Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Hieman kyllä masensi noi laulutehtävät ,kun toisessa kirjassa mitä olen lukenut on do re mi fa... jne
kun tossa taasen on 1 2 3 4. Vähän menin sekaisin. Ja sitten toi h "korvaus" b:llä. Ei toi nyt iso asia ole.
 
Mutta lupaavan oloinen..
 
Tattis!
 
Numeroiden käyttämisestä on se hyöty, että siinä tulee samalla intervallinumerot tutuiksi, joita käytetään myös sointumerkeissä (kaksi kärpästä yhdellä iskulla). Mikään ei kuitenkaan estä käyttämästä perinteisiä tavuja, jos niihin on tottunut.
 
H/B sävelistäkin on vaan hyväksyttävä se tosiasia, että kumpaakin käytetään, ja kumpikin tapa täytyy osata. Voit itse käyttää vapaasti myös h:ta, jos se tuntuu kotoisammalta. (Kyllä mekin mietittiin vaihtoehtoja pitkään...)

H/B sävelistäkin on vaan hyväksyttävä se tosiasia, että kumpaakin käytetään, ja kumpikin tapa täytyy osata. Voit itse käyttää vapaasti myös h:ta, jos se tuntuu kotoisammalta. (Kyllä mekin mietittiin vaihtoehtoja pitkään...)
 
Musta oli oleellista, että kerroitte ja perustelitte sen käytännön, jonka otitte.
Molemmat täytyy osata eikä se oikeesti oo vaikeuksia tuottanut
(paitsi joissain Fazerin vanhoissa joulualbumeissa, joissa B7 sointu tarkoittaa Bb7 sointua)

Kiitos tämän ketjun tilasin minäkin tuhdin teoriapaketin. Nyt hakkaan päätäni seinään, kun en tilannut samantien opettajan opasta, olisi äärettömän hyödyllistä tarkistaa, ovatko tehtävät edes lähellekään oikein.... Mielenkiintoista, että vaikka nuotit on oppinut jo kersana musiikkileikkikoulussa, niiden soveltaminen käytäntöön (=rytmin kuunteluharjoitukset) nostaa tuskanhien otsalle! Toisaalta, onhan tässä kohta vierähtänyt 25 vuotta ilman "virallista" musiikin teorian opiskelua. Onneksi aivosoluni ovat vielä suhteellisen nuoret, niiden siis _pitäisi_ yhä taipua uusiin opiskelumetodeihin...Eikä ainakaan käy opettelu tylsäksi, kun on haastetta :D!
 
Erinomainen ja motivoiva oppikirja, yhdyn jo moneen kertaan lausuttuihin kiitoksiin kirjan tekijöille.

Tässä perustason kirjassa ei varsinaisesti opeteta säveltämistä, mutta uskoisin että harjoitusten ja esimerkkien sisäistäminen antaa siihen riittävät valmiudet.
 
Kuvittelin itse samalla tavalla.
 
Ja nyt arvosteluja 25 ensimmäisestä sivusta. Asiast ovat tähän mennessä olleet kaikki tuttuja, mutta asiat os selitetty paremmin kuin ikinä! Harjoitukset (lähinnä cd harjoitukset) ovat vaativia, joka edistää huomattavasti asian opettelua. Ainoa miinus on, että se opettajan oppaan joutuu hakemaan tässä viikonlopun jälkeen... mutta se ei liiemmin haittaa.

Mielestäni rytmitehtävien vaikeusprogressio saisi olla vähän loivempi... Olen mielestäni jo edellisen sivun tehtävät harjoitellut kunnolla, mutta toiselle sivulle siirryttäessä vaikeuksia syntyy enemmän kuin olisi odottanut. Myös kuuntelutehtävät saattavat olla vähän vaikeatulkintaisia joillekkin..?
 
Olihan ne mutta "työllä ja tuskalla" selvitettävissä:-)

Mielestäni rytmitehtävien vaikeusprogressio saisi olla vähän loivempi... Olen mielestäni jo edellisen sivun tehtävät harjoitellut kunnolla, mutta toiselle sivulle siirryttäessä vaikeuksia syntyy enemmän kuin olisi odottanut.
 
