Etno, proge, latin ›

Onko näin, että tästä pumpusta ei ole väännetty yhtään juttua. Kuitenkin suht kova menestys toi niitten eka levy:march oh the alpha males. Siis kyseessä ei ole mikään lukiolaisten mukamas zääsorkesteri vaan tyypit osaavat soittaa ja heillä on jopa sellaista omaa soundiakin. Musaa on vaikea kuvailla. Sellaista suht rosoista, mutta erittäin kuulasta paikoitellenkin, klassisia vaikutteita unohtamatta. Välillä menee myös aika freeksi, mutta sopivalla tavalla.
 
Uusi levy tuli tuossa syksyllä nimellä Take it with me. Meno on jonkin verran rauhoittunut. En osaa sanoa oikein mitään tuosta uudemmasta vielä, mutta voi olla vähän helpompaa kuunneltavaa kuin tuon esikoisen rimpuileva ja rosoinen olemus(huippu levy muuten)
 
Yksi mielenkiintoinen osa yhtyettä on ollut aina jännät coverit kuten Radiohediä, Björkkiä, Red hot chilli pepperssiä Tom Waits ym.
 
Musa on siis täysin akustista muttei mitään hissuttelua ainakaan tuon ekan levyn osalta.
Verneri Pohjola trumpetti, Tuomo Prättälä piano, Antti Lötjönen Basso, Olavi louhivuori rummut
Tutustukaa!
 
http://profile.myspace.com/index.cf … .viewprofile&friendID=135937511
 
edit. jotain lisäystä vaan.

Kyllähän Ilmiliekki tiedossa on ollut. Hieno orkesteri, mutta toistaiseksi jäänyt mulla paitsioon. Pitäisi ilmanmuuta tutustua levyihin. Kaikesta (hyvästäkään) kun ei vaan millään aina jaksa innostua.

Ekan kerran kuulin ja näin Ilmiliekin vuonna 2002 siinä Young Nordic Jazz-skaban finaalissa vuonna 2002 PJK:lla, oikein hyvää musaa. Levyjä en ole tsekannut, maailma on niin täynnä levyjä jotka pitäisi hankkia mutta rahaa on vain rajallisesti. Komppiparin Lötjönen-Louhivuori tekemisiä oon kuullut joskus juttutuvan dzääss-illoissa, hyvin kulkee jätkillä komppi.

Joo kyllä sitä hyvää musaa on niin paljon, että ei millään meinaa raha eikä aika riittää.
Ihmettelin vaan kukaan ei ollut aloittanu mitään juttua tästä poppoosta kuitenkin joku neljä vuotta vanha orkesteri.

Molemmat levyt hyllyssä. Tai itseasiassa uudempi on vielä cd-soittimen edessä lattialla, kun sitä tässä vasta kuuntelin. Eka levy on suorastaan loistava, ykkösbiisi (jonka taitaa saada tuolta nuiden sivuilta) on rautainen. Ja kun sitten loppupuolella tulee se rem-coveri ehkä maailman isoimmalla tunteella, niin melkein itku tulee silmästä, kun kuulostaa niin hyvältä. (Hemmetti, voisin ruveta kriitikoksi).
Uudempaa en ole vielä hirveästi kerennyt kuuntelemaan. Vähän freempää ja rauhallisempaa. Huom! Free ei nyt tässä tarkoita semmoista meteliä, mitä moni ehkä ekana kuvittelisi.

Eka levy on suorastaan loistava, ykkösbiisi (jonka taitaa saada tuolta nuiden sivuilta) on rautainen .
 
Taisin tuon biisin äsken sivuiltansa kuunnella :) Yllättävän pirteää ja muikeaa jaskaa, tykkäsin meiningistä. Yhtymäkohtia Kvaldan musiikkiin oli aistittavissa. Sopivan kahjoa. Kyllä tässä nyt menee levyt ostoon.

March of the Alpha Males löytyy hyllystä ja freeksi yllättävän helppoa kuunneltavaa, sekä piristävän hyväntuulista.

March of the Alpha Males löytyy hyllystä ja freeksi yllättävän helppoa kuunneltavaa, sekä piristävän hyväntuulista.
 
Niin. Kun se ei edes ole mitenkään mahdottoman freetä. Ja niillä on kuitenkin niissä impro-osioissa jotenkin yhteinen päämäärä, niin se on miellyttävän kuuloista. Että ei kannata tässä yhteydessä antaa nyt tuon freen hämätä.

No voi.
 
Just oli levykaupassa kädessä tuo eka. Valitsin kuitenki Funkadelicin... Nyt harmittaa. Ens kerralla sit.
 
OT: Olin Luohivuoren kans samaan aikaan lukiossa. Julkkis.

Eikö tästä bändistä todellakaan tiedetä tätä enempää? Kuitenkin aikas näkyvillä ollu. No eipä tällä palstalla kovin paljoa puhuta muutenkaan tällaisesta akustisesta jazzistä, jos ilmiliekkiä nyt voi jatsiksi sanoa. Harmin paikka.

