Muusikoiden.net
28.03.2024
 

Kitarat: soittaminen »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Mikä on tällaisen soinnun nimi?
1 2
Askorbiinihappo
20.01.2007 17:07:59
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Eli kun vitossoinnut ovat vaikka :
 
A:-----3--3---
D:-----5--5---
 
Niin entäs sitten käänteisenä, eli näin:
 
A:-----5--5---
D:-----3--3---
 
Mielestäni kuulostaisi vähän mollilta, haluaisin kuitennii tietää, mikä sointu on kyseessä, kiitos.
 
Kitarassa on joku vika, kun se väkisin lykkää plugipaikasta viinaa.
Volcom
20.01.2007 17:14:37
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Asiasi olisi ehkä helpommin ymmärrettävissä jos pistäisit vaikka näin:
 
D--5----------3--
A--3-----ja---5--
E-----------------
 
Hämää meinaan ilkeästi kun nuo kielet on noin päin.
 
"Vittuilulla ja ylimielisyydella saat kyllä hyvää mieltä ja intoa levitettyä pitkin muusikoiden.nettiä." - Vasara
Askorbiinihappo
20.01.2007 17:17:36 (muokattu 20.01.2007 17:19:09)
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Asiasi olisi ehkä helpommin ymmärrettävissä jos pistäisit vaikka näin:
 
D--5----------3--
A--3-----ja---5--
E-----------------
 
Hämää meinaan ilkeästi kun nuo kielet on noin päin.

 
Aijoo, totta. Mutta esim.
 
E5:
 
D:----
A:---2
E:---0
 
Niin, jos sointu käännetäänkin toisin päin, eli:
 
D:---
A:---0
E:---2
 
Niin mikä sointu kyseessä? Toivottavasti nyt ymmärsitte.
 
Kitarassa on joku vika, kun se väkisin lykkää plugipaikasta viinaa.
Bonesaw
20.01.2007 17:20:02 (muokattu 20.01.2007 17:20:43)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Toi sun kyselemä sointu on vaan ihan pieni terssi. Siis samalla tavalla intervalli,kun toi kvinttipläjyskin. Ei varsinaisesti mikään sointu.
 
Häh?
Askorbiinihappo
20.01.2007 17:22:10 (muokattu 20.01.2007 17:29:39)
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Toi sun kyselemä sointu on vaan ihan puhdas terssi. Siis samalla tavalla intervalli,kun toi kvinttipläjyskin. Ei varsinaisesti mikään sointu.
 
Eli kun vitosessa on juuri ja kvintti, niin tossa on kvintin tilalla terssi? Mitenkäs toi merkitään, onko E3 esim. oikein? Kiitoksia vastanneille.
 
EDIT: Ok, kiitos. Kai mä sit rupean kutsumaan tota kolmossoinnuksi ;).
 
Onko tää vähän turhaa?
Bonesaw
20.01.2007 17:27:18 (muokattu 20.01.2007 17:41:55)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Eli kun vitosessa on juuri ja kvintti, niin tossa on kvintin tilalla terssi?
 
Juuri näin.
 
Mitenkäs toi merkitään, onko E3 esim. oikein? Kiitoksia vastanneille.
 
Tähän en osaa sanoa. Tuskinpa näihin on mitään virallisempia merkkaustapoja,kun nuo eivät kuitenkaan sointuja ole.
 
Edit. Mutta jos viskaat vielä kvintin tohon päälle,niin sitten se on jo kolmisointu. Jos haluut duurisoinnun,niin nostat terssiä puolikkaalla ylöspäin,jolloin siitä tulee suuri terssi. Kait?
 
Häh?
ekikoo
20.01.2007 17:29:57
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Eli kun vitosessa on juuri ja kvintti, niin tossa on kvintin tilalla terssi? Mitenkäs toi merkitään, onko E3 esim. oikein? Kiitoksia vastanneille.
 
Tuo viimeisin lähentelee F#m-sointua, mutta soinnuksi sitä ei kai voi sanoa kun on vain kaksi säveltä...
 
All these pianists striving for perfection. Fools! Don't they know: PERFECT AIN'T GOOD ENOUGH!
Torniojaws
20.01.2007 17:39:33 (muokattu 20.01.2007 17:39:45)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jos siihen lisätään vielä yksi neljän puolisävelaskeleen nuotti lisää, on se molli. Esim:
 
D: |-0--3---
A: |-1--4---
E: |-3--6---
 
Relativity [Grindcore] | Vortech [Industrial Progish Metal] | Coldway [Death Metal]
Schnowotski
20.01.2007 18:00:51 (muokattu 20.01.2007 18:03:06)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Tuo viimeisin lähentelee F#m-sointua, mutta soinnuksi sitä ei kai voi sanoa kun on vain kaksi säveltä...
 
