Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Morjesta tännekin puolelle.
 
Seuraavanlaista: olen tullut siihen pisteeseen, että moodeja pitäisi opiskella.. en kuitenkaan ymmärrä ollenkaan miten se homma toimii! olen lukenut tämän palstan faqin, max tabellia, jorma hynnistä, ralph denyeriä ja ei, ei sitten millään. uskomattoman sekavasti selitetty.
 
kaikkein eniten sotkee tuohon duuriasteikkoon viittaaminen. Pitäisikö alkaa ajatella raa'asti vain niin, että esim. doorinen on M-asteikko, jossa on +6 ?
 
Entäpä sitten, onko olemassa jossain jotain sormituskaavioita kitaralle, siis koko otelaudan matkalta, vai jääkö näiden selvittäminen omaksi työksi ?
 
ensin nyt olisi hyvä saada opeteltua ja ymmärrettyä nämä moodit itsessään, mutta toki olisi hauska myös tietää, että minkälaisissa sointukuvioissa mitäkin voi käyttää.. (?)

Morjesta tännekin puolelle.
 
Seuraavanlaista: olen tullut siihen pisteeseen, että moodeja pitäisi opiskella.. en kuitenkaan ymmärrä ollenkaan miten se homma toimii! olen lukenut tämän palstan faqin, max tabellia, jorma hynnistä, ralph denyeriä ja ei, ei sitten millään. uskomattoman sekavasti selitetty.
 
kaikkein eniten sotkee tuohon duuriasteikkoon viittaaminen. Pitäisikö alkaa ajatella raa'asti vain niin, että esim. doorinen on M-asteikko, jossa on +6 ?
 
Entäpä sitten, onko olemassa jossain jotain sormituskaavioita kitaralle, siis koko otelaudan matkalta, vai jääkö näiden selvittäminen omaksi työksi ?
 
ensin nyt olisi hyvä saada opeteltua ja ymmärrettyä nämä moodit itsessään, mutta toki olisi hauska myös tietää, että minkälaisissa sointukuvioissa mitäkin voi käyttää.. (?)
 
Kumma miten tuota moodikammoa onkin liikkeellä... :)
 
Jos nyt kysyis vaikka ensin näin: Tiedätkö Kauniiden ja rohkeiden tunnarin? Miten siinä käytetty asteikko eroaa duuriasteikosta?

Ensin tulee mieleen, että onhan sulla muut perusasiat hallussa? Eli 1/3 - 3/3 teoriat?

kauniiden ja rohkeiden tunnari... hmm... varmaan siinä joku riitasointu on, koska en oikein pidä sen kuulemisesta :D
 
ja toinen juttu, niistä perusopeista... olen tällä hetkellä vihdoinkin ja viimeinkin raahautunut 1/3:lle... tosin olen näitä asioita jo maailman sivun ihmetellyt, ja haltsaan kyllä esim. kolmisoinnut ja nelisoinnutkin jotenkin kutenkin, kuten nämä perusskaalat... ja hajanaista tietoa sieltä täältä, joka toivottavasti seuraavan kahden kurssin aikana saa joitain yhdistäviä tekijöitä...
 
duuriasteikko on viimeisimpänä tullu opeteltua otelaudalta, pentatooninen myös on takaraivossa ollu jo pidemmän aikaa...

olen tällä hetkellä vihdoinkin ja viimeinkin raahautunut 1/3:lle... ...hajanaista tietoa sieltä täältä...
 
Näin mä arvelinkin. Nyt ihan oikeasti, unohda moodit toistaiseksi. Ennen niitä on paljon oleellisempia ja perustavampia juttuja opeteltavana.
 
duuriasteikko on viimeisimpänä tullu opeteltua otelaudalta, pentatooninen myös on takaraivossa ollu jo pidemmän aikaa...
 
Osaatko selittää mulle miten pentatoninen molli- ja duuri muodostetaan, vai tiedätkö vain sormituksia otelaudalla? Skaala ei nimittäin ole vain sormitus otelaudalla, vaan se on musikaalinen idea. Skaala on yleisnimike tietyille äänille, jotka sopivasti harmonisoituina muodostavat tietyn sävyn, esimerkiksi doorinen, miksolyydinen jne. Sormitukset ovat vain instrumenttisidonnainen tapa toteuttaa ne musikaaliset ideat.
 
