Aihe: Mikä on tällaisen soinnun nimi? | |
---|
|
Eli kun vitossoinnut ovat vaikka : A:-----3--3--- D:-----5--5--- Niin entäs sitten käänteisenä, eli näin: A:-----5--5--- D:-----3--3--- Mielestäni kuulostaisi vähän mollilta, haluaisin kuitennii tietää, mikä sointu on kyseessä, kiitos. Kitarassa on joku vika, kun se väkisin lykkää plugipaikasta viinaa. |
|
Asiasi olisi ehkä helpommin ymmärrettävissä jos pistäisit vaikka näin: D--5----------3-- A--3-----ja---5-- E----------------- Hämää meinaan ilkeästi kun nuo kielet on noin päin. "Vittuilulla ja ylimielisyydella saat kyllä hyvää mieltä ja intoa levitettyä pitkin muusikoiden.nettiä." - Vasara |
|
Asiasi olisi ehkä helpommin ymmärrettävissä jos pistäisit vaikka näin: D--5----------3-- A--3-----ja---5-- E----------------- Hämää meinaan ilkeästi kun nuo kielet on noin päin. Aijoo, totta. Mutta esim. E5: D:---- A:---2 E:---0 Niin, jos sointu käännetäänkin toisin päin, eli: D:--- A:---0 E:---2 Niin mikä sointu kyseessä? Toivottavasti nyt ymmärsitte. Kitarassa on joku vika, kun se väkisin lykkää plugipaikasta viinaa. |
Bonesaw 20.01.2007 17:20:02 (muokattu 20.01.2007 17:20:43) | |
|
Toi sun kyselemä sointu on vaan ihan pieni terssi. Siis samalla tavalla intervalli,kun toi kvinttipläjyskin. Ei varsinaisesti mikään sointu. Häh? |
|
Toi sun kyselemä sointu on vaan ihan puhdas terssi. Siis samalla tavalla intervalli,kun toi kvinttipläjyskin. Ei varsinaisesti mikään sointu. Eli kun vitosessa on juuri ja kvintti, niin tossa on kvintin tilalla terssi? Mitenkäs toi merkitään, onko E3 esim. oikein? Kiitoksia vastanneille. EDIT: Ok, kiitos. Kai mä sit rupean kutsumaan tota kolmossoinnuksi ;). Onko tää vähän turhaa? |
Bonesaw 20.01.2007 17:27:18 (muokattu 20.01.2007 17:41:55) | |
|
Eli kun vitosessa on juuri ja kvintti, niin tossa on kvintin tilalla terssi? Juuri näin. Mitenkäs toi merkitään, onko E3 esim. oikein? Kiitoksia vastanneille. Tähän en osaa sanoa. Tuskinpa näihin on mitään virallisempia merkkaustapoja,kun nuo eivät kuitenkaan sointuja ole. Edit. Mutta jos viskaat vielä kvintin tohon päälle,niin sitten se on jo kolmisointu. Jos haluut duurisoinnun,niin nostat terssiä puolikkaalla ylöspäin,jolloin siitä tulee suuri terssi. Kait? Häh? |
|
Eli kun vitosessa on juuri ja kvintti, niin tossa on kvintin tilalla terssi? Mitenkäs toi merkitään, onko E3 esim. oikein? Kiitoksia vastanneille. Tuo viimeisin lähentelee F#m-sointua, mutta soinnuksi sitä ei kai voi sanoa kun on vain kaksi säveltä... All these pianists striving for perfection. Fools! Don't they know: PERFECT AIN'T GOOD ENOUGH! |
Torniojaws 20.01.2007 17:39:33 (muokattu 20.01.2007 17:39:45) | |
|
Jos siihen lisätään vielä yksi neljän puolisävelaskeleen nuotti lisää, on se molli. Esim: D: |-0--3--- A: |-1--4--- E: |-3--6--- |
Schnowotski 20.01.2007 18:00:51 (muokattu 20.01.2007 18:03:06) | |
|
