Yleistä keskustelua musiikista ›

Mr Q:
 
Mitä tahansa hallusinogeeniä kiskomalla saa aika hurjia aistisynteesejä aikaiseksi, 2-CB fenyylietyyliamiini- perheestä lienee tässä se tehokkain.
 
Mutta pilvelläkin irtoaa sujuvasti, kun vaan muistaa hiisaa tarpeeksi liikaa.
 
Doors of perception. :-D
 
Mulla on ihan oikea aistihavainto-ongelma, eli yrittäessäni hakea kuvausta maulle, saatan puhua äänistä, miksauksessa puhun usein väreistä tai pinnan rakenteista koskettaessa.
 
Kokonaisten levyjen tai biisien värejä en oo koskaan ajatellut, ne kun harvoin ovat yksivärisiä. Tietysti kokonaisuus on kokonaisuus; seuraava tarina on studiosta 1990-luvun alusta:
 
Kivi: "Ei mee oikein. Kun musa menee DATille se muuttuu siniseksi. Laita lisää oranssia."
Miksaaja: "Selvä!"
Muut: "Miten niin oranssia? Mitä sä teet?"
Miksaaja: "Nostan 600 ja 800 Hz välistä kuten Kivi just pyysi."
 
Ristihavaintohäiriön voi hankkia esimerkiksi Mr Q:n mainitsemilla hallusinogeeneillä, mutta se voi myös olla synnynnäistä kuten mulla. Olipa niin tai näin, siihen pätee sama kuin muihinkin sisäavaruusjuttuihin - kun kerran oppii näkemään uudella tavalla, osaa sen jatkossakin ihan ilman apua. Missään tapauksessa tämä ei ole niin hyödyllinen taito että tätä kannattaisi erikseen yrittää hankkia. Enemmän tästä on haittaa, vähän kuten sanasokeudesta tai siitä ettei erota vasenta ja oikeaa.
:-D

http://kolaa.eipysty.net/1_Acid_trip.jpg
 
Maistuu vähän vaniljalta toi kuva. Se oli niinkuin vanukas tai hyytelö. Ehkä aavistus minttua?
 
Äänenä se oli aika surinaa.

Beatlesin across the universe on selvästi tummansininen. Ja ihan avaruus-henkinen fiilis koko biisissä. Muutenkin kun nimen perusteella.

Beatlesin across the universe on selvästi tummansininen. Ja ihan avaruus-henkinen fiilis koko biisissä. Muutenkin kun nimen perusteella.
 
Sen väri on IKB eli International Klein Blue.

mulle tulee sibeliuksesta mieleen vihree ku se oli satasen markan setelissä ja se oli vihreen värinen.

Synestesia on jo pitkään tiedetty ominaisuus joillakin ihmisillä. Oikein pahana se voi jopa haitata elämää, tästä tuli vuosi pari sitten jokin dokumentti tv:stä.
 
Minä olen aina "kuullut" jotkut perusduurisoinnut värillisinä:
 
D: keltainen
G: punainen
A: sininen
F: vihreä
C: ruskea

Mitä kummaa!? Onko teitä muitakin? :O
 
Zeppelinin III saundaa tosi vaaleanruskealle. Siis semmoseille maantien väriselle.
 
Siitä tulee hyvä mieli
 
John Petruccin sävy on toisinaan niin tummansininen että menee oikein överiksi. Sama ongelma on useilla Power metal- bändeillä, paitsi Running Wildilla jolla on varsin keltainen soundi.
 
vielä edittiä: Mulla on myös semmoinen jännä systeemi kanssa että jotkut nimet ja sanat ovat hyvin lihavan tai laihan oloisia.
 
Esimerkki laihoista sanoista/nimistä:
 
Johannes
Toyota
Mikko
Pioneer
Helsinki
biisi
 
Enemmän läskiä:
 
Volvo
Mazda
Onni
Matti
muutama

Pink Floydin Comfortably Numbin ykkössoolo on mukavan "loimuava" vihreä. Kun taas kakkossoolo on sävyltään hämyisä tumma sininen.

Näin lienee, mulle Dewin Townsenkin Ocean Machine on harmaan-musta-sininen levy
 
Nyt oot kyllä väärässä ;) Ocean Machine meinaan on tasan vaalean sininen. Haalea, läpikuultava, raikas ja viileä.
 