Mun mielestä monet lähtevät opettelemaan skaaloja ja moodeja aivan väärästä päästä. Perusteet niiden muodostamiseen on hyvä osata, mutta teoria ja nimet itsessään ei ole olennaista. Olennaista on se, miltä ne kuulostavat. Nimenomaan ensin pitäisi hakea käytännön esimerkki oikeasta musiikista, ja sen jälkeen alkaa selvittämään itselleen miksi joku kuulostaa siltä miltä kuulostaa. Jos esimerkiksi melodisen mollin kolmatta moodia ei esiinny missään musiikissa mistä pitää, siitä ei tarvitse olla kiinnostunut. Ja vaikka ei tietäisikään jonkin skaalan nimeä, niitä ääniä voi aivan huoletta soittaa. Se mitä mä nyt yritän selittää on se, että tutki sitä musiikkia joka sun mielestäsi kuulostaa hyvältä, ja yritä hahmottaa mitä siinä juuri sun mielestä älyttömän hyvässä hittikertsissä tapahtuu.
 
Kuitenkin perusasiat ensin haltuun, muuten haukkaat vain turhan suuren palan yrittäessäsi opetella moodeja. Moodit ei ole monimutkainen juttu. Oikeastaan voisin väittää, että ne on tosi simppeli juttu kun vaan hoksaa sen logiikan niissä, mutta jos perustiedoissa on aukkoja, ne on varmasti aikamoinen sekamelska. Opetellaan siis kävelemään ennen kuin yritetään juosta.

paljon oleellisempia ja perustavampia juttuja opeteltavana.
 
Ja nämä ovat mitä ?
 
Osaatko selittää mulle miten pentatoninen molli- ja duuri muodostetaan, vai tiedätkö vain sormituksia otelaudalla?
 
Duuri: duurista jätetään IV ja VII pois: 1 - 1 - 1,5 - 1 - 1,5
Molli: luonnollisesta mollista jätetään II ja VI pois: 1,5 - 1 - 1 - 1,5 - 1
 
Skaala ei nimittäin ole vain sormitus otelaudalla, vaan se on musikaalinen idea. Skaala on yleisnimike tietyille äänille, jotka sopivasti harmonisoituina muodostavat tietyn sävyn, esimerkiksi doorinen, miksolyydinen jne. Sormitukset ovat vain instrumenttisidonnainen tapa toteuttaa ne musikaaliset ideat.
 
Oikeassa olet.
 
Mun mielestä monet lähtevät opettelemaan skaaloja ja moodeja aivan väärästä päästä. Perusteet niiden muodostamiseen on hyvä osata, mutta teoria ja nimet itsessään ei ole olennaista. Olennaista on se, miltä ne kuulostavat. Nimenomaan ensin pitäisi hakea käytännön esimerkki oikeasta musiikista, ja sen jälkeen alkaa selvittämään itselleen miksi joku kuulostaa siltä miltä kuulostaa.
 
Tämä on mielipiteesi ja se toki sinulle suotakoon. Mistä muuten tiedät ettei näin ole?
 
Jos esimerkiksi melodisen mollin kolmatta moodia ei esiinny missään musiikissa mistä pitää, siitä ei tarvitse olla kiinnostunut.
 
Olet varmasti oikeassa. Käsitellään kuitenkin ensin ne duuriasteikon moodit.
 
Ja vaikka ei tietäisikään jonkin skaalan nimeä, niitä ääniä voi aivan huoletta soittaa.
 
Eikö mielestäsi olisi hyödyllisempää kuitenkin osata se skaala ?
 
Kuitenkin perusasiat ensin haltuun
 
Se, että ei ole virallisia papereita pop/jaz-konservatoriosta tarkoittaa, että ei osaa perusasioita?
 
Moodit ei ole monimutkainen juttu. Oikeastaan voisin väittää, että ne on tosi simppeli juttu kun vaan hoksaa sen logiikan niissä
 
Tätä ko. logiikkaa täältä tulin selvittämään, en hakemaan konsultointia opintoihini. Kiitos kuitenkin.
 
