Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Selittäisikö joku lyhyesti mistä tässä on kyse :)
 

 
C7: 5 aste on G7? Eli Dominantti C7:lle?
 
Jos tähän C7- duuri pohjaiseen sointukiertoon tulee mukaan, jokin G7 soinnuista, niin silloin se ulkopuolinen sointu ajatellaan G7 mukaan.
 
esim1: Bm7 on G7: n 3 aste.
 
Ja merkitään C: V/ III?
 
Eli vitonen olisi se alkusävel- laji minkä mukaan ajatellaan tämä asia.
 
Olenko urpo?

Väärin

Lähdetään siitä, että mikä on C7 duuri?
Mitkä on muka G7 soinnut?
 
Oisko sulla asteikot ja soinnut menneet joteskin sekaisin???
 
Tarkoitan C: Nelisointu asteita
 
Duurin I ja IV asteella on duurisuurseptimisointu (Dmaj.7), II, III ja VI asteella on molliseptimisointu (m7), V asteella duuripienseptimisointu eli dominanttiseptimisointu (D7) ja VII asteella vähennetty pienseptimisointu (m7-5).
 
Sorry tarkoitin Gmaj7: soinnut on
 
Gmaj7/ Am7/ Bm7/ Cmaj7/ D7/ Em7/ F#m7-5
 
eiköstä?

Ehkä ajoit takaa välidominantteja.
 
Sointukierrossa
C - A7 - Dm - D7 - G7 - C
 
on kaksi välidominanttia, A7 toisen asteen ja D7 viidennen.
 
Tolppa-analyysilla
 
I - II/V - II - V/V - V - I

Ehkä ajoit takaa välidominantteja.
 
Sointukierrossa
C - A7 - Dm - D7 - G7 - C
 
on kaksi välidominanttia, A7 toisen asteen ja D7 viidennen.
 
Tolppa-analyysilla
 
I - II/V - II - V/V - V - I
 
secondary dominant??

Tarkoitan C: Nelisointu asteita
 
Duurin I ja IV asteella on duurisuurseptimisointu (Dmaj.7), II, III ja VI asteella on molliseptimisointu (m7), V asteella duuripienseptimisointu eli dominanttiseptimisointu (D7) ja VII asteella vähennetty pienseptimisointu (m7-5).
 
Sorry tarkoitin Gmaj7: soinnut on
 
Gmaj7/ Am7/ Bm7/ Cmaj7/ D7/ Em7/ F#m7-5
 
eiköstä?
 
Joo, siis duuriasteikon sointuasteita.
Toi sun ekan viestin G7 viittasi miksolyydiseen asteikkoon ja sen kolmannen asteen sointu olisi Bm7b5 eli C-duuriasteikon 7 asteen sointu.
Nyt sulla on sointuasteet oikein mutta jos C-duurissa esiintyy G-duuriasteikon kolmannen asteen sointu Bm7 ei kai sillä mitään tekemistä dominanttifunktion kanssa ole, nyt täytyy huutaa viisaampia apuun!

secondary dominant??
 
?????
En tiedä mitä tarkoittaa?
Välidominantin esitin edellä.
Sijaisdominantti on ns. tritonuskorvaus eli korvataan dominanttisointu tritonusta korkeammalla septimisoinnulla esim G7 sijaisdominantti on Db7.
 
Jos ne pistetään mun ekaan esimerkkiin mukaan niin
 
C - Eb7 - Dm - Db7 - C
 
Saadaan kromaattisesti laskevia bassolinjoja, jotka voi olla joskus kivoja.

Törmäsin vain tuohon yhdessä teoria.com tehtävässä ja mietin, että mitens se nyt sitten oikeasti menee.
 
Ei vissiin pitäsi miettiä tälläsia, vaan soittaa noita rumpuja.......

vaan soittaa noita rumpuja.......
Noni, tää ratkaskin kaiken :)

Törmäsin vain tuohon yhdessä teoria.com tehtävässä ja mietin, että mitens se nyt sitten oikeasti menee.
 
Ei vissiin pitäsi miettiä tälläsia, vaan soittaa noita rumpuja.......
 
