Keskustelua raskaammasta musiikista ›

Blues for the red sun -löytyy... Ostin ihan sillä perusteella kun Stoneria diggailen, ja levyn 6 ensimmäistä biisiä imuroin netistä ja tykkäsin aivan kympillä. Mutta samalle tasolle ei valitettavasti koko loppulevy ihan mielestäni yltänytkään, ja sen jälkeen on pitkälti pölyttyny hyllyssä. Mutta soundit, niin laulajan äänessä kuin kitaroissa ja RUMMUISSA toimii aivan loistavasti. Mikä levy kannattais seuraavaksi ostaa? olisko se tuo Welcome to sky valley sitten?

Blues for the red sun -löytyy... Ostin ihan sillä perusteella kun Stoneria diggailen, ja levyn 6 ensimmäistä biisiä imuroin netistä ja tykkäsin aivan kympillä. Mutta samalle tasolle ei valitettavasti koko loppulevy ihan mielestäni yltänytkään, ja sen jälkeen on pitkälti pölyttyny hyllyssä. Mutta soundit, niin laulajan äänessä kuin kitaroissa ja RUMMUISSA toimii aivan loistavasti. Mikä levy kannattais seuraavaksi ostaa? olisko se tuo Welcome to sky valley sitten?
 
Jo on kumma jossei Blues for the Red Sun kolahda. Seuraavaksi tarjoaisin itse Welcome to Sky Valleyta. Ja Wretch on tottakai pakkoostos jos on Kyuss -fani.

Blues for the red sun -löytyy... Ostin ihan sillä perusteella kun Stoneria diggailen, ja levyn 6 ensimmäistä biisiä imuroin netistä ja tykkäsin aivan kympillä. Mutta samalle tasolle ei valitettavasti koko loppulevy ihan mielestäni yltänytkään, ja sen jälkeen on pitkälti pölyttyny hyllyssä. Mutta soundit, niin laulajan äänessä kuin kitaroissa ja RUMMUISSA toimii aivan loistavasti. Mikä levy kannattais seuraavaksi ostaa? olisko se tuo Welcome to sky valley sitten?
 
Itse aikoinaan ostin Bluesin ja Sky Valleyn, ensimmäinen noista ei pudonnut kuin osittain, mutta Sky Valley kyllä toimi hiton hyvin. Nyt muutamia vuosia eteenpäin tuntuu taas Blues toimivan paremmin. Suosittelen Sky Valleyta. Siinä on mukana semmoista chill-out menoa raskaiden riffien seassa, ja vaihtelua hieman enemmän.
 
E: Ja tosiaan tuo Bluesin loppupuolisko sisältää aika paljon sellaista jamittelua, mulle kyllä toimii.

Mulle kävi melkein sama kuin lord of this worldille, eli ostin Bluesin, mutta se ei oikein kolahtanut. Muutamaa vuotta myöhemmin sitten ostin Sky Valleyn ja sen kanssa sitten aukesi paremmin. Edelleen mun lempparikyuss. Myös Circus Leaves Townin ostin jossain vaiheessa ja sekin on ihan hyvä levy. Ei minusta yhtään niin huono kuin kaikki antavat ymmärtää ja onhan siinä kyussin ehkä yksi parhaista kappaleista Catamaran.

Sky Valley on kyllä kokonaisuutena ehkä mahtavin levy koskaan. Ja sisältää parhaan piilobiisin. On ne muutkin stonerin kulmakiviä.
 
kyussin ehkä yksi parhaista kappaleista Catamaran.
 
Toi on muuten cover-versio Yawning Man -yhtyeen biisistä 80-luvulta, joka on julkaisematon, vielä. Ilmeisesti jonkunlainen kokoelma niiden vanhasta tuotannosta on suunnitteilla. Mutta uuteenkin levyyn kannattaa tutustua. Ainoa Kyussin vetämä coveri Into The Voidin lisäksi, kai.