Kuten jo mainitsin: en ole käynyt virallisia musiikin teorian opintoja, kuin vasta tänä syksynä. Ärsyttää kuitenkin odotella 3/3:seen asti, kun käydään ensiksi läpi asiat, jotka on tullut jo varsin tutuksi näiden, öö, kahdeksan(ko) vuoden aikana. Kiitän huolenpidostasi ja olet varmasti oikeassakin, mutta mielestäni vapaus ja vastuu asioiden opettelusta kuuluu minulle itselleni.

Kuten jo mainitsin: en ole käynyt virallisia musiikin teorian opintoja, kuin vasta tänä syksynä. Ärsyttää kuitenkin odotella 3/3:seen asti, kun käydään ensiksi läpi asiat, jotka on tullut jo varsin tutuksi näiden, öö, kahdeksan(ko) vuoden aikana. Kiitän huolenpidostasi ja olet varmasti oikeassakin, mutta mielestäni vapaus ja vastuu asioiden opettelusta kuuluu minulle itselleni.
 
Mun vinkki sulle olisi se, että käy ostamassa täälläkin mainittu "tohtori toonika" opus ja opi se kannesta kanteen. Kirja vastaa sinne 3/3 tasolle ja jos tunnet itsesi jo tällä hetkellä tuon tasoiseksi niin sittenhän kirjan tehtävät menevät parissa päivässä läpi! Jos näin ei kuitenkaan ole, niin käytä se aika minkä oppiminen sinulta vaatii, ja varmasti nuo opistojen 1-3/3:set pystyy tenttimäänkin suoraan, JOS vain pystyy osoittamaan että hallitsee ko. asiat. Mene vaikka ton kirjan kanssa (tehtyäsi kaikki tehtävät) opellesi niin luulisi se sinun päästävän tekemään suoraankin sen 3/3 tasotestin.
 
Mitä tulee moodejen opetteluun, niistä on niin paljon hyviä kirjoja (vaikkapa se Mark Levinen jazz-theory book) että varmasti ymmärrät mistä on moodeissa kyse JOS olet tuolla ns. 3/3 tasolla.
 
Ja tsekkaile ihmeessä moodeja kun ne kerran kiinnostavat, mutta älä luule pystyväsi kiipeämään perse edellä puuhun. Ei pidä masentua näistä tämän tyylisistä kirjoituksista, mutta totuushan on että jos ei osaa kävellä niin ei siitä juoksemisestakaan mitään hyvää seuraa...
 
Tietysti voit kirjoittaa tänne kysymyksiä moodeista ja vastauksia tulee sen mukaan mitä kukin jaksaa vastata. Tuskin kukaan kuitenkaan kirjoittaa koko teoriakirjaa tänne, joten sellaisiin täsmällisempiin kysymyksiin saat paremmin vastauksia (ei tyyliin: "mä en ymmärrä moodeja, mistä pitäis alkaa?").

Mitä en ymmärrä on, että miten duuriasteikko tähän liittyy, jos esim. juuri doorinen on luonnollinen molliasteikko, jonka 6. sävel on ylennetty. Vai ajattelenko liian monimutkaisesti ?
 
Katsotaanpas esimerkki:
G-duuriasteikko. Tällöinhän puhutaan A-doorisesta, joka on siis molli. Tämän doorisen sävelet olisivat A, H, C, D, E, F#, G.. pitääkö paikkansa ? toivottavasti ei, sillä siinä tapauksessa en ole nähnyt metsää puilta :D
 
Kyllä tuo minun nähdäkseni pitää paikkansa.
 
Minä ajattelen moodit sillä tavalla, jos otetaan esimerkiksi tuo G-duuri, että kun soitetaan G-duurissa, soitetaan G-duuriasteikon säveliä, eli G, A, H, C, D, E, F#. G-sävel on se sävel jossa melodia ikäänkuin "lepää", eli se on asteikon juurisävel.
Näistä sävelistä voi nyt muodostaa mm. seuraavia sointuja G, Am, Hm, C, D, Em. Jos säestys soittaa G-duurisointua, niin silloin G-sävel on se sävel jossa melodia "lepää", eli se ei pyri jatkumaan siitä mihinkään muuhun säveleen. Jos säestys nyt alkaakin soittamaan vaikka Am-sointua, niin edelleen voidaan soittaa G-duuriasteikon säveliä, mutta G-sävel ei enää olekaan se levossa oleva sävel, vaan leposävel onkin nyt A, eli Am-soinnun juuri. Tällöin on käytössä samat sävelet, mutta asteikon ykkössävel on eri, eli asteikko aloitetaan eri kohdasta, eli A, H, C, D, E, F#, G.
 
