja ''paras'' kivääri, joten ehkä huippuampujat luottivat siihen enemmän kuin johonkin uuteen keksintöön.
 
Offtopikiksi menee...

^ Eräässä kirjassa väitettiin, että aseen huono suosio johtui sen lippaasta. Hyvä tarkka-ampuja pystyi pulttilukollislla kiväärillä lisäämään ammuksia ja katsomalla samalla kiikariin. G-43:ssa joutui katseen nostamaan lippaan vaihdon ajaksi, jonka aikana vihollinen pystyi vaihtamaan asemiaan.
 
Mikä kirja on kyseessä? Sinänsä vaikuttaa vähän uskomattomalta, koska eihän kukaan (eivät edes saksalaiset supersotilaat) kykene tuijottamaan kiikarin lävitse tuntikaupalla. Tark'ampujan toiminnan voi löyhästi jakaa näin: ensimmäinen havainto valpastaa tark'ampujan, toinen havainto antaa etäisyyden, kolmas havainto on sitten osuma. Kun sitten on ammuttu, niin ei parane ampua toista kertaa koska jokainen periskooppi/tähystäjä etsii kuumeisesti sitä tark'ampujaa, toinen suuliekki paljastaa jo varmasti sijainnin. Noh, noista tark'ampujan kivääreistä on kyllä jokaisella oma versionsa (Simo Häyhä suosi jyvätähtäimiä koska kiikarin kanssa piti aina etsiä kohdetta kauemmin), ja tuokin mainitsemasi juttu voi olla ihan yhtä pätevä.

Kunpa muistaisinkin mikä kirja, tuon tiedon lukemisesta on jo muutama vuosi aikaa. Itselläni on hirvimetsällä kivääri, jossa ei ole kiikaria, koska mielestäni sillä on parempi ampua, tosin pitkillä etäisyyksillä se on huonompi kuin kiikari.
 
Prkle kun tuolta netistä etsii tietoa niin kaikki ovat joidenkin pelien sivuja, niinkuin jo aikaisemmin mainitsit. Yritinpä etsiä tietoa SVT-40 kivääristä, mutta googlen sivujen kelaaminen loppui siihen, että ensimmäiset kuusi sivua olivat kuvia MoHAA pelin aseesta.
 
EDIT: Tuo mainitsemasi tarkka-ampujan tyyli (eli yksi ammus jne...) ei välttämättä pitänyt paikkaansa. Kaupunki sodassa hyvällä paikalla oleva ampuja olisi voinut ottaa koko joukkueen hengiltä (olettaen, ettei joukkueella ole kunnon paikkaa suojautua) ilman sijaintinsa paljastumista.

EDIT: Tuo mainitsemasi tarkka-ampujan tyyli (eli yksi ammus jne...) ei välttämättä pitänyt paikkaansa. Kaupunki sodassa hyvällä paikalla oleva ampuja olisi voinut ottaa koko joukkueen hengiltä (olettaen, ettei joukkueella ole kunnon paikkaa suojautua) ilman sijaintinsa paljastumista.
 
Pitää muuten kutinsa, ake-sodankäynti jäi ottamatta huomioon.
 
lis: Niin, ja nythään siis puhutaan historiasta, 2 ms:n tark'ampujista joilla monesti oli vakiintuneet rintamalinjat mistä etsiä kohteitaan. Mikä on tänäpäivänä heillä doktriini, siitä en tiedä muutakuin epävirallista tietoa.

Mietin vain, että eihän esim. Stalingradissa ollut vakinaisia rintamalinjoja. Kummankin joukon tukikohdat olivat kaupungin toisilla laidoilla ja itse kaupunkihan oli yhtä ei-kenenkään-maata. Kun taistellaan kortteli korttelilta niin luulen, että yksi hyvin naamioitu tarkka-ampuja saa vaikka kuinka monta hengiltä paljastumatta. Sama pätee berliiniin.
 
Ainakin vuosien 44-45 taistelut liitoutuneiden ja saksalaisten taistelut käytiin kylä kylältä ja kaupunki kaupungilta, niin eikös se lasketa TTA:ksi?

Mietin vain, että eihän esim. Stalingradissa ollut vakinaisia rintamalinjoja. Kummankin joukon tukikohdat olivat kaupungin toisilla laidoilla ja itse kaupunkihan oli yhtä ei-kenenkään-maata. Kun taistellaan kortteli korttelilta niin luulen, että yksi hyvin naamioitu tarkka-ampuja saa vaikka kuinka monta hengiltä paljastumatta. Sama pätee berliiniin.
 