Kyussin Blues for the red sunista jos tykkää niin tykkää wretchistäkin. Jos ei tykkää ni sit on erikoistapaus kyseessä =)

Toi on muuten cover-versio Yawning Man -yhtyeen biisistä 80-luvulta, joka on julkaisematon, vielä. Ilmeisesti jonkunlainen kokoelma niiden vanhasta tuotannosta on suunnitteilla. Mutta uuteenkin levyyn kannattaa tutustua. Ainoa Kyussin vetämä coveri Into The Voidin lisäksi, kai.
 
Aa niinpä taisi ollakin. Yawning Man on kyllä ihan hyvän kuuloista meininkiä niitten parin biisin perusteella mitä olen kuullut.

Ohan tämä bändi ehdoton legenda. Sky Valley on paras levy, sillä se pysyy hyvin kasassa. En kyllä pahastuisi vaikka reunionin tekisivät.

hahhaa, mä oonki nähny kyussin livenä. pakko aina leuhkii, sori :)

Kyussin Blues for the red sunista jos tykkää niin tykkää wretchistäkin. Jos ei tykkää ni sit on erikoistapaus kyseessä =)
 
Saapas nähdä, Wretchin kun menin tuos tilaamaan =) Blues for... on tosiaan loppupäässä sellaista jammailua... ihan hyvän kuuloista toki, mutta ei mitään erityistä koukkua tunnu löytyvän... Kun taas thumb, green machine, 50 million year trip ja freedom run on mielestäni hyviä esimerkkejä jopa siitä millaista rock on parhaimmillaan. Soundi politiikkahan kuitenkin on levyllä oikein kunnon tunkkainen; loistava =)

Saapas nähdä, Wretchin kun menin tuos tilaamaan =)
 
Tuskin petyt! Katzenjammer, The Law ja Love has passed me by kolahtaa samantien jos on kolahtaakseen

Iteltäni muuten löytyy se Qotsa/Kyuss-splitti. Kannattaa tutustua niihin biiseihin, Into the voidia lukuunottamatta nuo Kyussin vedot on myös Muchas Gracias-nimisellä kokoomatyyppisellä julkaisulla. Hyvä levy, suosittelen - vaikka ekaksi Kyuss-levyksikin.
 
Muuten diskografia on puhdasta kultaa, mutta rohkenen väittää että Wretch on ihan perseestä :)

 
E: Ja tosiaan tuo Bluesin loppupuolisko sisältää aika paljon sellaista jamittelua, mulle kyllä toimii.
 
Miten sen nyt ottaa... Ei tämä minun mielestäni ainakaan mitään jamittelua ole. Minun mielestäni albumin parhaimmisto sijoittuu sinne loppupuolelle juuri. Ainakin eeppinen "Freedom Run" ja ehkä kaikkien aikojen paras Kyuss -biisi "Mondo Generator".

Ostinpa eilen Free Record Shopista ton BFTRS-levyn. Myyjä oli sen näkönen että arvasin samantien että se rupee tilittään jotain Kyussin mahtavuudesta, ja oikeinhan arvasin. Levy on aika erilaista jollain tavoin Wretchiin verrattuna. Täs on enempi just sitä jammailua ja tää on pitkäveteisempää (ei stonerissa mikään huono asia). Mutta todellakin kolahtaa tää levy. Paras biisi on varmaan tuo Yeah.

Toi on muuten cover-versio Yawning Man -yhtyeen biisistä 80-luvulta, joka on julkaisematon, vielä. Ilmeisesti jonkunlainen kokoelma niiden vanhasta tuotannosta on suunnitteilla. Mutta uuteenkin levyyn kannattaa tutustua. Ainoa Kyussin vetämä coveri Into The Voidin lisäksi, kai.
 