Tällä tavalla saadaan se duuriasteikko kytkettyä mukaan. Tätä voi kokeilla siten että ottaa säestyksen jossa on vaikka vuorotellen 8 tahtia G-duuria ja 8 tahtia A-mollia, ja kokeilee soittaa siihen päälle, jolloin voi huomata että G-duurin päälle soitettuna melodia "lepää" G-sävelessä, mutta A-mollin päälle soitettuna melodia "lepää" A-sävelessä, mutta molempiin voi silti soittaa G-duuriasteikon säveliä, ja se G-duuri pysyy ikäänkuin piilevänä sävellajina siellä taustalla.

Varsinainen kysymykseni siis koski duuriasteikon moodeja.
Suora lainaus Tohtori Toonikasta: "allaolevat moodit muodostetaan aloittamalla duuriasteikko sen eri sävelistä".
 
Mitä en ymmärrä on, että miten duuriasteikko tähän liittyy, jos esim. juuri doorinen on luonnollinen molliasteikko, jonka 6. sävel on ylennetty. Vai ajattelenko liian monimutkaisesti ?
 
Älä vielä sotke itseäsi vertaamalla niitä duuriasteikkoon, muuta kuin numeroinnin osalta.
 
Duuriasteikko numeroidaan näin 1 2 3 4 5 6 7 (esim. c d e f g a b)
 
Luonnollinen molli eli aiolinen asteikko menee sitten näin:
 
1 2 b3 4 5 b6 b7 (esim. c d es f g as bb)
 
Ja doorinen asteikko poikkeaa edellisestä kuudennen sävelensä osalta:
 
1 2 b3 4 5 6 b7 (esim. c d es f g a bb)
 
Tee sitten doorisia biisejä ja nauti musiikista. Myöhemmin voit pitää hassuna sattumana, että juuri tuollainen asteikko (1 2 b3 4 5 6 b7) muodostuu, kun soitat pianolla VALKOISIA KOSKETTIMIA d:stä alkaen. :)

Ja nämä ovat mitä ?
 
Mä en tietenkään tiedä mitä kaikkea sä osaat ja tiedät. Sain vaan sellainen vaikutelman, että oot hypännyt mielenkiintoiseen asiaan ja jättänyt perusasiat väliin. Jos näin ei kerran ole, niin my bad.
 
Tämä on mielipiteesi ja se toki sinulle suotakoon. Mistä muuten tiedät ettei näin ole?
 
Ihan järjen avulla tiedän. Kyse on lähestymistavasta. Mietitään asiaa näin: Kun osaat teorian moodien takana, mitä sitten? Mitä sillä teorialla aiot tehdä? Kiinnostaako sua musiikin teoriassa ihan puhtaasti se matemaatiikka (jota länsimainen musiikinteoria suurelta osin on), vai teorian soveltaminen käytäntöön?
 
Musiikin teoria ei ole mikään musiikillinen ilmiö, vaan se kuvaa ja järjestää (tekee loogiseksi) niitä ilmiöitä, joita musiikissa kuullaan. Ne ilmiöt on olemassa, määriteltiin ne teorian avulla tai ei. Sä voit soittaa lyydistä moodia ja oppia kuulemaan sen sävyn, vaikket olisi ikinä opiskellutkaan teoriaa. Silloin sä et vaan tiedä, että siitä ilmiöstä puhutaan länsimaisen musiikin teoriassa lyydisenä moodina.
 