Kyllä ja ei. Itse kävin hyvin vähän ake-taistleua (siis asutuskeskustaistelua) intissä, enemmän tuli keskustelua asioista tark'ampujien kanssa. Kyllä etäisyys on kuitenkin heidän valttinsa. Tilanne noissa ake-taisteluissa on tosiaan hirvittävän hektinen, linjoja ei ole kuten kirjoitit, mutta tark'ampujien uhkan ymmärtää jokainen. Liikkuminen on hirvittävän varovaista, savuheitteitä käytetään, periskooppeja, aukeita vältetään viimeiseen saakka, ja jos tark'ampuja saa yhden miehen ammuttua niin eteneminen pysäytetään välittömästi ja pyritään paikantamaan tark'ampuja. Oikeassa olet kuitenkin, yksikin tark'ampuja voi tehdä oikein toimiessaan kammottavaa jälkeä.

Ainakin vuosien 44-45 taistelut liitoutuneiden ja saksalaisten taistelut käytiin kylä kylältä ja kaupunki kaupungilta, niin eikös se lasketa TTA:ksi?
 
Hmm, tästä suvaitsen olla eri mieltä. Kyllä eniten taisteluita käytiin kuitenkin maastossa, esim. lännessä missä Normandian maihinnoususta aivan viimeisiin Berliinin taisteluihin saakka Saksalaiset pyrkivät käyttämään panssarikiilojaan vastahyökkäyksiin (siis ei kaupunkeja vaan metsää), yritys jota sangen onnistuneesti Liittoutuneiden taktiset ilmavoimat torpedoivat. Itärintamalla oli sama juttu, aina helmi-maaliskuun viimeisiin hyökkäyksiin saakka pyrkivät saksalaiset käyttämään maastoa. Tilanne oli tietysti ongelmallinen heidän kannaltaan koska toisaalta kaupunkisodankäynti oli ainoa taistelutyyli jossa Liittoutuneet eivät voineet käyttää valtavaa reserviään ja asearsenaalia hyväkseen, mutta toisaalta onnistunut puolustus vaatii aina vastahyökkäyksiä, siis panssarikiiloja. Pikkuknoppi, aina kaupungeista/keskuksista vetäytyessä saksalaiset tapasivat jättää sinkopartion/kaksi ja kk:n + tark'ampujan suojaamaan vetäytymistä; juuri tuo tark'ampujan käyttö kertoo siitä pysäytysvoimasta minkä yksikin napsaistu upseeri aiheutti omille joukoille.

Ammuntaa harrastavana on minun tavoitteeni päästä intissä tarkka-ampuja koulutukseen. Rankkaa se kuulemma on, mutta kun kerran osaan hyvin ampua, niin eiköhän mennä sinne missä on eniten hyödyksi isänmaalle. No, armeijaan vielä 4-5 vuotta aikaa, joten ehdin miettiä asiaa tarkemmin.
 
Tämä menee jo off topicin off topiciksi, mutta menkööt :-)
 
Jotta pääsisit ta:ksi pitää sinun osata ampua todella, todella hyvin, ja nimenomaan rynnäkkökiväärillä, jolla ne testit tehdään. Siis ei mitenkään verrattavissa metsästysaseisiin. Tietysti jos hakeudut sotilaspoliisiksi/rajavartiostoon, on hyvin todennäköistä että saat ta-koulutuksen siinä samalla, mutta varsinaiseki ta-jääkäriksi on kyllä vaikea päästä. Tsemppiä vain, kun se aika sitten joskus koittaa!
 
Lis: Tuohon edelliseen viestiisi...
 
Kun puna-armeija mursi rintaman idässä, niin eikös saksalaisten ollut pakko siirtää suuri osa panssareista itään, koska venäläisten panssareiden määrä ja vaarallisuus oli moninkertainen länsiliittoutuneiden vastaavaan määrän nähden. Ne harvat M4 Shermanit jotka sattuivat saksalaisia PST-joukkoja vastaan ranskassa, olivat helpommin tuhottavissa PF 30 ja 60:sillä kuin Venäläisten monen sadan panssarin kolonnat.
 