Rohkenen sportata Yawning Mania, nimittäin todella tyylikästä ja vieläpä instrumentaalista aavikkorokkia, ei uudemmat levyt olleet kovinkaan pörinä-voittoista vaan varsin tyylikästä kepeillä Jazz-vaikutteilla siunattua jumitusrokkia, jossa uskomattoman makeaa twang-kitarointia. Kyllä Yawning Manin silti desert rockiksi tunnistaa, kitarassahan on/oli Palm Desert-scenen kummisetä Mario Lalli(Fatso Jetson, Brant Bjork...) sekä kannuissa Alfredo "Pottu" Hernandez. Ainakin "Pot Head"-lätty kannattaa tsekata ulos.
 
http://www.myspace.com/yawningman

Rohkenen sportata Yawning Mania, nimittäin todella tyylikästä ja vieläpä instrumentaalista aavikkorokkia, ei uudemmat levyt olleet kovinkaan pörinä-voittoista vaan varsin tyylikästä kepeillä Jazz-vaikutteilla siunattua jumitusrokkia, jossa uskomattoman makeaa twang-kitarointia. Kyllä Yawning Manin silti desert rockiksi tunnistaa, kitarassahan on/oli Palm Desert-scenen kummisetä Mario Lalli(Fatso Jetson, Brant Bjork...) sekä kannuissa Alfredo "Pottu" Hernandez. Ainakin "Pot Head"-lätty kannattaa tsekata ulos.
 
http://www.myspace.com/yawningman
 
On kyllä hyvää settiä tuo!
 
Jos tuollainen jumittelu kiinnostaa, niin kurkatkaa vähän Uomaa: http://www.uomasound.com/mzq/
 
Touhu on aika alkuvaiheessa vielä ja itseasiassa tuo äänite on tuon kokoonpanon ekat treenit:) Ajatuksena oli ottaa sen hetkinen fiilis narulle.

kitarassahan on/oli Palm Desert-scenen kummisetä Mario Lalli(Fatso Jetson, Brant Bjork...) sekä kannuissa Alfredo "Pottu" Hernandez. Ainakin "Pot Head"-lätty kannattaa tsekata ulos.
 
Kitarassahan on itseasiassa Gary Arce, Lalli on vastuussa noista jumalaisista beissilaineista. Toinen aika samankaltainen Lallin ja Arcen uusi bändi on http://www.myspace.com/teneast
Mutta noilla nyt on miljoona eri bändiä, ei niistä pidä Erkkikään kirjaa.
 
Lis: Jos tuollainen jumittelu kiinnostaa, niin kurkatkaa vähän Uomaa: http://www.uomasound.com/mzq/
Erittäin mukavaa oli tämäkin, tosin aletaan olla aika off-topikin puolella.

Kitarassahan on itseasiassa Gary Arce, Lalli on vastuussa noista jumalaisista beissilaineista. Toinen aika samankaltainen Lallin ja Arcen uusi bändi on http://www.myspace.com/teneast
Mutta noilla nyt on miljoona eri bändiä, ei niistä pidä Erkkikään kirjaa.
 
Lis:
Erittäin mukavaa oli tämäkin, tosin aletaan olla aika off-topikin puolella.
 
No suotakoot pieni mainostus:)
 
Itseasiassa ensi kuulemalta juuri noi bassolinjat iski Yawning Manissa korvaan. Täytyy varmaan pistää levy tilaukseen.
 
Jos Kyuksesta puhutaan, niin Blues For the Red Sun ja Welcome to Sky Valley on ne levyt. Wretch osoittautui minulle noiden jälkeen aikamoiseksi pettymykseksi, eikä Circus kolahtanut koskaan. Kyuss oli kyllä hieno bändi.

Noi neljä Kyuss-lättyä löytyy, ja jossain vaiheessa pitäisi vielä hommata Muchas Gracias -kokoelma, siinä kun oli kovan luokan biisejä, joita ei noilta studiolevyiltä löydy.
 
Kyuss on kyllä siitä mahtava bändi, ainakin omalla kohdallani, että kun touhu kunnolla kolahtaa, niin levyjen pariin palaa vuosi toisensa jälkeen, eikä touhuun kyllästy.
 
Ja itse rankkaisin Blues for the Red Sunin ja Welcome to Sky Valleyn parhaiksi. Wretchillä homma on vielä vähän haussa, ja kuulostaa turhan nopeatempoiselta. Circus Leaves Townilla taas biisimateriaali ei ole aivan niin timanttia, kuin kahdella edellisellä.