Ne pallukat nuottiviivastolla ei kerro paljoakaan siitä musiikin ilmiöstä jota niillä kuvataan, jos ei ole mitään ääntä millä niitä voi havainnollistaa omille korvilleen. Siispä doorisessa moodissa ei ole olennaista teoria, vaan se, miltä se kuulostaa. Ainakin tavan soittajalla teorian on tarkoitus tukea käytäntöä, ei toisinpäin. Moodien ymmärtämiseen kuuluu olennaisena osana se, miltä ne kuulostavat. Jos et opettele kuulemaan jonkin moodin sävyä musiikista, niin se asia jää pelkäksi matematiikaksi ja teoriaksi. Kuitenkin niin kuin kaikki muutkin, säkin varmasti kuuntelet musiikkia korvillasi, et silmilläsi tai järjelläsi. :-D
 
Olet varmasti oikeassa. Käsitellään kuitenkin ensin ne duuriasteikon moodit.
 
Vilkaisepa tuolta: http://muusikoiden.net/keskustelu/p … amp;t=129488&o=60&#p5763344
Olen tuolla selittänyt moodeista, josko selventäisi asiaa.
 
Eikö mielestäsi olisi hyödyllisempää kuitenkin osata se skaala ?
 
Mitä tarkoitat kun puhut skaalan osaamisesta? Tarkoitatko sitä, että osaa teoriassa muodostaa sen? Vai kenties sitä, että kuulee sen sävyn ja osaa soveltaa sitä käytäntöön? Mielestäni jälkimmäinen on paljon tärkeämpää. On paljon tärkeämpää osata soittaa jotain, kuin tuntea siitä teoreettiset faktat. Siispä se, että kuulee jonkun sävyn ja pystyy korvakuulolta soittamaan siihen sopivia ääniä, tarkoittaa että osaa sen skaalan ainakin jollain tasolla. Teorian pitäisi tukea jälkimmäistä, siis käytäntöä. Jos kuulen sointukierron joka kuulostaa dooriselta, niin tiedän miksi se kuulostaa dooriselta, ja soittaessani fraaseja otan siis huomioon sen suuren sekstin.
 
Se, että ei ole virallisia papereita pop/jaz-konservatoriosta tarkoittaa, että ei osaa perusasioita? ...
 
Kuten jo mainitsin: en ole käynyt virallisia musiikin teorian opintoja, kuin vasta tänä syksynä. Ärsyttää kuitenkin odotella 3/3:seen asti, kun käydään ensiksi läpi asiat, jotka on tullut jo varsin tutuksi näiden, öö, kahdeksan(ko) vuoden aikana.
 
Jos kerran osaat asiat 3/3:n asti, niin opistoissa pystyy hyppimään teorioiden yli, jos pystyy jotenkin osoittamaan opettajalle osaavansa asiat. Käytännössä siis teet vaan 1/3 - 3/3 kokeet, ja asian pitäisi olla sillä selvä. Ja ota huomioon, että tähän kuuluu myös solfat. Vaikka kuinka osaisi teorian, ei voi hypätä suoraan 3/3:n jos 1/3-tason solfat ei luonnistu. Eli musiikiopiston teoriaopinnoissakin on käytännön puoli mukana, ja mä väitän, että käytännön puoli on paljon, paljon, tärkeämpää.
 
Ja Arzzi, älä ajattele tätä minään holhouksena tai huolenpitona. :-)
 
Jokaisella soittajallahan on jotain tavoitteita, jotain mihin tähtää. Yleensä se, että osaa soittaa jotain - siis käytännön asiaa. Siitä herää paljon kysymyksiä, joihin vastaukset hommaamalla he ajattelevat pääsevät eteenpäin tavoitteessaan. Mulla on vaan sellainen kokemus, että usein kysytään vääriä kysymyksiä, joiden vastaukset eivät loppujen lopuksi johdakaan siihen mihin haluttiin. Mä en todellakaan tarkoita ettei moodien opiskelusta olisi hyötyä, päinvastoin, siitä varmasti on. Mutta kysypä itseltäsi, mihin tarvitset juuri moodeja? Varsinkin jos olet sitä mieltä, ettei kannata hakea käytännön esimerkkiä ensin, vaan opetella asia vain teoriassa.
 
PS. Kauniiden ja rohkeiden tunnari menee miksolyydisessä moodissa. :-D

Minä ajattelen moodit sillä tavalla...Tällä tavalla saadaan se duuriasteikko kytkettyä mukaan.
 
Älä vielä sotke itseäsi vertaamalla niitä duuriasteikkoon, muuta kuin numeroinnin osalta.
 