Minä ymmärrän sinun ajatusmaailmaasi tässä, huomaan samoja piirteitä itsestäni jokunen vuosi sitten. Nimittäin liian 'sokeuden' kalustoa kohtaan. Eli, jos laitat paperilla vastakkain M4A3 Shermanin ja vaikkapa Pz IV ausf. J:n, niin huomaat että saksalainen keskiraskas vaunu on parempi. Ok, jos vertaat M4A3 (tai jopa M4A3E8) ja Pantteria tai Tiikeriä, huomaat että 'hoh, eihän Shermanilla ole mitään mahdollisuutta'. Tilanne sodassa ei kuitenkaan ollut aivan noin valoisa. Siinä missä saksalaiset panostivat huomattavasti enemmän laatuun mitä Liittoutuneet (tällekin on omat syynsä, ei niistä nyt), kun taas Liittoutuneiden doktriini oli kohtuullinen laatu+valtava määrä kalustoa. Heidän (etenkään jenkkien) tarkoituksena ei ollut käydä panssarisotaa toisia panssareita vastaan, siitä olisivat pitäneet huolen taktiset ilmavoimat ja panssarintorjunta tykistön kera. Liittoutuneiden kaluston luotettavuus oli aivan toista luokkaa mitä saksalaisten, yksi Shermanin tärkeimmistä ominaisuuksista oli sitä saattoi käyttää se G.I. Joekin joka oli aiemmin vain traktoria ajanut. Saksalaisia vaivasi jatkuva ilmavaara, huolto-ongelmat niin polttoaineen kuin ammustenkin kanssa, ajoneuvojen rikkoutuminen, superraskaiden vaunujen ongelma siltojen ja maaston kanssa, partisaanit ja niin edelleen. Liittoutuneiden ei tarvinnut edetä niin silmitöntä vauhtia, aika oli heidän puolellaan. Siksikin, vaikka paperilla jokainen saksalainen panssari on parempi liittoutuneiden vastaavia (karkeasti kärjistäen), liittoutuneilla oli aina reservissä panssaripataljoona, tai kaksikin. Saksalaisia panssareita tuli koko sodan aikana ~30 000, Yhdysvaltalaiset tekivät pelkästään Shermaneja ~49 000 ja Venäläiset T-34 peräti ~70 000! Se, oliko vastassa Shermaneja tai T-34, en tiedä oliko sillä niinkään merkitystä sille sinkomiehelle joka yritti sitä väijyttää. Panssareiden mukana tulee aina (!) jalkaväkeä, tykistöä, pst:tä...ei yksin mikään aselaji/haara pärjää. Tämä nyt oli vähän sekavasti selitetty, mutta jos asia kiinnostaa niinkuin siltä tuntuu, niin mars kirjastoon tai kirjakauppaan, esimerkiksi Peter McCarthyn ja Mike Syronin teos 'Panzerkrieg' valottaa erinomaisesti koko Panzerwaffenin historiaa noususta tuhonn.
 
Niin, mitä tulee tuohon itärintaman luhistumiseen vielä. Todella, kesän -44 itärintaman offensiivi on yksi merkittävimmistä taisteluista koko sotahistorian sivuille. Tarpeettomasti jäänyt Stalingradin yms. jalkoihin. Lyhyesti läpimurrosta kuitenkin: Hitler ei aluksi uskonut että kyseessä olisi päähyökkäys ja siksikin viivytteli ratkaisujen teossa. Kun hän tajusi asian oikean laidan hän erotti Keskustan Armeijaryhmän komentajan ja nimitti Modelin tilalle. Model oli yksi nerokkaimmista komentajista Saksan armeijassa, ja hänen mestarilliset strategiset siirtonsa pelastivat Saksan silloin. Panssaridivisioonia siirrettiin Pohjoisen Armeijakunnasta 3 kappaletta, Pohjois-Ukrainan Armeijakunnalta otettiin 10 divisioonaa (sis. 4 ps.divisioonaa) joiden avulla onnistui välttää pahimman. Siis joukkoja ei ryhdytty lännestä jossa oli myös hyvin hektinen tilanne (ei olisi ennätetty, ja varmasti tappiot sellaisella marssilla olisivat olleet aivan valtavat). Tästä muuten, minulla on kesken erinomainen kirja, Rolf Hinzen "East front drama 1944-1945 (kust. J.J. Fedorowicz, yksi arvostetuimpia), hyvää tekstiä. Kaameita aikoja.

