Kitarat: kitarakamat ›

Otsikko on vähän huono, mutta siis tälläinen juttu juolahti mieleen:
 
Paljon puhutaan, että "voi että siinä marsun plexissä on mahtavat soundit, mutta ku ei niitä enää mistään saa ja jos saa, niin ne maksaa mammonaa". No miksei nykyään enää tehdä täydellisiä kopioita näistä vanhoista ja "hyvistä" vahvistimista? Tarkoitan siis täysin 1:1 kopiota. Tekniikkakin on kehittynyt niin suunnattomasti, ettei luulisi olevan vaikeaa tehdä esim. täydellistä kopiota jostain 60-luvun marshall plexistä.
 
Joten kysyn vaan, miksei enää tehdä näitä vanhoja vahvistimia?

Hyvä kysymys, olen itse pohtinut samaa. Voisiko yksi syy olla, että joidenkin alkuperäisten komponenttien valimstus on lopetettu? Tai sitten ne ei vaan kelpaa kultakorville nuo uusvintagevehkeet. Itse olen sitä mieltä, että nykyään tehdään keskimäärin paljon laadukkaampaa ja parempisaundista kamaa kuin silloin ennenvanhaan. Huom. keskimäärin.

miksei enää tehdä näitä vanhoja vahvistimia?
 
Koska ne olisivat silloin uusia!
 
Sori, oli pakko. 8-)

Tehdään niitä. Tekijä vaan ei ole Marshall. Kun niiden pitää vääntää se satatuhatta vahvaria niin ei voi oikein käsityönä yksi kerrallaan tehtailla. Blockhead on nyt ainoa joka tulee mieleen, kun olen tipahtanut internationaalin GAsin kelkasta, onneksi. Mutta on niitä paljon muitakin.

Musta taas tuntuu, että lähes jokaisella "boutique" valmistajalla on oma versionsa jostain Marshallin klassikosta. Ja muutenkin noita vintagehenkisiä vahvistimia.

Musta taas tuntuu, että lähes jokaisella "boutique" valmistajalla on oma versionsa jostain Marshallin klassikosta. Ja muutenkin noita vintagehenkisiä vahvistimia.
 
No mutta miksei marshall itse tee vintage-vahvistimia, kuten ennen??

No mutta miksei marshall itse tee vintage-vahvistimia, kuten ennen??
 
Liian kallista? Tietotaito käsitöistä hukassa työntekijöillä?

Voisiko yksi syy olla, että joidenkin alkuperäisten komponenttien valimstus on lopetettu?
 
Kyllä tuossa on paljon perää. En sano että komponentit oli aina ehdottomasti parempia 1900-luvulla mutta toden totta erillaisia. Sitten valmistustapa oli nykypivään verrattuna aivan eri. Nykyään joku ruputti tekee kaiken komponenteista valmiiseen vahvistimeen asti. 60-luvulla melkein kaikki tehtiin käsin eikä piirilevyistä ollut tietoakaan. Kaikki kytkettiin harkiten hyppylangoilla. Kysy keneltä tahansa putkivahvistin huoltajagurulta niin kyllä sieltä tulee selvää tekstiä näistä nykyaikaisista hosumalla tehdyistä muovipaskoista.

En sano että komponentit oli aina ehdottomasti parempia 1900-luvulla mutta toden totta erillaisia.
 
Kyllä "vintage" komponentteja saa edelleen: 60 luku henkisiä muuntajia tekee monetkin lafkat, maksavat vain aika paljon ; paper-in-oil konkkia löytyy, vaikka ei niitä kyllä taida enään Marshalleista löytyä ; hiilimassavastuksia tehdäänkin kai vielä jne.
 
Valmistustapa on tottavie erilainen, mutta tämä ei ole mikään este koska käsin kasaamiseen ei paljoa muuta kuin kolvi, ja tuota tietotaitoa, tarvita.-)
 
Mikko

Yeah, kyllä niitä point-to-point vahvistimia tehään.
 
http://www.cornford-amps.com/

Yeah, kyllä niitä point-to-point vahvistimia tehään.
 
Ei kai Marshall ole point-to-point tekniikalla vahvistimiaan ikinä tehnyt? Eikös niissä jonkinmoiset kytkentälevyt (eyelet, turret tms.) aina ole ollut?

No mutta miksei marshall itse tee vintage-vahvistimia, kuten ennen??
 
Tekeehän Marshall nykyäänkin reissue-malleja Superleadeista, JTM45:sta ja JCM800:sta. Taitavat tosin olla piirilevyille tehtyjä (kuten myös Fenderin wanhojen putkivahvistinten reissue-mallit) ja kalliin puoleisiakin ovat, sillä noita wanhoja saa kuitenkin vielä halvemmalla.

Pitää myös huomioida että nuo 60 luvun vahvistimet kuulostavat luultavasti todella erilaisilta nyt kuin mitä ne kuulostivat 40 vuotta sitten, ellei puolia osista ole vaihdettu...