Hyvät herrat, tässä oli vastaus kysymyksiini.
 
Sain vaan sellainen vaikutelman, että oot hypännyt mielenkiintoiseen asiaan ja jättänyt perusasiat väliin.
 
Juu, no siinä tapauksessa ymmärrän reaktiosi. Voin kuitenkin paljastaa, että näitä on ihmetelty oikeastaan jo vuositolkulla ja kun ei ole selvinnyt niin asian sisäistäminen on siinä samassa lykkääntynyt. Tarkoitan siis, että aina kun asiaan on törmännyt..
 
Kun osaat teorian moodien takana, mitä sitten? Mitä sillä teorialla aiot tehdä? Kiinnostaako sua musiikin teoriassa ihan puhtaasti se matemaatiikka (jota länsimainen musiikinteoria suurelta osin on), vai teorian soveltaminen käytäntöön?
 
Olen täysin samaa mieltä kanssasi. Mielenkiintoni aiheeseen johtuu siitä, että itse koen tärkeäksi osata myös teorian ilmiöiden taustalla. Tässä on nyt tullut rämpyteltyä ja vedeltyä väliin esim. dooristakin moodia ja olen nyt vaiheessa jossa mielenkiintoni ajaa selvittämään myös teorian tuon taustalla. On toki itsestäänselvää, että tärkeämpää on osata soveltaa asioita käytäntöön, mutta mielestäni tätä työtä kummasti helpottaa myös teorian tuntemus, eikä tule samalla keksineeksi pyörää uudestaan.
 
Vilkaisepa tuolta: Olen tuolla selittänyt moodeista, josko selventäisi asiaa.
 
Kyllä, selvensi entisestään. Tuollaiseen keskusteluun en ollutkaan törmännyt aiemmin.
 
Mitä tarkoitat kun puhut skaalan osaamisesta? Tarkoitatko sitä, että osaa teoriassa muodostaa sen? Vai kenties sitä, että kuulee sen sävyn ja osaa soveltaa sitä käytäntöön? Mielestäni jälkimmäinen on paljon tärkeämpää...
 
Tarkoitan noita molempia.
 
Jokaisella soittajallahan on jotain tavoitteita, jotain mihin tähtää. Yleensä se, että osaa soittaa jotain - siis käytännön asiaa. Siitä herää paljon kysymyksiä, joihin vastaukset hommaamalla he ajattelevat pääsevät eteenpäin tavoitteessaan.
 
Tämä on ollu lähetymistapani koko tämän ajan kun olen kitaraa, hmm, tulkinnut. Lisäksi tapanani on ollut opiskella asioita siinä järjestyksessä kun ne tulevat ajankohtaisiksi / mielenkiintoisiksi. Nyttemmin myös jazzia kuunnelleena juuri nämä moodit ovat tehokkaasti nostaneet painoarvoaan.
 
No niin parahimmat ystävät ja toverit. Välillä aivan kerrassaan ajattelen liian monimutkaisesti. En vain voinut uskoa, että pelkästään järjestelemällä samat sävelet uudelleen voisi saada eri asteikkoja aikaan. Olisi pitänyt itse laskea intervallit ja tarkastaa niin siitähän sen olisi suoraan nähnyt, joten siinä mielessä oma vikani.
Tästä on erittäin hyvä lähteä eteenpäin. Kiitokset kaikille vastanneille.

On toki itsestäänselvää, että tärkeämpää on osata soveltaa asioita käytäntöön, mutta mielestäni tätä työtä kummasti helpottaa myös teorian tuntemus, eikä tule samalla keksineeksi pyörää uudestaan.
 
Tottakai. Mutta ota huomioon, ettei ymmärtääkseen pyörän toimintaperiaatteen ja osatakseen rakentaa sellaisen tarvitse lähteä selittämään kvanttifysiikasta lähtien miten mikäkin reagoi mihinkin. Riittää kun näkee miten pyörä toimii käytännössä. :-)
 
Tarkoitan noita molempia.
 
Sitten en ymmärrä alkuperäistä kysymystäsi: "Eikö mielestäsi olisi hyödyllisempää kuitenkin osata se skaala ?"
 
