Kitarat: kitarakamat ›

Ja minä kun olen luullut, että GHS Boomersit olisi hyvätkin kielet. Noh, tiedänpä etten osta noita enää.
 
Ei tuota minun tekstiäni näin pitänyt lukea/ymmärtää. Tässä nimenomaan mennään metsään. Se että minä dumaan jotkut kielet ei tarkoita sitä ettetkö sinä voisi niistä pitää. Tuossa yllä olleiden kovien artistien lisäksi myös Zakk Wylde käyttää GHS Boomerseja ja homma toimii. Tosin, näillä huippuartisteilla on kitarateknikot jotka vaihtavat kielet sen verran usein, ettei kielet kauheasti sitä yhtä keikkasettiä enempää kerkeä kulumaankaan.
 
Mutta homman idea oli siinä, että minä kerroin vain omia henkilökohtaisia fiiliksiä parista eri valmistajasta/tuotteesta. Jokaisen kannattaa kuitenkin itse testata eri merkkejä ja valita niistä se joka miellyttää itseä!
Eli asenteella: "Paskat siitä mitä muut puhui, nää kielet toimii mulla ja that's it!!!"

DR ja GHS on oma valintani. Tarpeeksi jämäkkä tuntuma, ja kestäviä. D'addarioista en tykkää. Tuntuvat hajoavan helpommin kaiken lisäksi.
 
Itse en tykkää uusien kielien helinä-soundista yhtään.

Itse olen kokeillut Daddarioita ei toiminut, GHS toimi vielä vähemmän, DR Pure Blues Hyvät, mutta hieno vire ongelmia, ja muita ihme särinöitä ja pärinöitä.
 
Näin minun käytössä:
 
Daddariot kestivät about viikon verran ja GHS menivät jo melkeinpä muutaman päivän päästä aivan "susiksi" varsinkin G, B, E kieli. DR toimivat, mutta oli muita ongelmia. Elixirit pitkä ikäiset, mutta muovisen kuuloset (kokeiluun vielä uusiksi jossain vaiheessa). Olikohan nimim. Jucciz joka kehui joskus täällä nuita Dean Markleyn Blue Steelejä? aluksi vähän hieman karsastin niiden hintoja, mutta päätin kokeilla ja jumalation, kun ne kestävät ja soivat ja ovat hyvät! ainakin minun mielestä.
 
Ja mitä tuohon Zakk Wylden soittamiseen GHS:llä tulee, niin Zakk joskus sanoi, että melkeinpä joka biisin välissä hänellä on uudet kielet kiinni kitarassa, tosin ei niitä siinä välillä vaihdeta vaan vaihdetaan kitaroita. Zakk totesi vain, että kaikki pinchit ja sun muut tulevat paremmin uusilla, tiedä sitten, mutta en itse usko,että ne herran käsittelyssä kauan kestää... ei nyt varmaan ihan joka kappaleen välissä ole uudet kielet, mutta näin Hra Wylde sanonut...

Kyllä tuolla tasolla soitellessa kitarateknikolla riittää hommia... Kymmeniä skeboja joihin vaihdellaan jatkuvasti kielisatseja, pidetään säädöt yllä ja fiksaillaan milloin mitäkin. Mielestäni roudarit ja teknikot ovat ihan liian aliarvostettuja. Ja vielä kun lisätään, että kielet eivät maksa artistille penniäkään... kunhan muistaa sivuillaan mainita mitä kieliä käyttää ja käy kääntymässä parissa fotosessiossa kielipaketin kera. Kohtalaisen usein siellä on takana jokin endorsement-diili.
 
Hommaa varmaan riittää ei epäilystäkään;) täytyyhän niidenkin tehdä palkkansa eteen jotakin, heh! nimenomaan roudarit ja teknikot ovat aliarvostetuja.
 
Mitä nuita Zakkin DVD:itä olen katsastellut, niin en ihan varmaksi voi sanoa, kun en ole "zoomaillut" niin tarkasti, niin yleensä kaksi biisiä se vetää samalla skeballa, mutta ei tuo nyt tuolla kaavalla mene aina, mutta aika useasti Mr. Wylde niitä kitaroita biisejen välissä vaihtelee. No mikäs siinä, kun ei tarvitse kieliä ja säätöjä tehdä itse (ainakaan keikka kitaroille) ja mikäs siinä kyllä mäkin kahden viikon välein vaihtaisin kielet jos olisi sponsori.
 
