Kitarat: kitarakamat ›

Sanohan Fox, mitkä mikit ovat olleet tuossa omassa kuvassa olevassa vaaleassa Custom Shopin Custom HC 68:ssa. Muistelisin/luulen, että ´57. Olivatten aika makeat saundit jotka hänestä lähtivät. Soitin jonka myyntiä olen katunut.

www.bareknucklepickups.co.uk - tuolta mule olis varmaan osuvin, gary moore tykkää ainaki.
 
Huippumikkejä, itellä tuo ärhäkämpi Nailbomb ärärrässä ja hyvin potkii. Pyyhkii lattiaa duncaneilla, dimarzioilla ja gibsoneilla. Aivan toista tasoa työnlaatu.

www.bareknucklepickups.co.uk - tuolta mule olis varmaan osuvin, gary moore tykkää ainaki.
 
Huippumikkejä, itellä tuo ärhäkämpi Nailbomb ärärrässä ja hyvin potkii. Pyyhkii lattiaa duncaneilla, dimarzioilla ja gibsoneilla. Aivan toista tasoa työnlaatu.
 
Totta kyl, vaan hintava on Naulapommi. Ja välttämättä, jos se sulla on RR:ssa hyvä ja toimiva, se ei ehkä oo niin optimaalinen jossain toisessa. Musatyyli sanelee myös kovasti noita vaihtoehtoja.
Ja onhan noita boutique-mikkejä muitakin, jos tsekkailee ulkomaita..Red Riverit ei välttämättä ole ollenkaan heikommasta päästä, mutta taas se hintapolitiikka.. Tuosta Mulesta on jossain ollutkin juttua, vaan ei oo omakohtaista havaintoa..
Enpäs ookkaan aikoihin Bareknucklen foorumilla vieraillu...

Huippumikkejä, itellä tuo ärhäkämpi Nailbomb ärärrässä ja hyvin potkii. Pyyhkii lattiaa duncaneilla, dimarzioilla ja gibsoneilla. Aivan toista tasoa työnlaatu.
 
Mua joskus hieman hämmästyttää tämä. Duncanilla ja Dimarziolla on aika kauan jo harjoiteltu mikkien tekemistä. Seymour oli vielä ennen omaa firmaansa Fenderillä harjoittelemassa. Gibsonin pajassa on mikkien tekoa harjoiteltu vielä kauemmin. Sitten ihan puskista tulee joka onnistuu ykkösellä tekemään paremmat mikit. Miten se homma toimii? Oli sitten kyseessä nailbombit, timbuckerit tai dr. vintaget, tai mitkä vaan kuukauden mikit.

Mua joskus hieman hämmästyttää tämä. Duncanilla ja Dimarziolla on aika kauan jo harjoiteltu mikkien tekemistä. Seymour oli vielä ennen omaa firmaansa Fenderillä harjoittelemassa. Gibsonin pajassa on mikkien tekoa harjoiteltu vielä kauemmin. Sitten ihan puskista tulee joka onnistuu ykkösellä tekemään paremmat mikit. Miten se homma toimii? Oli sitten kyseessä nailbombit, timbuckerit tai dr. vintaget, tai mitkä vaan kuukauden mikit.
 
must tuntuu että osa tosta on aina sellaista uutuuden viehätystä. Kun tulee jotain uutta ja laadukasta niin se on aina "muodissa".

must tuntuu että osa tosta on aina sellaista uutuuden viehätystä. Kun tulee jotain uutta ja laadukasta niin se on aina "muodissa".
 