Eikö tästä bändistä todellakaan tiedetä tätä enempää? Kuitenkin aikas näkyvillä ollu. No eipä tällä palstalla kovin paljoa puhuta muutenkaan tällaisesta akustisesta jazzistä, jos ilmiliekkiä nyt voi jatsiksi sanoa. Harmin paikka.
 
Kyllähän tämän tyylisistä (varsinkin kotimaisista) orkestereista soisi puhuttavan enemmänkin. On vaan niin pirun pienen piirin musaa tämmöinen. Ei liikuta massoja - jostain syystä? Ehkä se on myös positiivista. Ainakin meikäläinen tykkää just siitä, kun tehdään musiikkia puhtaasti muista, kuin kaupallisista syistä.
 
Palaan asiaan kunhan saan Ilmiliekin levyjä käsiin :)

Niin siis sehän täs justiin ärsyttääkin kun täältä koto puolestakin olis ihan hyviä yhtyeitä tyrkyllä, mutta kun ihmiset vaan ettii niitä Ameriikkojen tuotoksia koko ajan. Ihmettelen vaan kun ollaan kerran muusikoiden.netissä niin silti ei tahdo tälläinen kama kiinnostaa ketään. Kyllähän tää niin sanottu jazz-osasto on muutenkin aika tavalla kallellaan tuonne Dream Theater osastoon. Onko nää netin käyttäjät sitten vaan sen ikäisiä ettei tälläinen musa kiinnosta? Ei kai nuo Ilmiliekinkään soittojat siitä 25 niin kovin kauas heitä jos en ole aivan väärin ymmärtäny.

Ei kai nuo Ilmiliekinkään soittojat siitä 25 niin kovin kauas heitä jos en ole aivan väärin ymmärtäny.
 
Verneri kai alkaa olla pian kolmessakymmenessä. Muut sitten vähän nuorempia.

Niin siis sehän täs justiin ärsyttääkin kun täältä koto puolestakin olis ihan hyviä yhtyeitä tyrkyllä, mutta kun ihmiset vaan ettii niitä Ameriikkojen tuotoksia koko ajan.
 
Mä kyllä seuraan hyvinkin aktiivisesti kotimaan jazz-kuvioita ja mielissäni olen loistavasta tarjonnasta, mutta totuuden nimissä on kuitenkin sanottava että kyllä ne parhaat silti tuppaa rapakon takana olevan. Aina sen saa tuta kun käy katsomassa jotain peräpohjolaan eksynyttä amerikantähteä, usein joutuu tosin matkustamaan ihan ulkomaille asti nähdäkseen artistin joka kiertää ruotsit, tanskat ja venäjät mutta suomi jää kiekalta pois.

Niin. Eihän näitä Suomen jazzjuttuja voi mitenkään verrata Jenkkeihin. Tarkoitin tuossa edellisessä epämääräisesä viestissäni kaiken tyyppistä musaa joka ei syystä tai toisesta saa oikein kuulijoita Suomesta, vaikka musa olisikin jotain innovatiivistä.

Kyllä minusta nykyään suomalaiset tekee paljon mielenkiintosampaa kamaa kun jenkit, siellä se meininki on mennyt turhan konservatiiviseksi.

Taidettiin eksyä ohi aiheen väittelemään siitä, missä luodaan parasta jazzia. Eiköhän sitä löydy niin meiltä kuin muualtakin.
 
Vaikuttaisi tapahtuvan jonkinlaista jazzmaailman tarkastelua suomirillien läpi.
 
Mielekkäämpää olisi tuoda esiin innovatiivista musisointia myös muualla kuin Suomessa tai jenkeissä. Entä muut maat ja mantereet?
 
Ilmiliekki on itselleni etäiseksi jäänyt, mutta aion kyllä korjata tilanteen ja tutustua heidän musiikkiinsa heti ensi tilassa.

Tänään kaikki katsomaan Ilmiliekkiä Savoyhin! Samalla rahalla pääsee näkemään myös Junnu Aaltosen ja Raoul Björkenheimin UMOn solisteina.

March of the Alpha Males on ollut nyt kuuntelussa: Eipä se kokonaisuutena ihan niin tulinen ollutkaan, kuin yhtyeen nimen perusteella saattaisi päätellä. Siis pohjimmiltaan erinomaista, taiten soitettua & äänitettyä musaa. Biisit vaan eivät oikein jaksaneet pitää meikäläistä otteessaan. Väkisinkin vertaan tätä Kvaldaan, jossa... on kyllä vetovoimaa huomattavasti enemmän. Myös trumpetti on soittimena vähän sellainen, jonka vahva esilläolo alkaa rassaamaan korvaa.
 
Mutta kuten sanottu, hienoa että tämmöistä tehdään.