Niin, Modelhan oli strategiselta ajattelukyvyltään Rommelin tasoa. Ongelmahan oli juuri tuo liittoutuneiden panssareiden laaduttomuus. Shermaniahan kutsuttiin saksalaisten keskuudessa ''Tommykücher'':iksi, eli tommyn keittimeksi. Idän ihmeet, eli venäläiset panssarithan olivat vielä huonompilaatuisia. On todistettu jälkeenpäin, että tiikerin 88mm tykillä saattoi joskus ampua suoraan J4-Stalin vaunusta läpi, jos ammus sattui olemaan suutari. Itse ihailen suuresti Rommelin saavutuksia Pohjois-Afrikassa. Toinen mielestäni mainitsemisen arvoinen korkea saksalainen henkilö on Kesselring (tarkkaa arvoa en muista).
 
EDIT: Tällä yläaste englannilla on paha lähteä lukemaan englanninkielisiä teoksia, jotka sisältävät vaikeata sanastoa. TIEDÄN osaavani keskitasoa paremmin englantia ja ymmärrän suurimman osan sotaan liittyvistä käsitteistä, mutta kokonainen kirja? Enpä usko.

Rommelia pidetään yleisesti ottaen historian parhaimapana taktikkona. Nimenomaan taktikkona, hänen aggressiivinen eturintamastajohtaminen sokaisi häntä näkemästä kokonaisuutta (eli strategista tasoa). Eniten puhtaista strategisteista arvostan vanhaherra von Mansteinia jota pidän historian parhaimapa strategistina. Heinz Guderian oli erinomainen teoreetikko sekä johtaja joka ajatui Hitlerin kanssa erimielisyyksiin josta johtuen siirrettiin rintamalta pois. Kenraali Patton ja hänen 3. armeijansa omaksuivat todella hyvin saksalaisten offensiiviperiaatteen. Noista johtajista, kenraaleista ja marsalkoista voisi myös kirjoittaa ylläpidon harmiksi vaikka millä mitalla, jääköön se toiseen kertaan. Sanotaan vain että parasta saksalaisessa sotilasjohtamisessa oli oma-aloitteesuus ja mielikuvituksen käyttö.
 
EDIT: Tällä yläaste englannilla on paha lähteä lukemaan englanninkielisiä teoksia, jotka sisältävät vaikeata sanastoa. TIEDÄN osaavani keskitasoa paremmin englantia ja ymmärrän suurimman osan sotaan liittyvistä käsitteistä, mutta kokonainen kirja? Enpä usko.
 
Ai joo, tuo pitää paikkaansa. Noh, ei se kuule mitään. Ensimmäiseksi menet ja haet kirjastosta Eddy Bauerin 6+1 osaisen kirjasarjan Toinen maailmansota ja opettelet sodan pääpiirteet :-) Ja sinähän osaat jumaliste saksaa, luet alkuperäiskielellä kaikki Guderianin ja Meyerin teokset.

Ai joo, tuo pitää paikkaansa. Noh, ei se kuule mitään. Ensimmäiseksi menet ja haet kirjastosta Eddy Bauerin 6+1 osaisen kirjasarjan Toinen maailmansota ja opettelet sodan pääpiirteet :-) Ja sinähän osaat jumaliste saksaa, luet alkuperäiskielellä kaikki Guderianin ja Meyerin teokset.
 
Niin osaan, mutta ota huomioon, että saksa on todella vaikea kieli, ja kirjakielellä kirjoitettuna yksikin artikkeli saattaa muuttaa koko lausee merkityksen. Joten lukeminen olisi todella vaivalloista ja joutuisin vähän väliä etsimään sanoja sanakirjasta. Ehkä lukiossa voin lukea niitä.
 
Pitää heti rientää kirjastoon lainaamaan tuo kirjasarja, kiitos suosituksesta!
 
EDIT: Oli muuten järkytys huomata miten paljon historianopettajat vääristelevät asioita. Viime vuonna oli käsittelyssä toinen maailman sota. Opettajamme väitti tiukasti, että Operaatio Kauppapuutarha onnistui täydellisesti vähillä tappiolla ja Arnhemissä ollut panssaridivisioona murskattiin vähillä tappioilla. Esitin kysymyksen: ''Miten laskuvarjojääkärit voivat murskata kokonaisen panssaridivisioonan ilman PST-tukea?''. Opettaja ei vastannut tähän kysymykseen.

Ei tsiisus mitän juttua... Kaverithan pilaa mun topicin ihan täysin. ;)

Ei tsiisus mitän juttua... Kaverithan pilaa mun topicin ihan täysin. ;)
 
Joo, vähän kyllä nyt hävettää, entschuldigung kovasti vain... ;-)