Ymmärrämme! Harjoitustehtäviä ei varmaankaan voisi koskaan olla liikaa. Sivumäärän, sisällytettävän asian sekä harjoitustehtävien määrän keskinäinen suhde tuppaa olemaan väkisinkin kompromissi. Esim. tuplat lisää harjoitustehtäviä ja niiden mukana selkeästi loivempi progressio toisi sitten rutkasti lisää sivuja, lisää hintaa (mm. painoteknisiä uudelleenjärjestelyjä kuten miten kirja sidotaan, mille paperille, kuinka pysyy kasassa etc.)
 
Sellaisesta voisi olla apua, että solfaisi esim. laulu-, yms. nuottikirjojen melodioista rytmejä, sieltä löytyy helposti lisämateriaalia. Silmämääräisesti on kohtuullisen nopeaa haarukoida samantasoista tavaraa kuin mitä on juuri kullakin hetkellä omaksumassa.
 
Myös kuuntelutehtävät saattavat olla vähän vaikeatulkintaisia joillekkin..?
 
Tämäkin varmasti pitää paikkaansa. Näiden osalta tekijän näkökulmasta haaste oli saada ne kuulostamaan mahdollisimman "oikealta" musalta niin, että niitä olisi kuitenkin karsittu mm. esitystapakäytäntöjen ja musiikillisen sisällön puolesta niin etteivät ne olisi liian vaikeita alkutaipaleen opiskelijalle. Mistä löytää se kultainen kompromissi linjalla jossa toinen ääripää on esim. itseni suunnattoman hengetön pianonsoitto luokkahuoneessa ja toinen ääripää taas musiikin suuret saavutukset?! ;)
 
Jos tulee mieleen kysymyksiä, kyselkää ihmeessä. Me tekijät autamme mielellämme parhaan ymmärryksemme mukaan! :)

Tällainen "Eyes and Ears - An Anthology of Melodies for Sight-Singing" kirja löytyy netistä vapaasti ladattavana. http://www.lightandmatter.com/sight/sight.html
 
Kirja on siis täynnä nuotinnettuja melodianpätkiä, joiden avulla voi opetella nuoteista laulamista. Alussa on pelkästään rytmejä, ja sitten yksinkertaisia melodioita, jotka vaikeutuvat vähitellen loppua kohti.
 
Kitarat:Soittaminen-alueellahan on tällainen taustatietokanta, eli kokoelma mp3-tiedostoja joita ihmiset ovat tehneet, jotka ovat siis taustoja, eli niiden päälle voi harjoitella kitarasoolojen improvisoimista. Samantapaisen projektin voisi tehdä Tohtori Toonika- kuunteluharjoituksista, eli kokoelma keskimäärin 10 sekunnin pituisia MP3-tiedostoja joissa käydään perusteellisesti läpi esim. kaikki mahdolliset neljäsosanuottien ja kahdeksasosanuottien yhdistelmät, ja sitten seuraava taso, jossa käydään perusteellisesti läpi 1/4, 1/8 ja 1/16 nuottien kaikki mahdolliset yhdistelmät.
 
Nuo rytmitehtävät tuntuvat niin yksinkertaisilta että niitä varten voisi varmaan tehdä jonkinlaisen yksinkertaisen tietokoneohjelman joka suoltaisi satunnaisia rytmitehtävien nuotteja loputtomasti. Näitä voisi sitten tehdä niin kauan että tuntee hallitsevansa ne, ja voi sitten siirtyä seuraavalle tasolle.

Minäkin olen nyt Tohtori Toonikan ylpeä omistaja ! ;D

Olen "kypsemmällä" iällä aloittanut soittamisen uudelleen - tosin soitinta vaihtaen.
Hamassa nuoruudessani soitin klassista musiikkia ja opiskelin teoriaa. Oli kiva huomata, ettei kaikki ollutkaan unohtunut. Nyt olen siirtynyt kevyempään musiikkiin. Ostin Tohtori tooikan kerratakseni asioita. Hyvä perusteos. Plussaa on, että täällä voi kysellä epäselviä asioita tekijöiltä ja muilta harrastajilta. Aloitan urakkani kohta. Varmaan kysymystä pukkaa!