Mutta tosiaankin vain lähentelee, sillä ei voi tietää, että onko kvintti vähennetty: se voisi yhtä hyvin olla siis myös vähennetty sointu. Tai duurisointu, josta puuttuu juurisävel... tai osa vielä jotain suurempaa kokonaisuutta.
 
Terssin puuttumista voi merkitä (no3) tai (omit3) -merkinnällä ja kvintin puuttumista (no5) tai (omit5) -merkinällä. En tosin tiedä kuinka tarkoituksenmukaista se on, jos sinulla esimerkiksi on melodialinja, jossa menee stemma terssin päässä: silloin ei, riippuen sointurytmistä, kannattane jokaista eri nuottia uudeksi soinnuksi analysoida, vaan etsiä luontevat sointuvaihdospaikat ja tulkita väliin jäävät sävelet hajasäveliksi.
 
-Kirjoittaja on skribentti
"Tässä kappaleessa ei ole yhtään turhaa säveltä" "Ei tietenkään - se on sarjallinen struktuuri."
JuliusUK
21.01.2007 12:06:45 (muokattu 21.01.2007 12:09:42)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

EDIT: Ok, kiitos. Kai mä sit rupean kutsumaan tota kolmossoinnuksi ;).
 
Älä rupea, kun kukaan muu ei kutsuisi tota kolmisoinnuksi. Jos lisäät tuohon kvintin, se on kolmisointu.
 
eli näin:
 
G:-0-
D:-3-
A:-5-
 
Nyt tuossa siis on viitossoinnun äänet (A- ja G- kielillä) ja lisäksi myös pieni terssi D-kielellä, eli saadaan sointu Dm. Oikeastaan viitossointu on pelkkä kvintti-intervalli josta puuttuu terssi.
Olit erittäin oikeassa huomatessasi sen kuulostavan mollilta, sillä mollisoinuissa on aina pieni terssi :)
 
Rölölöö! Liian Hapokasta.
Schnowotski
21.01.2007 12:25:40
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Älä rupea, kun kukaan muu ei kutsuisi tota kolmisoinnuksi. Jos lisäät tuohon kvintin, se on kolmisointu.
 
eli näin:
 
G:-0-
D:-3-
A:-5-

 
Tuossahan on sävelet D, F ja G. Tarkoitit varmaan kakkosväliä G-kieleltä, sillä silloin siinä olisi tosiaan D-mollikolmisointu. :I
 
Olit erittäin oikeassa huomatessasi sen kuulostavan mollilta, sillä mollisoinuissa on aina pieni terssi :)
 
Pahoitteluni, että menee pilkunviilaamiseksi, mutta myös duurisoinnuissa on aina pieni terssi - eri paikassa vain. Se pienen terssin jälkeen tuleva kvintti ratkaisee paljon: jos se on suhteessa bassosäveleen vähennetty, on sointu vähennettty, jos se on puhdas, on sointu mollisointu, jos se on ylinouseva, on sointu duurisointu, jossa on terssisävel alimpana. Oikein on siis sanoa pienen terssin kuulostavan pieneltä terssiltä. Jos siinä jotain suurempia rakenteita kuulee, on se vain kuvittelua.
 
Tässä ensin pelkkä pieni terssi -intervalli, sitten soinnut C#dim, C#m ja A/C#:

|---------
|---------
|---0-1-2-
|-2-2-2-2-
|-4-4-4-4-
|---------
 
-Kirjoittaja on skribentti
"Tässä kappaleessa ei ole yhtään turhaa säveltä" "Ei tietenkään - se on sarjallinen struktuuri."
unable
21.01.2007 12:55:04
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

G:-0-
D:-3-
A:-5-
 
Nyt tuossa siis on viitossoinnun äänet (A- ja G- kielillä) ja lisäksi myös pieni terssi D-kielellä, eli saadaan sointu Dm.

 
Mun mielestä tuo on G7/D...
 
kimurantti1
21.01.2007 12:56:20
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kokarekin ylemmästä kirjoituksesta mieleeni tuli yksi käytännön lähestymistapa, jota itse ole soinnuisa käyttänyt jonkin verran. Kaikki tietävät, että kitara ei ole niin itsestäänselvän visuaalinen soitin kuin piano. Tätä visuaalisuutta voi kuitenkin lisätä ja harjoitella. Olennaista on juuri intervallien hahmottaminen otelaudalla. Esimerkiksi arpeggioiden soitossa on huomattava apu, jos pystyy hahmottamaan sointujen intervallirakenteita. Havainnollistan:
 
duurisointu = suuri terssi + pieni terssi
duurisoinnun terssikäännös = pieni terssi + kvartti
duurisoinnun kvinttikäännös = kvartti + suuri terssi
 
Ja näin pois päin. Tuohon kun ottaa mukaan vielä nelisoinnut ja niiden käännökset, joita on siis aikamoinen määrä, alkaa arpeggioiden ja sointuäänien hahmottaminen otelaudalla kummasti helpottua.
 