En vain voinut uskoa, että pelkästään järjestelemällä samat sävelet uudelleen voisi saada eri asteikkoja aikaan.
 
Hmm, en ajattelisi ihan näin. Kyse ei ole niinkään siitä, että järjestellään säveliä uudelleen, vaan siitä, miten äänet reagoivat suhteessa toisiin ääniin.
 
E:
Mitä tulee tähän: Älä vielä sotke itseäsi vertaamalla niitä duuriasteikkoon, muuta kuin numeroinnin osalta.
En ihan varauksetta allekirjoita tuota. Jos haluaa ymmärtää nimenomaan teorian moodien takana, olisi mun mielestä hyvä lähteä siitä, mistä moodit on johdettu.

osatakseen rakentaa sellaisen
 
rakentaminen != keksiminen. Tarkoitin, että mieluummin tiedän, että nämä ja nämä sävelet ovat esim. doorinen asteikko, kuin että diggailen joitain piisejä ja poimin säveliä ja totean itsekseni että "hemmetti täähän kuulostaa hyvältä" ja luulen luoneeni tiedettä sen sijaan, että olisi ollut tiedossa jo kauan, että se on doorinen asteikko.
 
Sitten en ymmärrä alkuperäistä kysymystäsi: "Eikö mielestäsi olisi hyödyllisempää kuitenkin osata se skaala ?"
 
Mainitsit, että vaikka ei tietäisikään jonkun skaalan nimeä, voi niitä säveliä silti soittaa. Tottakai näin, mutta kysymykselläni lähinnä tarkoitin, että jos osaa erottaa skaalat toisistaan, toisin sanoen tuntee teorian niiden takana, niin silloin ei välttämäti niin kovasti sekoita eri skaaloja keskenään.. Mikäli ei osaa erottaa skaaloja toisistaan, mistä tietää mikä sävel kuuluu mihinkin skaalaan. Eli skaalan osaamisella tarkoitin sekä itsesi enemmän painottamaa käytännön näkemystä, mutta myös sitä, että tietää mitä on tekemässä..

Mainitsit, että vaikka ei tietäisikään jonkun skaalan nimeä, voi niitä säveliä silti soittaa. Tottakai näin, mutta kysymykselläni lähinnä tarkoitin, että jos osaa erottaa skaalat toisistaan, toisin sanoen tuntee teorian niiden takana, niin silloin ei välttämäti niin kovasti sekoita eri skaaloja keskenään.. Mikäli ei osaa erottaa skaaloja toisistaan, mistä tietää mikä sävel kuuluu mihinkin skaalaan. Eli skaalan osaamisella tarkoitin sekä itsesi enemmän painottamaa käytännön näkemystä, mutta myös sitä, että tietää mitä on tekemässä..
 
No sen enempää tästä teidän väittelystä ymmärtämättä totean, että kyllä se oma korva kertoo erot vaikkapa niiden moodien välillä ja tunnistaa ne myös kuultuaan. Eri asia tietysti kuka miten hyvin, mutta oikealla treenaamisella ajan kanssa lopulta varmasti.
 
Muutaman lahjakkaan muusikkokaverin kanssa olen todennut käytännössäkin sen ettei noilla teoria hommilla kannata liikaa päätä rasittaa. Soittavat dooriseen biisiin sujuvasti doorista sooloa ja vaikkapa mollibiisiin aiolista (mahdollisilla muunnoksilla), ilman että tietävät yhtään hienoa teorianimitystä. Eri ihmiset oppivat tosin eri reittejä, joten kannattaa etsiä sitä itselleen sopivaa.
 
...että tällaista yleistä plörinää:)

Tämä on ollu lähetymistapani koko tämän ajan kun olen kitaraa, hmm, tulkinnut. Lisäksi tapanani on ollut opiskella asioita siinä järjestyksessä kun ne tulevat ajankohtaisiksi / mielenkiintoisiksi. Nyttemmin myös jazzia kuunnelleena juuri nämä moodit ovat tehokkaasti nostaneet painoarvoaan.
 