Kai jos mikeistä pulittaa sen väh.300€/pari ni eipä siinä paljoa Duncaneita yms. kaipaa. En nyt tiedä että kuinka radikaalisti esim. itellä on saundi parantunu mikkien vaihdolla mut ohan se kivaa ku tietää et kepissä on laatumikit. Kyllähän se lumelääkekin toimii:)

Mua joskus hieman hämmästyttää tämä. Duncanilla ja Dimarziolla on aika kauan jo harjoiteltu mikkien tekemistä. Seymour oli vielä ennen omaa firmaansa Fenderillä harjoittelemassa. Gibsonin pajassa on mikkien tekoa harjoiteltu vielä kauemmin. Sitten ihan puskista tulee joka onnistuu ykkösellä tekemään paremmat mikit. Miten se homma toimii? Oli sitten kyseessä nailbombit, timbuckerit tai dr. vintaget, tai mitkä vaan kuukauden mikit.
Asiaa!! Ja hyvä kysymys!! Eräs kaverini joka on pitkänlinjan elektroniikka asentaja totesi vain, että kitaran mikit ovat niiin simppeli keksintö, ettei niillä nyt voi kovin paljoa kikkailla. Joissakin vain on enemmän poweria kuin toisilla yms. Suuri vaikutus soundiin on myös soitinpuulla ja eri rakenteella. (neckthrough, mahonki, leppä jne) Itse en vaihda Gibsoneihini mitään mikkejä, koska haluan, että LP:ni soi kuten se ominais luonne soi! En halua LP:ni soundaavan kuin mikä tahansa persoonaton/luonteeton keppi. Paljon tietysti vaikuttaa millainen vahvistin on. Mikin vaihdossa lienee aika paljon ns. "mutu tuntumaa"!?
p.s. olen kyllä kikkailut aikoinani mikkein ja eri projektien kanssa minäkin...

Noniinnonii, vaikeahan sitä on käsittää et miten se vois olla muka parempi. Mutta rehellisesti kyllä sanon että kun ekan kerran laitoin bkp:n kitaraan kiinni ja testasin, ni päätin että tuleviin kitaroihin ei tuu enää muuta ku bkp:tä.
 
Tuolta sivulta voi vähän lukea mikä niissä bkp:ssä on parempaa. Mikit vaikuttavat paljon enemmän kitaran soundiin kuin esimerkiksi soitinpuut.
 
edit: http://www.bareknucklepickups.co.uk/howwemakethem.html

Tuolta sivulta voi vähän lukea mikä niissä bkp:ssä on parempaa. Mikit vaikuttavat paljon enemmän kitaran soundiin kuin esimerkiksi soitinpuut.
 
Tuo on ihan kiinni siitä minkälaisessa saundimaailmassa liikutaan. Mä taas väitän että mikkejä vaihtamalla ei voi tehdä leppärunkoisesta mahonkirunkoisen kuuloista, jos saundi ylipäätään on sellainen että noi puut siitä pystyy erottamaan.
 
Kun tsiigaan tota sun arsenaalia, niin asia taitaa olla epäilemättä juuri noin kuin sanot!

Suurin vaikutus soundiin on soitinpuulla ja eri rakenteella. (neckthrough, mahonki, leppä jne) Itse en vaihda Gibsoneihini mitään mikkejä, koska haluan, että LP:ni soi kuten se ominais luonne soi! En halua LP:ni soundaavan kuin mikä tahansa persoonaton/luonteeton keppi. Paljon tietysti vaikuttaa millainen vahvistin on. Mikin vaihdossa lienee aika paljon ns. "mutu tuntumaa"!?
p.s. olen kyllä kikkailut aikoinani mikkein ja eri projektien kanssa minäkin...
 
Tässä oli tekstiä jonka yhdellä n-kirjaimella lisättynä allekirjoitan kokonaisuudessaan. Ja kikkailtu on myös täällä päässä.

Noniinnonii, vaikeahan sitä on käsittää et miten se vois olla muka parempi. Mutta rehellisesti kyllä sanon että kun ekan kerran laitoin bkp:n kitaraan kiinni ja testasin, ni päätin että tuleviin kitaroihin ei tuu enää muuta ku bkp:tä.
 
Tuolta sivulta voi vähän lukea mikä niissä bkp:ssä on parempaa. Mikit vaikuttavat paljon enemmän kitaran soundiin kuin esimerkiksi soitinpuut.
 
edit: http://www.bareknucklepickups.co.uk/howwemakethem.html
 
Jokainen valmistaja kertoo sivuillaan kuinka he tekevät juuri oikeanlaisen mikin, juuri oikeanlaisella menetelmällä, juuri oikeanlaisista raaka-aineista. Vessan peilin kallistuskulmaa ja vesihöyryn kontaktikulmaa fiksaamalla uni-aksiaalisesti saavutetaan juuri se soundi.
 