Kun tässä fundeerasin että onko tuolla ominaisuudella varsinaista ongelmaa niin ehkä siinä määrin, että kun tekee omia biisejä niin sitä on vähän hukassa musiikillisen identiteettinsä kanssa. "Ei. Tää ei oo mun juttu. Ei punainen kiinnosta" "Liian sinistä. Yäk" "Ähh.. No on vihreä jees mutta jos se dominoi liikaa niin siinä on vähän semmonen vaisu ja naiivi sävy"
 
"Sopiiko mun biisit oikein toisiensa kanssa yhtään kun ovat niin eri värisiä?"
 
Noh kai sitä pitää päättää niin, että mitä enemmän värejä sen parempi! Musiikki on silloin moniulotteisempaa, vaikka tuskin se kuulijalle viestittyy :D

Nyt oot kyllä väärässä ;) Ocean Machine meinaan on tasan vaalean sininen. Haalea, läpikuultava, raikas ja viileä.
 
Eipäs kun Ocean Machine on alumiinia ja tummaa sinistä. Välistä mukaan tulee tuommoista vihreää:
http://www.worldtrip.de/Asien/Philippinen/Coron_4/tgreenlagoon1m.jpg

Pink Floydin Comfortably Numbin ykkössoolo on mukavan "loimuava" vihreä. Kun taas kakkossoolo on sävyltään hämyisä tumma sininen.
 
Pyh, ensimmäinen on selvästi taivaan sininen, toinen ruusun punainen.
 
Eiköhän tästä saataisi kunnon riita?
 
:)
 
Antero

Hmmm, en kyllä ole koskaan tullut ajatelleeksi väreinä, ainakaan tiedostaen. Ennemminkin ajattelen ääniä erilaisina vellovina 'tasoina', jotka välillä liikkuvat toistensa ohi ja välillä muuttuvat läpinäkyviksi tai kirkkaammiksi. Jotkut äänet näyttävät pieniltä pisteiltä, jotka liikkuu tasojen lomassa. Ja samassa soittimessa voi näkyä monta eri tasoa, jotka liikkuvat eri paikoissa.
 
Joku vois joskus keksiä jonkun päänsisäisen kameran, jolla noita sais talteen.

Itse en näe biisejä väreinä vann itseasiassa tilanteina, joistain biiseistä tulee sellainen kylmä tai lämmin olo. AC/DC: n Back In Blackia kuunnellessa kuvittelen bändin aina mustavalkoisena joko keikalla tai soittamassa studiolivenä. Tämä oli muuten 1000. kirjoitukseni.

Mulla on hyvin lievää tuommoista musiikin ja äänien väreihin yhdistämistä. En "näe" värejä musaa kuunnellessa, mutta tietyt soundit tuovat joskus vahvasti tiettyjä värejä mieleen. Phaser ja flanger-efektit ovat melkein aina oransseja mulla. Tietynlaiset soundit tuovat vahvasti mieleen erilaisia pintoja, joita voisi fyysisesti koskettaa. Rosoinen särösoundi on hyvin selkeästi myös fyysisesti rosoinen pinta. Avarat äänimaisemat ovat taas hyvin selvästi raikkaita talvisia peltoaukeita ja sellaisiin yhdistyy myös jonkinlainen käsitys puhtaudesta. En voisi kuvitella että kukaan kuitenkaan kokisi musiikkia pelkästään äänenä. Varmasti jokainen yhdistää erilaiset soundit, melodiat ja harmoniat alitajuisesti muilla aisteilla koettaviin asioihin. Tunteisiin musiikki vaikuttaa aina jotenkin.

mull on kans soinnuilla omat värinsä. hassua. esim Fm9 on vihreä ja F#m9 on tummemmanvihreä. samoin kuin yksittäisillä sävelillä on omat värinsä. ja sointujen eri laajennuksilla omansa. käännöksillä sentään ei ole väliä..

Mä assosioin äänet ja musiikit enempikin vain käsitteisiin "kova", "pehmeä", "hämärä", "valoisa", "kylmä", "lämmin" jne. Ei mitään värejä kaiketi ole mieleen tullut koskaan.

Finlandiasta tulee mulle mieleen sinistä ja mustaa.

Tää on kyllä vähän sellasta horinaa kun haluttais olla lahjakas mut ne lahjat on sitten tajuttoman rojumäärän ostamista ja insinöörityyppistä ulkolukuu.