Wikipedian mukaan välidominantti on usaksi "secondary dominant"

Saateri, kun tässä vaan viisastuu.

Ehkä ajoit takaa välidominantteja.
 
Sointukierrossa
C - A7 - Dm - D7 - G7 - C
 
on kaksi välidominanttia, A7 toisen asteen ja D7 viidennen.
 
Tolppa-analyysilla
 
I - II/V - II - V/V - V - I
 
Baron, ne välidominantit merkataan toisinpäin, eli "dominantti kautta sointuaste". Jos sointutyyppi on dominantti, niin se on tiettykin V ja sitten vasta minkä asteen V se on. A7 tuossa esimerkissä on dominantti sointu (V) tokalle asteelle (II) -> V/II.

Tarkoitan C: Nelisointu asteita
 
Duurin I ja IV asteella on duurisuurseptimisointu (Dmaj.7), II, III ja VI asteella on molliseptimisointu (m7), V asteella duuripienseptimisointu eli dominanttiseptimisointu (D7) ja VII asteella vähennetty pienseptimisointu (m7-5).
 
Sorry tarkoitin Gmaj7: soinnut on
 
Gmaj7/ Am7/ Bm7/ Cmaj7/ D7/ Em7/ F#m7-5
 
eiköstä?
 
Jep, selvennän sen verran että sointuasteissa on aivan sama kuinka laajennettu sointu on, kolmi/neli/viisi/kuusi -sointu, ei eroa sointuasteessa. C-duurissa Dm on II aste, samoin kuin Dm7 tai Dm9 tai Dm11 (Dm13 menee taas enemmän modaalisen musiikin suuntaan jolloin pelisäännöt vähän muuttuu..).

Joo, siis duuriasteikon sointuasteita.
Toi sun ekan viestin G7 viittasi miksolyydiseen asteikkoon ja sen kolmannen asteen sointu olisi Bm7b5 eli C-duuriasteikon 7 asteen sointu.
Nyt sulla on sointuasteet oikein mutta jos C-duurissa esiintyy G-duuriasteikon kolmannen asteen sointu Bm7 ei kai sillä mitään tekemistä dominanttifunktion kanssa ole, nyt täytyy huutaa viisaampia apuun!
 
Sointuasteet merkataan aina vallitsevan sävellajin mukaan, ei verrattuna joihinkin tiettyihin yksittäisiin sointuihin. Jos biisi menee C-duurissa niin ei ole olemassa mitään G7:n (eli jonkin yksittäisen soinnun) erillisiä sointuasteita vaan ainoastaan C-duurin sointuasteita. Se Bm7b5 on C-duuri biisissä VII aste.

C - Eb7 - Dm - Db7 - C
 
Saadaan kromaattisesti laskevia bassolinjoja, jotka voi olla joskus kivoja.
 
..sekä soinnun laajennukset muuttuvat.
 
Näissä kannattaa muistaa taas vallitseva sävellaji ja tehdä soinnun laajennusvalinnat sen mukaan haluaako päästä kauemmas sävellajista vai ei.

Sointuasteet merkataan aina vallitsevan sävellajin mukaan, ei verrattuna joihinkin tiettyihin yksittäisiin sointuihin. Jos biisi menee C-duurissa niin ei ole olemassa mitään G7:n (eli jonkin yksittäisen soinnun) erillisiä sointuasteita vaan ainoastaan C-duurin sointuasteita. Se Bm7b5 on C-duuri biisissä VII aste.
 
Pysytään C duurissa ja haluan lisätä sointukulkuun esim:
 
Fm7-5, niin kuinka se merkitään astenumeroilla?

Baron, ne välidominantit merkataan toisinpäin, eli "dominantti kautta sointuaste". Jos sointutyyppi on dominantti, niin se on tiettykin V ja sitten vasta minkä asteen V se on. A7 tuossa esimerkissä on dominantti sointu (V) tokalle asteelle (II) -> V/II.
 