Jonkunmoinen näppituntuma on noihin aftermarket mikkeihin kun niitä on tullut kohtuullinen määrä kokeiltua, mutta yhden ylivertaisen valmistajan nimeämiseen en lähtisi. Horses for courses. Huonoa kitaraa ei pelasteta huippumikeillä ja toisaalta hyvää kitaraa on vaikea pilata mikeillä, olettaen että pelataan vain ns. hyvillä mikeillä, oli ne sitten miltä valmistajalta tahansa.

Mikit vaikuttavat paljon enemmän kitaran soundiin kuin esimerkiksi soitinpuut.
 
Vuoden kovin argumentti tämä.
 
Varmasti näin jos pieneltä pelkästään mikrofoonien tekemiseen keskittyvältä firmalta kysytään. Eihän sitä muuten voisi perustella 220 punnan (=334 eur) hintaisia humpparisettejä. Epäilemättä asiallisia mikkejä.
 
Tosta kun joku tempasee vielä ääninäytteet ennen ja jälkeen mikinvaihdon niin olisi kiva kuulla, muutakin kuin volumitason vaihtelua.

Kai jos mikeistä pulittaa sen väh.300€/pari ni eipä siinä paljoa Duncaneita yms. kaipaa.
 
SD Antiquity, anyone? :-)

Tosta kun joku tempasee vielä ääninäytteet ennen ja jälkeen mikinvaihdon niin olisi kiva kuulla, muutakin kuin volumitason vaihtelua.
 
Joku teki tänne aikanaan ketjun tuosta. Oli ottanut narulle tavaraa ennen ja jälkeen mikkien vaihdon muuten samoilla säädöillä. Yllättävän iso ero tehtiin soundiin BKP:n mikeillä. Just sopivasti en tietenkään muista mitkä mallit ja mikit oli aiemmin, enkä sitä BKP:nkään mallia (jotenkin mulle soittais kelloja kuitenkin Miracle Man).
 
Mutta tuommoisen DM:n Tone Zonen vaihto johonkin Evoon vaikuttaa soundiin melkein yhtä paljon kuin mikkien väri.

Vuoden kovin argumentti tämä.
 
Varmasti näin jos pieneltä pelkästään mikrofoonien tekemiseen keskittyvältä firmalta kysytään. Eihän sitä muuten voisi perustella 220 punnan (=334 eur) hintaisia humpparisettejä. Epäilemättä asiallisia mikkejä.
 
Tosta kun joku tempasee vielä ääninäytteet ennen ja jälkeen mikinvaihdon niin olisi kiva kuulla, muutakin kuin volumitason vaihtelua.
 
Se on vähän silleen et hyvillä mikeillä saa halpapuisen kitaran kuulostamaan hyvältä mutta hyvillä puilla ei saa halpamikkistä kitaraa kuulostamaan kovin kaksiselta. Vahvarin läpi siis ;)

Kyllähän toki mikitkin soundiin vaikuttavat, ei sitä voi kieltää. Raaka-aineet tarjoavat alustan, sen lähtötason mistä lähdetään. Mikeillä sitten säädetään suuntaan taikka toiseen. Hyvä talo vaatii kaiken herkun lisäksi hyvän sokkelin, mutta hyvä kivijalka ei kuitenkaan tee vielä talosta hyvää yksistään. Kyllä tässä puhutaan osien summasta ja koko "ketjusta" missä yksikään ei saa olla se heikko lenkki.
 
Kuten olen aina sanonut, niin mikkien välillä on eroja, mutta ei aina niin suuria kuin luulisi. Esim. tuollainen "Super Distortion vs. Evolution" on oikeastaan yks ja sama asia. Niiden välillä vaihdon järkevyyttä kannattaa epäillä. Sitten taas kun vaihdetaan se Tokai/Gotoh PAF MK-4 esim. Bareknuckleen tai vaikka Fralineihin, ero on huomattavasti suurempi.
 