Mutta mullapa onkin Briansin custom handmade (omaan käteen tehdyt) jääkiekko "räpylä" ja "pattari", oli aivan pakko mainita! sori!;)

Jossain määrin tuntuu koomiselta hifistelyltä näistä eri kielimerkeistä puhuminen. Johtuu varmaan siittä että kun itse kölvinä 80-luvun alussa soitteli niin kielet maksoivat huomattavasti enemmän kuin nyt. Rahaakaan ei ollut, eikä niitä päässyt mistään halvalla tilaamaan. Sillon kielet soitettiin todellakin loppuun, muutamat treenit vielä punoksien hajoamisenkin jälkeen. Jos "mollukka" irtosi perästä, tai kieli katkesi tallasta, niin sitten pujotettiin kieli mollukasta läpi ja soitto soi:)
 
Vaan hupaahan noiden testaaminen on. Pikkuisen tosin epäilen tunnistaisiko monikaan sitä omaa "suosikkimerkkiään" sokkotestissä (pinnoitettuja lukuunottamatta). Uusien kielien helinä on parhaimmillaan (ja kalleimmillaan) 12-kielisessä, nam!

Käyttääkö kaikki täällä jotain tonkeja apuvälineenä kiertäessä kieltä viritystapin ympärille? Miks sitä ees pitää kiertää niin, voihan sen vaan lykätä siitä viritystapin reijästä läpi ja jättää vähän löysää että saa kieltä vähän kierrettyä tapin ympärille, paksuilla riittää reilu kierros ja ohuemmilla kaksi. Pitää sitäpaitsi vireenkin hemmetin paljon paremmin kun ei oo turhia löysiä siellä. Mun mielestä simppelimpää, mutta kukin tavallaan :)
 
Mä teen aikalailla tolla tapaa. Pistän ensin kierroksen/pari tapin ympäri, pää reiästä sisään ja jätän kielen hieman löysälle. Sitten vireeseen. Ja hyvin on vireen aina pitänyt.

Vaan hupaahan noiden testaaminen on. Pikkuisen tosin epäilen tunnistaisiko monikaan sitä omaa "suosikkimerkkiään" sokkotestissä (pinnoitettuja lukuunottamatta).
 
Jep. Tuollainen testi olisi kiva tehdä, niin huomaisi oikeasti eron.

Pikkuisen tosin epäilen tunnistaisiko monikaan sitä omaa "suosikkimerkkiään" sokkotestissä (pinnoitettuja lukuunottamatta).
 
Jokainen voi miettiä onko tuollainen parin sekunnin, korkeintaan parin minuutin sokkotesti kuinka totuudenmukainen ja validi. Mielestäni sen testin pitäisi kestää vähintään viikon ja sen jälkeen vasta pääsisi kirjoittamaan syväluotaavia analyysejä. Siksi tuolla aikaisemmin totesinkin, että moni kielistä on "peruskauraa". Oli ne sitten D'Addariot, Ernie Ballit, GHS:t, Dean Markleyt tms. Noiden väliltä eroa ei varmasti huomaa, mutta väittäisin punoksen, punoksen seoksen ja ydinlangan vaihtuessa myös erojen tulevan pintaan. Flatwound on eri asia kuin roundwound... hex-core on eri asia kuin roundcore.

Mä teen aikalailla tolla tapaa. Pistän ensin kierroksen/pari tapin ympäri, pää reiästä sisään ja jätän kielen hieman löysälle. Sitten vireeseen. Ja hyvin on vireen aina pitänyt.
 
Hmm... Mä en tainnu selittää kovin hyvin, sillä tarkoitin että laitan kielen heti reijästä sisään ja kiristän suoraan virittimistä, jättäen sen verran tyhjää että kieli menee kierroksen tai kaksi tapin ympärille. Eli siis en kierrä kieltä sormin/muiden apuvälineiden avulla viritystapin ympärille ollenkaan. Onko tämä jotenkin "väärä" tapa? Onhan tossa riskinsä että kiertyy liian vähän...

Hmm... Mä en tainnu selittää kovin hyvin, sillä tarkoitin että laitan kielen heti reijästä sisään ja kiristän suoraan virittimistä, jättäen sen verran tyhjää että kieli menee kierroksen tai kaksi tapin ympärille. Eli siis en kierrä kieltä sormin/muiden apuvälineiden avulla viritystapin ympärille ollenkaan. Onko tämä jotenkin "väärä" tapa? Onhan tossa riskinsä että kiertyy liian vähän...
 
Voisin kuvitella virittimien kuluvan nopeammin tuolla tavalla. Tiedä sitten onko merkityksellistä.. Ainakin Seymour Duncanin mikkienvaihtovideolla herra toteaa saman asian.

Voisin kuvitella virittimien kuluvan nopeammin tuolla tavalla. Tiedä sitten onko merkityksellistä.. Ainakin Seymour Duncanin mikkienvaihtovideolla herra toteaa saman asian.
 
Joo, tätä mäkin oon aatellu, pitää varmaan ruveta kans kikkailemaan noiden kielien kanssa jotenkin eri tavalla. Eihän tuo kyllä voi tehdä kovin hyvää virittimille pidemmän päälle, tosin siksi pyrinkin kiertämään kieliä mahdollisimman vähän tappien ympärille.