Tuo viimeisin lähentelee F#m-sointua, mutta soinnuksi sitä ei kai voi sanoa kun on vain kaksi säveltä... Mutta tosiaankin vain lähentelee, sillä ei voi tietää, että onko kvintti vähennetty: se voisi yhtä hyvin olla siis myös vähennetty sointu. Tai duurisointu, josta puuttuu juurisävel... tai osa vielä jotain suurempaa kokonaisuutta. Terssin puuttumista voi merkitä (no3) tai (omit3) -merkinnällä ja kvintin puuttumista (no5) tai (omit5) -merkinällä. En tosin tiedä kuinka tarkoituksenmukaista se on, jos sinulla esimerkiksi on melodialinja, jossa menee stemma terssin päässä: silloin ei, riippuen sointurytmistä, kannattane jokaista eri nuottia uudeksi soinnuksi analysoida, vaan etsiä luontevat sointuvaihdospaikat ja tulkita väliin jäävät sävelet hajasäveliksi. |
JuliusUK 21.01.2007 12:06:45 (muokattu 21.01.2007 12:09:42) | |
|
EDIT: Ok, kiitos. Kai mä sit rupean kutsumaan tota kolmossoinnuksi ;). Älä rupea, kun kukaan muu ei kutsuisi tota kolmisoinnuksi. Jos lisäät tuohon kvintin, se on kolmisointu. eli näin: G:-0- D:-3- A:-5- Nyt tuossa siis on viitossoinnun äänet (A- ja G- kielillä) ja lisäksi myös pieni terssi D-kielellä, eli saadaan sointu Dm. Oikeastaan viitossointu on pelkkä kvintti-intervalli josta puuttuu terssi. Olit erittäin oikeassa huomatessasi sen kuulostavan mollilta, sillä mollisoinuissa on aina pieni terssi :) Rölölöö! Liian Hapokasta. |
|
Älä rupea, kun kukaan muu ei kutsuisi tota kolmisoinnuksi. Jos lisäät tuohon kvintin, se on kolmisointu. eli näin: G:-0- D:-3- A:-5- Tuossahan on sävelet D, F ja G. Tarkoitit varmaan kakkosväliä G-kieleltä, sillä silloin siinä olisi tosiaan D-mollikolmisointu. :I Olit erittäin oikeassa huomatessasi sen kuulostavan mollilta, sillä mollisoinuissa on aina pieni terssi :) Pahoitteluni, että menee pilkunviilaamiseksi, mutta myös duurisoinnuissa on aina pieni terssi - eri paikassa vain. Se pienen terssin jälkeen tuleva kvintti ratkaisee paljon: jos se on suhteessa bassosäveleen vähennetty, on sointu vähennettty, jos se on puhdas, on sointu mollisointu, jos se on ylinouseva, on sointu duurisointu, jossa on terssisävel alimpana. Oikein on siis sanoa pienen terssin kuulostavan pieneltä terssiltä. Jos siinä jotain suurempia rakenteita kuulee, on se vain kuvittelua. Tässä ensin pelkkä pieni terssi -intervalli, sitten soinnut C#dim, C#m ja A/C#:
|--------- |--------- |---0-1-2- |-2-2-2-2- |-4-4-4-4- |---------
|
|
G:-0- D:-3- A:-5- Nyt tuossa siis on viitossoinnun äänet (A- ja G- kielillä) ja lisäksi myös pieni terssi D-kielellä, eli saadaan sointu Dm. Mun mielestä tuo on G7/D... |
|