Hyvä keskustelunaihe, Bluesmies! Itsekin olen miettinyt ja mietin usein samaa. Jo mainittu tiettyjen komponenttien valmistuksen lopettaminen on todennäköisesti suurin syy. Tästä herää tietenkin kysymys, että eikö samanlaisia komponentteja olisi joku elektroniikkaan perehtynyt voinut alkaa tekemään uudestaan? Syytä en tiedä miksi ei olisi voinut.
 
Tämä ei varsinaisesti liity alkuperäiseen aiheeseen, mutta voisiko vintage-vahvistimien kohdalla käyneen jossain vaiheessa vähän samalla tavalla kuin vintage-kitaroiden kohdalla 80-luvun alussa jolloin niiden markkinat romahtivat ainakin Yhdysvalloissa? Paul Stanley ja Ace Frehley ovat kertoneet haastatteluissa myyneensä silloin suurimman osan vintage-kitarakokoelmastaan. Molemmat kertoivat samaan hengenvetoon katuvansa myyntiä, koska he saivat silloin niistä huomattavasti vähemmän mitä niiden arvo olisi tänään.

Jo mainittu tiettyjen komponenttien valmistuksen lopettaminen on todennäköisesti suurin syy. Tästä herää tietenkin kysymys, että eikö samanlaisia komponentteja olisi joku elektroniikkaan perehtynyt voinut alkaa tekemään uudestaan?
 
Kuten jo sanoin kaikkia vastaavia 60 luku tyylisiä komponentteja saa edelleen ja niitä valmistetaankin pienissä erissä.

Kuten jo sanoin kaikkia vastaavia 60 luku tyylisiä komponentteja saa edelleen ja niitä valmistetaankin pienissä erissä.
 
Niinpä sanoitkin, Mikko! Puhuimpas minä taas omiani.

kaikkia vastaavia 60 luku tyylisiä komponentteja saa edelleen ja niitä valmistetaankin pienissä erissä.
 
Nimenomaan, niitä valmistetaan PIENISSÄ erissä, jolloin hinta on melko suolainen. Joten miksi ihmeessä niitä ei alettaisi valmistamaan oikein urakalla, jolloin näiden vahvistimien hinnatkaan ei nousisi pilviin?

Hmm, löytyyhän tosiaan noita "vintage" vahvistimien valmistajia yhä edelleen. Tulee mieleen äkkiseltään sellaiset kuin Hiwatt(UK), Matamp, Monster, Hylight Electronics, jne. Hinnat ovat tietysti näitä yleisempiä merkkejä korkeampia, mutta vahvistimien kalliimmat komponentit ja pienet valmistusmäärät vaikuttavat varmasti siihen.
 
Toinen on, että ajat muuttuvat. Nuorelle kitaristille menee varmasti paremmin kaupaksi mallintava vahvari kuin putkikone, joka tarttee ehkä vielä säröpedaalin eteensä. Kun ikää tulee lisää varmaan vaatimuksetkin kasvaa ja tarpeet muuttuu. Itsekin pidin aikoinani putkikoneita hankalina ja epävarmoina(mistäköhän senkin revin?), mutta nyt en muuta edes huolisi!
 
Kertokaahan muutes minulle että missä korkeuksissa aikoinaan noitten plexien ja hiwattien hinnat oli suhteutettuna sen aikaiseen tulotasoon ym. muuhun? Olivatko silloinkin helvetin kalliita vai kuinka?

Nimenomaan, niitä valmistetaan PIENISSÄ erissä, jolloin hinta on melko suolainen. Joten miksi ihmeessä niitä ei alettaisi valmistamaan oikein urakalla, jolloin näiden vahvistimien hinnatkaan ei nousisi pilviin?
 
Esim. hiilimassavastuksia tehtiin vielä (ainakin) 80-luvulle asti, koska yhdysvaltain armeija käytti niitä ja tilasi isoja määriä. Saivat vihdoin standardejaan muutettua ja valmistus lopetettiin pääosin. Toki marhall pystyy vaikuttamaan komponentti tuotantoihin, mutta kyllä se aika pieni firma on verrattuna moniin elektroniikan valmistajiin.
Konkkia löytyy vaikka minkä moista ja hinnatkin kohtuulliset. Ongelmaksi nouseekin kai päätemuuntaja jotka ovat joka tapauksessa aika kalliita jos ne käsin käämitään vanhoilla menetelmillä.
 
Työ on se jokaa näissä maksaa, komponenttien osuus on laatuvahvistimissakin aika pieni.
 
Mutta ei nuo Boutique vahvistimet kai sen kalliimpia ole kuin mitä vaikkapa fenderit oli silloin 50-60 luvulla suhteessa palkkoihin. Eli ei se käsityö ole ikinä ollut sen edullisempaa eikä tule ikinä olemaankaan mitä se on nyt. Menkää töihin rakennustyömaalle pääkaupunkiseudulle kolmeksi kuukaudeksi, jos ette jo ole palkkatyössä, nostatte palkka 10e/tunti, ylitöiden kanssa 2000e kuussa miinus verot, ruoaksi kaurapuuroa ja työrupeaman jälkeen tilaamaan 3500e Boutique vahvistin...
 
Mikko