Mun teini-ikäinen poika innostui musiikin teoriasta saatuaan joulupukilta Tohtori Toonikan. Olette varmaan saaneet kehuja, mutta tässä yksi lisää. Parasta kirjassa on mielestäni levy, jonka näytteet loistavia. Teoriasta tulee soivaa niinkuin pitääkin.

Kiitos, kiitos! Tsemppiä kaikille opiskeluun! ;)
 
t: Tekijät

Kiitos, kiitos! Tsemppiä kaikille opiskeluun! ;)
 
t: Tekijät
 
Mä aloitin Levinen "Jazz Theory Bookin" ja kyllä ton Toonikan ansiosta se kirja tuntuu lähes ymmärrettävältä!!

Kävinpä ostamassa Toonikan. Saapa nähdä jaksanko opiskella. 35 euron hinta ainakin motivoi opiskelemaan, sillä meikäläiselle ainakin se on melko iso panostus.

Joskus syksyllä ostin ja hitaaseen tahtiin olen lueskellut. Selkeä ja helppo ymmärtää ja tehtävien vaikeustasot ovat tarpeeksi erilaisia, ettei opiskelu lopu heti kesken. Ei tunnu hirveän aloittelijaystävälliseltä, mutta siitä en mene takuuseen, kun en aloittelija ole. Paitsi soittamisen osalta.
Plussaa loistavasta CDstä. Käytännön tehtävillä oppii paremmin kuin lukemalla ja piirtelemällä palleroita viivastolle ja "biisit" kuulostaa hyvältä, eikä mitään kämyisiä pianolla soitettuja, kellarissa yhdellä mikillä nauhotettuja roskia.
 
Suuret kiitokset tekijöille. Ja kun jostain on pakko valittaa, niin valitetaan lapsellisesta ulkoasusta. Kirjahan on kuin ala-asteen äidinkielen tehtäväkirja. :)

Suuret kiitokset tekijöille. Ja kun jostain on pakko valittaa, niin valitetaan lapsellisesta ulkoasusta. Kirjahan on kuin ala-asteen äidinkielen tehtäväkirja. :)
 
De gustibus non est disputandum!
Mua taas viehätti ulkoasu: Ikäänkuin taas olisi peruskoulun ekalla luokalla!

De gustibus non est disputandum!
Mua taas viehätti ulkoasu: Ikäänkuin taas olisi peruskoulun ekalla luokalla!
 
Muuten minuakin viehätti oikeastaan kiva että vähän tälläinen tyyli. Ja lisäksi kyllä tähän asti opitin pohjalta jota täytyy toki myös kertailla ja lähdeteoksena näyttää olevan selkein kirja aiheeseensa.

Yläasteikäisiin poikiin kirja uppoaa hyvin. Naapuri lainasi kirjaani pojalleen ja kävi tästä innostuneena hankkimassa oman kirjan.
Mukavaa. että musiikin teoria on elävää ja kiinnostavasti esitetty. Useinhan aine on monille pakkopullaa, mikä on harmi.

Kiitos taas kaikille ja opiskeluintoa!! :)
 
Tekijät

Yläasteikäisiin poikiin kirja uppoaa hyvin. Naapuri lainasi kirjaani pojalleen ja kävi tästä innostuneena hankkimassa oman kirjan.
Mukavaa. että musiikin teoria on elävää ja kiinnostavasti esitetty. Useinhan aine on monille pakkopullaa, mikä on harmi.
 
Joo ja sitten sekavasti esitetty ihan kuin ei haluttaisi että toinen ymmärtää.:) ja kivaa että nuoretkin (en minäkään ole kun tulossa 29v) vielä kiinnostuu musasta myös teorian osalta ei voi mitään mutta kyllä sanoisin on musanteoriasta apua vaikkei sitä orjallisesti noudattaisi. Mut sai kiinnostumaan jos hyvän kuulosten soinnutusten salaisuus selviäis (tiedän on kaavat mutta sointukuvioista jota muut on tehneet sitä paha analysoida eikä viitsi ihan kaikkia lainata kun kaiken lisäksi joskus kaipaa sellaisia simppeleitä sointukuvioitakin..) ja se että saisin ideani ylös niin että muutkin voi sitä soittaa.