Kiitti.
Tavallisin välidominantti mitä mä oon käyttänyt on V/V ja siitä ei selviä kumpi on kumpi.
Toivoinkin että joku tulisi tsekkaamaan mun "töppäilyt":-)

Pysytään C duurissa ja haluan lisätä sointukulkuun esim:
 
Fm7-5, niin kuinka se merkitään astenumeroilla?
 
Fm7-5 ei ole suoranaisesti C-duurin oma sointu, joten tässä tapauksessa erillinsenä sointuna sen tolpan merkitseminen ei ole yksiselitteinen juttu. Tonaalisessa musiikissa (eli sävellajiin perustuvassa) m7-5 esiintyy tyypillisimmin II-V-kadenssin kakkosena. Ilman kakkosviitos-yhteyttä sen voi bongata esimerkiksi kuudennelta asteelta (silloin kotoisin melodisesta mollista) ja tolppamerkintä VI skaalana LOC#2.
 
Jos kuitenkin löydät tilanteen jossa Fm7-5 on C-duuribiisissä ilman kakkosvitosyhteyttä (eli Bb7 tai E7-sointua heti Fm7-5:n jälkeen), todennäköisesti ollaan menossa Em7:aan ja kyseessä on soinnun kromaattinen muuntelu. Tässä tapauksessa tolpaksi tulisi IV koska F-sävel on C-duurin neljäs aste, ja asteikoksi esim. LOC#2 tai jopa ALT, vaikkakin ALT lasketaan dominanttiseiskan väripalettiin kuuluvaksi.
 
Fm7-5 on myös Db9-soinnun yläpää terssistä ylöspäin, joten yksi mahdollisuus on ajatella Fm7-5 Db9:n vajaamuotona johtamassa takaisin C-pohjaiseen sointuun. Tässä tapauksessa merkintä olisi SV, ja niissä käytännöissä joissa soinnun käännös merkataan, tuon tolpan alle kirjoitettais arabialainen kolmonen. Asteikoksi tulisi LOC#2 (samat sävelet kuin Db9:lle tulevaan OVERTONE:en). Pop & Jazz Konservatoriossa ja Stadian Pop/Jazz-musiikin koulutusohjelmassa käännöksiä ei olla perinteisesti merkitty koska analyysiä tehdään lappuun jossa on jo reaalisointumerkit joista sen käännöksen näkee.
 
Joka tapauksessa pitäisi tietää mitä tulee tuon Fm7-5 ennen ja jälkeen että voisi päätellä missä kontekstissa mennään.
 
Pähkinänkuoressa, mikäli sointu ei ole sävellajin oma sointu, tolppa kirjoitetaan yleensä aina soinnun perussävelen mukaan (paitsi dominanttiseiskoissa jotka merkitään lähes aina V/kohde) ja asteikolla selvennetään mistä väristä on kyse.
 
Tolppamerkinnöissä on käytössä erilaisia muunnelmia, ja mikään niistä ei ole varsinaisesti "oikein" tai "väärin". Tolppien pääasiallisin tarkoitus on opettaa näkemään sointujen yhteyksiä sävellajiin ja muihin sointuihin, eli toisin sanoen auttaa näkemään miten soinnut etenevät seuraaviin sointuihin ja ovat suhteessa sävellajiin.
 
Käytännössä aivan loppuun saakka pääsee kun osaa soittaa soinnun ja tietää miten se voi laajeta (=mikä asteikko sointuun liittyy), eli tolppa-analyysi ei ole itsekseen mitenkään välttämätön taito. Tosin, harmonian opiskelussa siitä tuntuu olevan hyötyä.
 
Onnea matkaan, tieto ja ymmärrys ei rumpaliakaan haittaa - päinvastoin!! Hyvä vaan että jaksat olla kiinnostunut. Pistä lisää kysymyksiä kun niitä tulee. Yritetään vastailla selkokielellä! :)

Kiitos dr. dominant!!!!!
 
Seuraava kysymys:)
 
E: V/IV
 
V on H7 ja SEN IV on Emaj7 eikö?
 
Tein yhtä teoria.comin tehtävää ja siellä on E:n V/IV laitettu E7.
 
eli Sävelet E G# H D
 
Miksi?