Kokarekin ylemmästä kirjoituksesta mieleeni tuli yksi käytännön lähestymistapa, jota itse ole soinnuisa käyttänyt jonkin verran. Kaikki tietävät, että kitara ei ole niin itsestäänselvän visuaalinen soitin kuin piano. Tätä visuaalisuutta voi kuitenkin lisätä ja harjoitella. Olennaista on juuri intervallien hahmottaminen otelaudalla. Esimerkiksi arpeggioiden soitossa on huomattava apu, jos pystyy hahmottamaan sointujen intervallirakenteita. Havainnollistan: duurisointu = suuri terssi + pieni terssi duurisoinnun terssikäännös = pieni terssi + kvartti duurisoinnun kvinttikäännös = kvartti + suuri terssi Ja näin pois päin. Tuohon kun ottaa mukaan vielä nelisoinnut ja niiden käännökset, joita on siis aikamoinen määrä, alkaa arpeggioiden ja sointuäänien hahmottaminen otelaudalla kummasti helpottua. |
|
Mun mielestä tuo on G7/D... Paitsi että sieltä puuttuisi G:lle terssi, jolloin on mahdotonta sanoa olisiko sointu G7 vai Gm7. |
|
Paitsi että sieltä puuttuisi G:lle terssi, jolloin on mahdotonta sanoa olisiko sointu G7 vai Gm7. No vois olla myös Dmadd4;) |
|
No vois olla myös Dmadd4;) Täh? Ihan oikeasti, jos ei ole kontekstia johon verrata, niin musiikin teoriassa pätee ihan sama sääntö kuin muuallakin: yksinkertaisin selitys on paras selitys. |
Schnowotski 21.01.2007 14:48:47 (muokattu 21.01.2007 14:50:16) | |
|
No vois olla myös Dmadd4;) Joku muistaakseni kerran valisti, ettei oktaavia (mikäli muistan intervallin oikein) pienempiä intervalleja käytettäisi noissa add-merkinnöissä. Perustelua joko en muista tai ole kuullut. Dmadd11(omit5) ;). Mutta mitenkähän on noiden add-merkintöjen laita? |
|
Joku muistaakseni kerran valisti, ettei oktaavia (mikäli muistan intervallin oikein) pienempiä intervalleja käytettäisi noissa add-merkinnöissä. Mutta mä käytän! |
|
Joku muistaakseni kerran valisti, ettei oktaavia (mikäli muistan intervallin oikein) pienempiä intervalleja käytettäisi noissa add-merkinnöissä. Perustelua joko en muista tai ole kuullut. Dmadd11(omit5) ;). Mutta mitenkähän on noiden add-merkintöjen laita? Mä en muista mitään hienoja perusteluja asialle, mutta niin on vaan käytäntö. Äkkiseltään voisi ajatella sen liittyvän jollain tavalla hajotuksiin ja add-äänien funktioon soinnussa. Esimerkiksi mollisoinnussa jos soittaa add9:n, ja hajottaa soinnun niin, että pieni terssi on ysiä ylempänä sointu kuulostaa aika karmealta, johtuen siitä pienestä noonista, joka intervallien välille muodostuu. jos äänet taas soittaa toisinpäin, mitään ongelmaa ei ole. Mutta jos nyt palataan takaisin aiheeseen. Musta on aivan turha lähteä arvuuttelemaan nimiä soinnuille, jos ei ole tiedossa kontekstia. Jos joku kertoisi äänet C, F ja G, ne on helppoa ja järkevää mieltää Csus4:ksi. Jos ne äänet taas sijoitetaan Miles Davisin "So What"-kipaleeseen, mulla olisi vähintäänkin perusteltu syy olettaa ne Dm11-soinnun säveliksi. Eli ilman kontekstia tällainen arvuuttelu on aivan turhaa. |
|
Esimerkiksi mollisoinnussa jos soittaa add9:n, ja hajottaa soinnun niin, että pieni terssi on ysiä ylempänä sointu kuulostaa aika karmealta, johtuen siitä pienestä noonista, joka intervallien välille muodostuu. Minusta tuollainen nimen omaan tuo mukavasti jännitettä sointuun. Samoin pienet sekunnit on oikein kivoja soinnuissa. |
« edellinen sivu | seuraava sivu » | |
---|