Niin ja pitää myös muistaa, että ei sillä sähkiksellä tee mitään ilman mikkejä. Kyllä ne mikit on yhtä tärkeässä roolissa kuin kaikki muutkin. Siksipä todelliset gurut tietävät että hommassa on kyse kamojen/laitteiden tasapainosta!

Se on vähän silleen et hyvillä mikeillä saa halpapuisen kitaran kuulostamaan hyvältä mutta hyvillä puilla ei saa halpamikkistä kitaraa kuulostamaan kovin kaksiselta. Vahvarin läpi siis ;)
 
Meinaatko että huonosoundisen laulajan saa kuulostamaan hyvältä pelkällä mikin vaihdolla? Ehkä vähän karrikoitu tapaus mutta tarkoituksella haettu ääriesimerkki.
 
Toisaalta tommosta jyystöä mitä soittonäytteesi on, niin boostaava mikki on varmasti parempi"soundinen" kuin joku heikompisignaalinen vintage mikki. Tossa ei nimittäin kitaran puut juurikaan enää vaikuta, vaan piuhan jälkeinen prosessointi.

Meinaatko että huonosoundisen laulajan saa kuulostamaan hyvältä pelkällä mikin vaihdolla? Ehkä vähän karrikoitu tapaus mutta tarkoituksella haettu ääriesimerkki.
 
olipas ontuva esimerkki
 
Toisaalta tommosta jyystöä mitä soittonäytteesi on, niin boostaava mikki on varmasti parempi"soundinen" kuin joku heikompisignaalinen vintage mikki. Tossa ei nimittäin kitaran puut juurikaan enää vaikuta, vaan piuhan jälkeinen prosessointi.
 
ääninäyte on emg81 engl530:n läpi äänikorttiin

Tuolta sivulta voi vähän lukea mikä niissä bkp:ssä on parempaa. Mikit vaikuttavat paljon enemmän kitaran soundiin kuin esimerkiksi soitinpuut.
 
edit: http://www.bareknucklepickups.co.uk/howwemakethem.html
 
Valmistusprosessi about sama kuin Duncanilla tai DiMarziolla. Samoin raaka-aineet, komponentit yms. Jos sinun korviisi BKP:t kuulostavat reippaasti paremmilta kuin ym. puljujen tuotteet, niin mikäs siinä. Mutta väittäisin ettei kysymys ole paremmasta laadusta, vaan makuasioista.
 
Vastaavaa mainospuhetta Duncanilta:
 
(Seth Lover model)
 
Designed jointly by Seymour and humbucker inventor, the late Seth Lover. Just like the original 1955 P.A.F.s, the SH-55 utilizes a nickel silver cover and long-legged nickel silver bottom plate, butyrate plastic bobbins, plain enamel wire, Alnico 2 bar, wooden spacer, and black paper tape. To be completely true to the original design and tone, the pickup is not wax potted. The tone is vintage P.A.F. The unpotted cover gives a slightly honky microphonic quality. Vintage style single conductor cable standard.
 
Lisäinfoa:
 
The Seth Lover is an extremely accurate reproduction of Seth Lover's original 1955 Gibson PAF humbucker design, and like the Duncan Antiquity Humbucker, the Seth Lover is wound on the very same machine Gibson had in their old factory at 225 Parsons in Kalamazoo, Michigan. (When Gibson moved from Kalamazoo in the 70's, Seymour bought that machine and brought it to California!)
 
(Antiquity: The 50s Series)
 
The 50s marked the birth of rock n roll and Antiquity pickups capture the tone of the era. Each Antiquity pickup is hand-crafted in Santa Barbara from the same materials and the same production techniques as the originals. I hand wind each single coil pickup using a scatter wind process that captures the original winding patterns in a way no machine can duplicate. The bobbins are carefully aged and impregnated with fine dust particles, the Alnico II magnets are ever-so-slightly demagnetized, and the wire and insulation are treated to duplicate the tempering of years of use. Of course, all of this is done in order to accurately replicate that unmistakable vintage tone of the early pickups in a way that could never be done with a mass production process.