Rummut: rumpukamat ›

Settiä soitettaessa : VicFirth American Classic SD4 Combo
Sutihissuttelussa : VicFirth Jazz Brush
Perkkailussa : Itsetehtyjä bambukeppejä, VicFirth Rute 404, VF:n Jazz Brusheja sekä omia käsiäni.
Malletoinnissa : Vic Firth T1 General

Vateria edelleen kuluu. Nyt on puntillinen Sugar Maple Fusioneita kulutuksen alla. Kevyet, mutta tuntuu kädessä kapulalta eikä hötöltä. Vähän aikaa tosin piti totutella.
Myös tavallisia (hickory?) Fusioneita sekä Super Jazzeja (jestas mikä nimi) tulee piestyä.
 
B-Stickin Taffeleiden hiljaisen soiton peltisoundiin en kyllästy ikinä. Niillä soittoa pitää hetken kans tunnustella, mutta se kannattaa. Pieksee mielestäni Bill Stewartin ja Erskinen ynnä muiden ultraohuilla tikuilla soittavien signature-kepit mennen tullen. Ovat myös melko kestäviä.

aaaaaaa

Kokeilin tossa yhet parit Zildjianin John Rileytä..hyvät oli mutta vähän kevyet... Palasin takasi Vic Firth Erskine Ridestickeihin

Perkkailussa : Itsetehtyjä bambukeppejä
 
Mistä matskut? Miten kiinnität risut toisiinsa?

Vic Virthin Steve Gadd Nylon päisiä
 
Onko toimineet hyvin? Miten kestävät, miten raskaat?

Onko toimineet hyvin? Miten kestävät, miten raskaat?
 
Gaddit on suht kevyet. Mutta ennenkaikkea älyttömän hyvät käteen. Puutipit ei kestä yhtään kunnon soittoa. Jos tuo nylontipin soundi sopii korvaan, niin meleko täydelliset kapulat sitten.
 
Vai sanoikohan joku joskus, että noista nylonkärkisistä irtoilee ne kärjet...?

Pro Mark SD2, aikast mukavan kevyet ja pieni tippi. Joten hiljaa soitto onnistuu mukavasti vaikka onkin paksut.

Gaddit on suht kevyet. Mutta ennenkaikkea älyttömän hyvät käteen. Puutipit ei kestä yhtään kunnon soittoa. Jos tuo nylontipin soundi sopii korvaan, niin meleko täydelliset kapulat sitten.
 
Vai sanoikohan joku joskus, että noista nylonkärkisistä irtoilee ne kärjet...?
 
Rumpu opettaja veteli omiaan soolojaan ja totesi että ennenvanhaan nylon-päiset oli kaikilla, nykyään monella on myös puutippejä. Nyt rumpaliope haluaa myös samanlaiset. Ja sitten se jottain sanoi että ne päät on jotain uutta seosta?
 
Steve Gaddit on Perfect käteen ja ei liiaan kevyet eikä liian painavatkaan. Hienot väriltään (Kun soittaa valkoiset tipit on kyllä hianot). Hyvä pongu(tai miten se sanotaan).
 
Se oli mun mielipide, kaikilla omansa.

Ayotte Jazz (maple), aina.

Nyt vaihtuu. Alkoi kyllästyttää Taman tammisten keppien ainaiset laatuheittelyt. Siirryin Regal Tipin E-sarjalaisiin, joissa on uudenlainen, uritettu nylontippi. Kestää, muttei kuulosta ikävän kirkkaalta.
 
5A E-N on kiva malli: yhtä pitkä ja paksu kuin vitonen, mutta kärki kapenee todella paljon ja on kuin seiskassa. Tippikin on pieni. Näillä on helppo vetää dynaamisesti ja hiljaakin, vailla seiskojen hammastikkumaista fiilistä.

Pro- Mark 11A Joe Morello
Millbrook Hickory Kepa
Gladek Rock-135 E
Nimettömät muovikapulat 80 luvulta, mustat USA
Risukepit club Pro orsa
Muovi vispilät Vater Poly Brush
sekä itsetehdyt malletit Gladek Fusion keppeihin

Pro-Mark 747 Rock. 5An ja 5Bn parhaat ominaisuudet yhdessä. Loistava Rock -kapula!

Ekoiksi kapuloiksi hommasin Balbexin 5A Premium Hickoryt, sopi kivasti kouraan ja mukava soitella. Katotaan miten maku muuttuu harrastuksen myötä, jos muuttuu. Mut nää on hyvät.

Ekoiksi kapuloiksi hommasin Balbexin 5A Premium Hickoryt, sopi kivasti kouraan ja mukava soitella. Katotaan miten maku muuttuu harrastuksen myötä, jos muuttuu. Mut nää on hyvät.
 
elä pitäydy yksissä kapuloissa, testaile ja vaihtele. oma löytyy sitten ajan kanssa. ja toisaalta kun kroppa muuttuu, lihaskunto kasvaa tai heikentyy jne, ni kapulaihannekin muuttuu. se kapula mikä nyt toimii parhaiten saattaa olla roskakorissa muutaman vuoden päästä.

Mä vetelen Vic Firtheillä. Malli valitaan tilanteen mukaan: American Classic 5b ja 2b ovat hyviä tatsiltaan, ja kestävät todella hyvin. Kevyemmissä hommissa usein käytössä Dave Wecklin ruskeat signaturet, mutta nykyisen parin kuluttua taidan vaihtaa puutippisiin Gaddeihin, koska tuntuivat kaupassa erittäin hyviltä kädessä.
En tiedä, johtuuko näiden pitkäkestoisuus siitä, että vaihtelen useasti kapuloita tilanteen mukaan, jolloin yhdelle parille ei tule niin paljon soittoaikaa, mutta noi Wecklit ovat olleet mulla noin 8 kuukautta, ja vielä on soittoaikaa edessä. American classicit puolestaan kestävät tautista rokkipaahtoa ainakin pari kk/pari. Sitten ovat keskeltä kuluneet sen verran pahasti, että kapulan soittotatsi kärsii liikaa. Joskus harvoin käy niin onnettomasti, että tippi hajoaa ennen aikojaan, ja rikkonaisella tipillä soittaminen on ikävää. Onneksi tämä on kuitenkin harvinaista. Ennen nekin tuntuivat hajoavan nopeammin.

Hyvä pongu
 
Saanhan Saanhan Saanhan?????

Rumpu opettaja veteli omiaan soolojaan ja totesi että ennenvanhaan nylon-päiset oli kaikilla, nykyään monella on myös puutippejä. Nyt rumpaliope haluaa myös samanlaiset. Ja sitten se jottain sanoi että ne päät on jotain uutta seosta?
 
Steve Gaddit on Perfect käteen ja ei liiaan kevyet eikä liian painavatkaan. Hienot väriltään (Kun soittaa valkoiset tipit on kyllä hianot). Hyvä pongu(tai miten se sanotaan).
 
Se oli mun mielipide, kaikilla omansa.
 
Kiitokset molemmille vastauksesta, pitänee testata nuo Gaddit, jos vaikka sopisivat meikäläisenkin kouriin!

Ennen käytin paljon noita ruskeita Wecklejä, mutta nykyään tuntuvat liian pitkiltä ja etupainoisilta. Nyt käytän ihan Vic Firthin 5a:ta.