DR Hi-Voltage - Näistä tykkään... treblekäs ja erotteleva soundi, soundi kestää viikosta toiseen kovassakin käytössä, jämäkkä ja kestävä kieli. Suosittelen!
 
Onko ne nuo?
http://www.musamaailma.fi/bandikamat/tuotteet/151/dbg10.phtml

Onko ne nuo?
http://www.musamaailma.fi/bandikamat/tuotteet/151/dbg10.phtml
 
Ovat, juurikin nuo.

Todella pikainen ja henkilökohtainen analyysi:
 
GHS Boomers - Tukossa jo uutena, valmiiksi huono soundi kun ottaa paketista ulos. Ei siis mikään ihme että GHS on kehitellyt Fast Fretin.
 
Häh ? Vittu perhaat kielet saman tien sopivasti sisään soitettu ja rouhea soundi ilman sitä ärsyttävää metallista "tattaariota". Kestää pisimpää muuttumattomana.
 
Dean Markley Blue Steel - Ei mitään eroa D'Addarioihin, paitsi ovat usein kalliimpia.
 
D'Addario - Perusperus, kestää sen viikon... sen jälkeen harkitsee jo vaihtoa. Ei säväytä, mutta ei myöskään ole huonoin vaihtoehto.
 
Fender (olikohan Super 250 ja Original Bullets) - Paska soundi, venyi ja paukkui vielä viikonkin virittämisen jälkeen. En laita enää koskaan kitaraani Fenderin kieliä. NEVER!
 
Gibson Original - Varmasti D'Addarion valmistamia, ovat niin samaa kauraa.
 
Kaikki noi on salettiin saman valmistajan :D eri paketti vain, kaikki sama lits läts soundi....
 
DR Tite-Fit - Kestävä peruskieli, jäykempi fiilis mitä D'Addarioissa ja GHS:n kielissä. Soundiltaan D'Addariota hieman kirkkaampi, siitä syystä monen mielestä myös erottelevampi.
 
DR Hi-Voltage - Näistä tykkään... treblekäs ja erotteleva soundi, soundi kestää viikosta toiseen kovassakin käytössä, jämäkkä ja kestävä kieli.
 
Omaavat hassun vaijerimaisen ominais soundin, voimakas plektra ääni , ei toimi meikäläisellä.
 
Elixir Nanoweb - DR Hi-Voltagen tavoin aavistuksen treblekkäämpi mitä monet muut. Hex-corella varustettu kuten DR Hi-Voltagetkin. Pinnoitteen ansiosta kestää useita viikkoja hyväsoundisina ja -kuntoisina. Suosittelen!
 
En suosittele... Tatsi on kuin soittasi rasvatuilla kielillä, aivan kauheat HUH....
 
Ernie Ball Slinky-sarja - Samaa kauraa D'Addarion ja Dean Markleyn kanssa. Ihan ok peruskieli, mutta jos tuntuu siltä että D'Addariot, Dean Markleyt tai GHS:t eivät olleet se oma juttu, niin ei ole kyllä Ernietkään. Tatsiltaan aika sama (GHS on vielä vähän löysempi mielestäni), soundiltaan aika sama, hinnaltaa ihan sama. Basic on basic... toisille riittää, mulle ei.
 
Jostain syystä erniet ei katkea, ainakin omassa käytössä aikanaan oli ainoat kielet jotka ei katkeilleet...
 

Sitten on kasa lukemattomia muita merkkejä joita olen kokeillut sen verran vähän ettei parane sanoa yhtään mitään. Esim. Pyramid, Rotosound, LaBella jne.
 
Rotosoundit on sellainen ghs-DR hybridi metallinen soundi rokkabilly kielet :D
 
Pyramid = kusta & paskaa. Joskus sain paketin käsiini ja se oli jo ruosteessa...
 
Yleisesti ottaen kielet on kyllä aika paska paikka säästää.....

Hmm... Mä en tainnu selittää kovin hyvin, sillä tarkoitin että laitan kielen heti reijästä sisään ja kiristän suoraan virittimistä, jättäen sen verran tyhjää että kieli menee kierroksen tai kaksi tapin ympärille. Eli siis en kierrä kieltä sormin/muiden apuvälineiden avulla viritystapin ympärille ollenkaan. Onko tämä jotenkin "väärä" tapa? Onhan tossa riskinsä että kiertyy liian vähän...
 
Itse myös toteutan kielten vaihdon täysin samalla tavalla

Parhaat kielet jolla oon soittanut enemmänkin on varmaan olleet DR:n tite-fitit ja DR:n pure bluesit on kivat kanssa, mutta nyt on mennyt jo ties kuinka monta vuotta GHS:n kielillä, niiden hinta/laatusuhde kun on aika ylittämätön.
D'Addarioita voi koeponnistaa monien vuosien jälkeen ihan vaikka vaan sen takia, että sais selville onko ne tosiaan niin huonot kuin mitä muistan.