Tähän toteaisin että hyödyllistä olisi tutustua biisejen harmoniarakenteisiin. Moodit yms. skaalat ovat nimittäin suoraa seurausta harmoniasta. Sointujen laatuihin taas monesti vaikuttaa melodia. Löytääksesi käytännön hyötyä moodeista ne tietysti pitää sisällyttää johonkin biisiin (tai voihan niitä asteikkoja kelata edes takaisinkin jos se musiikilta itselle kuulostaa:)). Otetaan siitä mainitsemastasi jazz-musiikista keksitty esimerkki (hidas balladi):
 
Sointukulku biisissä vaikkapa näin (C-duuri):
 
Cmaj7 - E7 - Am7 - D7 - Dm - G7 - Cmaj7...
 
jokainen siis yhden tahdin. Melodia linja säveltäjällä oli hyvin yksinkertainen, pelkkiä puolinuotteja:
 
B C - G F - E G - G# H - A G - Bb Ab - F#....
 
jokaiselle soinnulle siis kaksi puolinuottia.
 
Soitapa läpi ja kuuntele miltä mikäkin sointu / 2 melodianuottia kuulostavat ja mieti mitä moodeja/asteikkoja jokainen sointu voisi olla (ottaen tietty huomioon tuon melodian). Tuohonkaan esimerkkiin ei ole yhtä ainutta vastausta, mutta perusteltuja ne pitää silti olla.
 
..ja saa tohon muutkin vastata jos ei tunnu liian helpolta:)

C-lokrinen
E-alt
A-aiolinen
D-jooninen lisätty
D-aiolinen
G-domdim
C-lyydinen
 
Jos meni p-seelleen niin kerro
1. Oonko ees ymmärtänyt, mistä on kysymys?
2. Jos oon ymmärtänyt niin mikä pätkii?

Heh, oppimassahan täällä ollaan.
 
Sellainen selvennys vielä.. Oletan, että H=B ja Bb = B.
 
no niin:
 
1. C-jooninen (C-duuriasteikon soinnut )
2. C-lyydinen (C-duuriasteikko, jossa #4)
3. A-aiolinen (Luonnollinen a-molliasteikko)
4. D-lyydinen (D-duuri, jossa #4)
5. D-aiolinen (luonnollinen d-molli)
6. G-lokrinen (sävelkaavio 1/2- 1- 1- 1/2- 1- 1- 1)
7. C-lyydinen (Duuri #4)
 
tämä oli oikeastaan ensimmäinen retkeni moodien maailmaan.. menikö oikein ? :D

Pistin omakuvaani nuottiesimerkkinä tuon, tsekatkaa siitä vielä. Ja joo siis B on se H eli puolikas C:stä alaspäin, ja Bb on puolikas vielä lisää :)

En tiedä onko tästä apua mutta kannattaa katsoa miten moodit muodostuvat duuriasteikon jokaiselta säveleltä ja sitten verrata siihen kun moodin aloittaa aina samasta sävelestä.
 
C - jooninen = C D E F G A H = Cmaj7 I toonika
D - doorinen = D E F G A H C = Dm7 II (sub.dominantti)
E - fryyginen = E F G A H C D = Em7 III mediantti
F - lyydinen = F G A H C D E = Fmaj7 IV sub.dominantti
G - miksolyd. = G A H C D E F = G7 V dominantti
A - aiolinen = A H C D E F G = Am7 VI (toonika)
H - lokrinen = H C D E F G A = Hm7b5 VII (dominantti)
 
Yläpuolella on vasemmassa reunassa pystysuorassa C-duuriasteikko
jonka jokaisesta sävelestä lähtee vaakasuoraan yksi moodiasteikko.
Moodiasteikon perässä on nelisointu jonka kyseinen asteikko muodostaa
sekä soinnun/moodin perusteho (tonaalisessa musiikissa). Alapuolella on sama mutta jokainen moodi alkaa C-sävelestä.
------------------------------------------------
 
C - jooninen = C D E F G A H = Cmaj7
C - doorinen = C D Eb F G A Bb = Cm7
C - fryyginen = C Db Eb F G Ab Bb = Cm7
C - lyydinen = C D E F# G A H = Cmaj7
C - miksolyd. = C D E F G A Bb = C7
C - aiolinen = C D Eb F G Ab Bb = Cm7
C - lokrinen = C Db Eb Gb Ab Bb = Cm7b5