Hyvää musiikkia? Käy vaikka tuolla: http://www.piecemakerband.com :-)
kimurantti1
21.01.2007 13:00:52
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mun mielestä tuo on G7/D...
 
Paitsi että sieltä puuttuisi G:lle terssi, jolloin on mahdotonta sanoa olisiko sointu G7 vai Gm7.
 
Hyvää musiikkia? Käy vaikka tuolla: http://www.piecemakerband.com :-)
unable
21.01.2007 13:18:31
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Paitsi että sieltä puuttuisi G:lle terssi, jolloin on mahdotonta sanoa olisiko sointu G7 vai Gm7.
 
No vois olla myös Dmadd4;)
 
kimurantti1
21.01.2007 13:20:27
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

No vois olla myös Dmadd4;)
 
Täh? Ihan oikeasti, jos ei ole kontekstia johon verrata, niin musiikin teoriassa pätee ihan sama sääntö kuin muuallakin: yksinkertaisin selitys on paras selitys.
 
Hyvää musiikkia? Käy vaikka tuolla: http://www.piecemakerband.com :-)
Schnowotski
21.01.2007 14:48:47 (muokattu 21.01.2007 14:50:16)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

No vois olla myös Dmadd4;)
 
Joku muistaakseni kerran valisti, ettei oktaavia (mikäli muistan intervallin oikein) pienempiä intervalleja käytettäisi noissa add-merkinnöissä. Perustelua joko en muista tai ole kuullut. Dmadd11(omit5) ;).
 
Mutta mitenkähän on noiden add-merkintöjen laita?
 
-Kirjoittaja on skribentti
"Tässä kappaleessa ei ole yhtään turhaa säveltä" "Ei tietenkään - se on sarjallinen struktuuri."
unable
21.01.2007 17:57:13
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Joku muistaakseni kerran valisti, ettei oktaavia (mikäli muistan intervallin oikein) pienempiä intervalleja käytettäisi noissa add-merkinnöissä.
 
Mutta mä käytän!
 
kimurantti1
21.01.2007 18:25:44
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Joku muistaakseni kerran valisti, ettei oktaavia (mikäli muistan intervallin oikein) pienempiä intervalleja käytettäisi noissa add-merkinnöissä. Perustelua joko en muista tai ole kuullut. Dmadd11(omit5) ;).
 
Mutta mitenkähän on noiden add-merkintöjen laita?

 
Mä en muista mitään hienoja perusteluja asialle, mutta niin on vaan käytäntö. Äkkiseltään voisi ajatella sen liittyvän jollain tavalla hajotuksiin ja add-äänien funktioon soinnussa.
 
Esimerkiksi mollisoinnussa jos soittaa add9:n, ja hajottaa soinnun niin, että pieni terssi on ysiä ylempänä sointu kuulostaa aika karmealta, johtuen siitä pienestä noonista, joka intervallien välille muodostuu. jos äänet taas soittaa toisinpäin, mitään ongelmaa ei ole.
 
Mutta jos nyt palataan takaisin aiheeseen. Musta on aivan turha lähteä arvuuttelemaan nimiä soinnuille, jos ei ole tiedossa kontekstia. Jos joku kertoisi äänet C, F ja G, ne on helppoa ja järkevää mieltää Csus4:ksi. Jos ne äänet taas sijoitetaan Miles Davisin "So What"-kipaleeseen, mulla olisi vähintäänkin perusteltu syy olettaa ne Dm11-soinnun säveliksi. Eli ilman kontekstia tällainen arvuuttelu on aivan turhaa.
 
Hyvää musiikkia? Käy vaikka tuolla: http://www.piecemakerband.com :-)
Jucciz
21.01.2007 18:40:52
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Esimerkiksi mollisoinnussa jos soittaa add9:n, ja hajottaa soinnun niin, että pieni terssi on ysiä ylempänä sointu kuulostaa aika karmealta, johtuen siitä pienestä noonista, joka intervallien välille muodostuu.
 
Minusta tuollainen nimen omaan tuo mukavasti jännitettä sointuun. Samoin pienet sekunnit on oikein kivoja soinnuissa.
 
>-)))> #11
« Rojuja · Soitteluita »
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «