Livetoiminta ›

Jees, kiitoksia. Ostin sen DBX 2231:n. Pitää joskus suunnitella sitten sitä kaiutinprossua myöhemmin, kunhan budjetti kasautuu...

Se on vähän sellanen, ettei halua nähdä enää ikinäkoskaanmissään. Markkinoilla on olemassa sellaisia PA-järjestelmiä, joissa komoottien taajuusvaste ylettyy korkeammalle kuin tolla vekottimella (kuin veitsellä leikaten lähtee 17kHz yläpuolelta). Lisäksi täysin riittämättömät viiveet, ei kytkentäreleitä ulostuloissa (tarvii siis UPSin, jos haluaa selvitä paukauksilta), reititys syvältä ja käyttöliittymä hanurista.
 
Xilicaa tuetaan sitten kovasti enemmän.
 
Sanopa ingenjööri, missä liverokkihommissa siitä on haittaa, jos taajuusvaste katkeaa 17 kilon päältä? Mitä siis maksava asiakas siinä kuuntelunautinnostaan menettää?

Monikaan maksava asiakas ei huomaisi vaikka kaistasta puuttuisi kokonaan 1000-1100hz alue. Juju on vain siinä, että jos kaiutin kerran toistaa yli 17kHz, miksi laittaa väliin suodatin joka tavallaan sitten jää "pullonkaulaksi"? Se, että menettääkö siinä osan nautintoa jos kaiuttimesta ei kuulu yli tuota 17kHz, on lähinnä jokaisen korvaparin välissä mutta jos kerran kaiuttimista irtoaa niin miksi sitä tosiaan rajoittamaan.

Monikaan maksava asiakas ei huomaisi vaikka .... basisti olisi lomalla Kanarian saarilla. Tai siis huomaisi, että "ei kuulosta siltä kuin pitää", mutta ei osaisi sanoa mikä on pielessä.
 
Offtopiccina vanha raksajuttu
 
- Mestari: " Ei noin !!!!, eikö tästä muka puhuttu?"
- Oppipoika: "??? tämähän jää piiloon, ei tätä kukaan koskaan tule tietämään"
- Mestari: " Mutta minä tiedän. Nyt ja aina."

Monikaan maksava asiakas ei huomaisi vaikka kaistasta puuttuisi kokonaan 1000-1100hz alue. Juju on vain siinä, että jos kaiutin kerran toistaa yli 17kHz, miksi laittaa väliin suodatin joka tavallaan sitten jää "pullonkaulaksi"? Se, että menettääkö siinä osan nautintoa jos kaiuttimesta ei kuulu yli tuota 17kHz, on lähinnä jokaisen korvaparin välissä mutta jos kerran kaiuttimista irtoaa niin miksi sitä tosiaan rajoittamaan.
 
Ilmoja pidelly.

Se on vähän sellanen, ettei halua nähdä enää ikinäkoskaanmissään. Markkinoilla on olemassa sellaisia PA-järjestelmiä, joissa komoottien taajuusvaste ylettyy korkeammalle kuin tolla vekottimella (kuin veitsellä leikaten lähtee 17kHz yläpuolelta).
 
Tulipa vaan mieleen, että milläs tavalla tuo DBX:n 17kHz katto on saatu esille? Speksit ainakin kertoo vehkeen pystyvän 20Hz-20kHz +-0.5dB, että ei se ainakaan mikään kovin terävä veitsi tainnut olla...?
 
ftp://ftp.dbxpro.com/pub/PDFs/Spec_Sheets/dbxPACutSheetA2.pdf

Tulipa vaan mieleen, että milläs tavalla tuo DBX:n 17kHz katto on saatu esille? Speksit ainakin kertoo vehkeen pystyvän 20Hz-20kHz +-0.5dB, että ei se ainakaan mikään kovin terävä veitsi tainnut olla...?
 
ftp://ftp.dbxpro.com/pub/PDFs/Spec_Sheets/dbxPACutSheetA2.pdf
 
Kuka helvetti edes kuulee noin korkeelle...

Happening Place:
Sanopa ingenjööri, missä liverokkihommissa siitä on haittaa, jos taajuusvaste katkeaa 17 kilon päältä? Mitä siis maksava asiakas siinä kuuntelunautinnostaan menettää?
 
No sanotaanko näin, että itsellä on pyrkimys, ettei järjestelmää rajoitettaisi turhaan semmoisista paikoista, joissa on helppo valita signaalia mahdollisimman vähän vääristävä laite (tai sitten ne vääristykset ovat haluttuja). Tuollainen taajuusvaste ei vain ole hyväksyttävä. Lisäksi tuo filtterit sattuu vaikuttamaan vaihetoistoon varsin negatiivisesti. Vaihetoistosta ja näytteenottotaajuuksista voi jokainen lukea enemmän muilta foorumeilta, jos sellainen kiinnostaa.
 
hjunnila:
Tulipa vaan mieleen, että milläs tavalla tuo DBX:n 17kHz katto on saatu esille?
 
Mittaamalla kahdesta eri yksilöstä. Mutta en ollut ensimmäinen, joka tuon huomasi. Kiinnitin siihen vain huomiota, kun ihmettelin, ettei eräs boksi (Nexo Alpha E-M) soinut niinkuin pitäisi, vaikka vielä en ollut mitään suotimia ottanut käyttöön. DRPA toimitti välissä vain master-eq:n ja keskisubbareille monosignaalia syöttävän roolissa (eli yli-/alipäästöjä ei Nexoja syöttävissä lähdöissä ollut käytössä, koska signaali meni Nexon omille prossuille).
 
Olen kuullut väitteitä, että uudemmissa yksilöissä vaste menisi ylemmäs. En ole päässyt toteamaan.
 
Speksit ainakin kertoo vehkeen pystyvän 20Hz-20kHz +-0.5dB, että ei se ainakaan mikään kovin terävä veitsi tainnut olla...?
 
Luokkaa 60dB/okt. ja muistutti chebyshev 2 filsua, eli rippeliä päästökaistalla.
 
Speksit voi väittää erilaisia asioita. Insinööri mittaa yhtä ja markkinointiosasto pyöristelee lukemia. Viime vuonna tuli luettua useampia halpislaitteiden manuaaleja, joiden ilmoittamilla spekseillä ei kyllä tehnyt mitään esimerkiksi prossun limitterien säätämisessä. Laskennallinen 31,5dB gain saattoikin olla mittauksessa 34,1dB tai ilmoitettu 32dB onkin mitattuna 37,5dB... Noi on melkoisia eroja.
 
Joistain kaiuttimista ilmoitetaan toistoalue, mutta ei sitä millaisille toleransseille ko. kaista sitten mahtuu, joidenkin herkkyys taas ilmoitetaan käyttökaistan ulkopuoliselle taajuudelle (esim. eräs arvostettu valmistaja ilmoittaa erään subbarin herkkyyden, joka raakavasteen perusteella on noin 500Hz kohdalla)...
 
pitk:
Kuka helvetti edes kuulee noin korkeelle...
 
No esimerkiksi minä vielä edellisen kerran korvien tarkastuksessa käydessä. Korvien väli kyllä jäi tarkastamatta (joidenkin mielestä akuutimpi ongelma).

pitk: Kuka helvetti edes kuulee noin korkeelle...
 
Kyllähän sinne lähes 20kHz kuulee melko helpostikin, jos vaan on tajunnut suojailla kuuloaan nuoruusvuosina. Se on taas täysin eri asia, sisältääkö ~16kHz yläpuolinen matsku enää mitään sellaista informaatiota, mitä ilman ei tulisi 99% tapauksista toimeen.
 
miffe: No sanotaanko näin, että itsellä on pyrkimys, ettei järjestelmää rajoitettaisi turhaan semmoisista paikoista, joissa on helppo valita signaalia mahdollisimman vähän vääristävä laite (tai sitten ne vääristykset ovat haluttuja). Tuollainen taajuusvaste ei vain ole hyväksyttävä.
 
Sinänsä ymmärrän periaatteen, mut jotenkin vaan tuntuu, että nyt periaate menee käytännön tarpeen edelle vähän liikaa.
 
Viime vuonna tuli luettua useampia halpislaitteiden manuaaleja, joiden ilmoittamilla spekseillä ei kyllä tehnyt mitään esimerkiksi prossun limitterien säätämisessä.
 
En väitä sinisilmäisesti ihailevani DBX:n tai minkään muunkaan valmistajan tuotteita, mut kyllähän nyt puhutaan kuitenkin ihan eri asiasta kuin halpislaitteesta. Olkoonkin, että tuo PA-malli on DriveRackeistä se halvin mahdollinen.
 
Joistain kaiuttimista ilmoitetaan toistoalue, mutta ei sitä millaisille toleransseille ko. kaista sitten mahtuu, joidenkin herkkyys taas ilmoitetaan käyttökaistan ulkopuoliselle taajuudelle (esim. eräs arvostettu valmistaja ilmoittaa erään subbarin herkkyyden, joka raakavasteen perusteella on noin 500Hz kohdalla)...
 
Tällähän ei ole nyt mitään tekemistä kyseisen vermeen kanssa. Toleranssi on ilmoitettu +-0.5dB ja taajuusalue samaten. Kyse ei ole jostain t.-tuotteesta, josta ilmoitetaan vaan watit, elementtien koko ja summittainen ulkonäkö.

hjunnila:
Sinänsä ymmärrän periaatteen, mut jotenkin vaan tuntuu, että nyt periaate menee käytännön tarpeen edelle vähän liikaa.
 
En mä nyt tiiä. Jopa Behringerin prossu osaa enemmän temppuja ja on halvempikin vielä. Eikö soundissa ainakaan mun korvaan ole niin suurta vikaa, ettei sitä voisi keikalla käyttää (väittävät vielä luotettavaksikin). Samoin Work WPE6000 kilpailee ton Driverack PA:n kans. Molemmissa samanlaiset puutteet ominaisuuksissa, joten itse jättäisin väliin. WPE7000 taas on ollut mulla jo vuoden verran käytössä, kun toi koekäyttö venähti suunniteltua pidemmäksi. Eli jopa edullisista laitteista on mahdollista saada hyvin toimivia järjestelmiä.
 
Vahvistinten ja miksaustiskien osaltakin on helppo hankkia jo valmiiksi koeteltuja malleja, eikä jokusen vuoden käytetty välttämättä ole huono vaihtoehto, jos uuteen kunnolliseen ei ole varaa. Kyllä ne hyviks havaitut sinne ridereihin päätyvät ja kaikki eivät edes vaati kuuta taivaalta. Siltä osastolta voi sitten valintoja tehdä oman maun mukaan. Toisaalta riittää, että jättää sen halvimman kuran kaupan hyllylle, jos haluaa pelata varman päälle.
 
lurkki:
Komps. En ole koskaan kuullut radionkuuntelijoiden asiasta valittavan eivätkä edes tekijät toimittajista äänisuunnittelijoihin ole asiasta lainkaan huolissaan ;)
 
Radiossa se suodatus on osittain vastaanottimen rakentajan vastuulla. Olen minä aikoinaan törmännyt yhteen HIFI-lehden testiin, jossa joku viritin onnistui laskemaan läpi 19kHz pilot-signaalin. Muistaako kukaan tuota mallia?
 
Ja vanhan analogitelkkarin digiäänilisäke NICAM on 14b/32k :)

A) mikä lavalla oleva soitin tuottaa sellaista yli 17 kHz informaatiota, joka on jotenkin tolkullista?
B) mikä lavalla oleva mikrofoni, piuha, esivahvistin ja kaikki signaaliketjun varrella olevat laitteet välittävät tuon yli 17 kHz taajuisen informaation miksaustiskin, kaikenlaisten äänenmuokkaimien ja lopulta päätevahvistimien kautta PA-kaiuttimiin asti värittämättä sitä?
C) mikä PA-kaiutin kykenee muuttamaan kohdat A ja B läpäisseen yli 17 kHz informaation ääniaalloiksi värittämättä sitä?
D) minkä paikan kaiutinsijoittelu ja akustiikka ovat sellaiset, että edes osa yleisöstä kuulisi tuon PA-kaiuttimista tulevan, kohdat A, B ja C läpäisseen yli 17 kHZ taajuisen äänen?
E) olettaen, että kohta D toteutuu joukon ö kohdalla, kuinka moni joukon ö jäsen kuulee yli 17 kHz taajuista ääntä ? ottaen huomioon sen, että joukosta ö n prosenttia käyttää kuulosuojausta, joka vaimentaa korkeita taajuuksia?
F) kuinka moni heistä kuulee yli 17 kHz taajuisia ääniä altistuttuaan yli 85 dB äänenpaineelle useiden minuuttien ajan?
G) kuinka moni kohdan F läpäisevistä ihmisistä kokisi merkittävästi suuremman kuunteluelämyksen, jos kohdat A, B, C, D ja E toteutuisivat?
 
Jos oletetaan, että lukumäärä kohtaan G päästäessä olisi esimerkiksi p, kuinka moni tuon joukon p jäsenistä pitää hifististä kuuntelunautintoa ensisijaisen tärkeänä nauttiessaan livemusiikista ja kuinka monelle kysymyksessä on enemmänkin psykofyysissosiaalinen tapahtuma, jossa nautinto syntyy yhteisöllisestä kokemuksesta, jossa aika ja paikka katoaa ja on vain musiikki? Ja jälkimmäisessä tapauksessa ? kuinka olennaisessa osassa yli 17 kHz taajuudet ovat tuon tilan luomiseen?
 
Jotta laskutehtävä olisi helpompi, kukin ingenjööri voi tehdä laskutoimituksen käyttäen työmaansa keskimääräistä yleisömäärää mittarina. Jos kohtaan G päästäessä vastaus lähestyy nollaa, kannattaa ehkä hankkia elämä.

Ainahan kaikesta voidaan nillittää. Jos tuolle linjalle lähdetään, voi aina miettiä, että kannattaako näitä hommia tehdä ollenkaan. Suurin osa yleisöstä ei tule kuitenkaan ikinä ymmärtämään meidän äänialan ammattilaisten hommista tai vaikutuksesta mitään. Mitä pidemmälle kukin meistä kouluttaa itseään, sen selvemmäksi tulee se, että erilaisista muuttujista johtuen täydelliseen tulokseen (mikä se ikinä onkaan) pääseminen on täysin mahdotonta jokaisen kuulijan kohdalla.
 
Tämä ala on kuitenkin mennyt huimasti eteenpäin jopa viime aikoina ja tilanne toivottavasti vain paranee tästä eteenpäin. Aivan varmaa kuitenkin on se, että jos asenteeksi otetaan se, että eihän yleisö kuitenkaan mitään ymmärrä, voidaan alan ja lopputuloksen kehittyminen unohtaa.

Aivan varmaa kuitenkin on se, että jos asenteeksi otetaan se, että eihän yleisö kuitenkaan mitään ymmärrä, voidaan alan ja lopputuloksen kehittyminen unohtaa.
 
Ja hommaahan pitää tehdä myös itselle (tän opin aikoinaan Viltsulta, kiitos siitä). Jos aina lähtee siitä lähtökohdasta, että yleisö on idiootteja, niin mikä ihme siinä enää motivoi ketään tekemään hommia hyvin? Kyllä siitä saa eniten kiksejä, jos on omasta mielestään onnistunut, kuin jos joku umpikuuro känninen punkkari käy vähän kehaisemassa.
 
Mut yhtä lailla sellanen ehdoton asioiden ja laitteiden dissaaminen (mikä tuntuu tällä alalla olevan enempikin muoti-ilmiö) aiheuttaa jossain vaiheessa sen, että on paskat fiilikset jo valmiiksi, jos räkit ei oo täynnä viimesen päälle laitettua bling bling-kamaa.

Kysymys ei ollut yleisön aliarvioimisesta, vaan siitä että rockbändillä lavalta ei tule mitään tolkullista yli 17 kHz informaatiota (korkeintaan rumpujen overeista, mutta niihinkin vuotaa niin paljon lavamöykkää, että noilla yli 17 kilon taajuuksilla ei ole hevonhumpan merkitystä) ? ja vaikka tulisikin, signaalitiessä kaiuttimiin päästäessä siitä ei olisi juuri mitään alkuperäistä jäljellä (kun ollaan kuljettu kymmeniä metrejä piuhoja ja menty erilaisten vahvistinten ja äänenmuokkaimien läpi) ? ja vaikka olisikin, kovin harva PA-kaiutin pystyisi sitä värittämättä toistamaan ? ja vaikka pystyisikin, suuntaavuus korkeilla taajuuksilla on sen verran suuri, että perin harva yleisön jäsen osuisi alueelle, jossa niitä yli 17 kHz ääniä kuuluisi ? ja vaikka osuisikin, perin harva kuulee yli 17 kHz taajuuksia kovinkaan hyvin, ainakaan jos on tulpat korvissa ? ja vaikka kuulisikin, oltuaan varttitunnin möykässä ei ainakaan kuule.
 
Do you agree with that? Jos ette ole samaa mieltä, korjatkaa toki virheeni.
 
Tämä ketju ei ollut vittuilua, vaan silkkaa faktaa ? jonka tarkoitus on hienovaraisesti vihjata, että ehkä kannattaisi keskittyä olennaiseen.
 
(Niin, siis FM-radiosta ei kuulu yli 15 kHz taajuuksia, mikä ei ole kamalasti haitannut kenenkään radionkuuntelua länsimaisessa kulttuurihistoriassa...)

Eihän se siitä ollutkaan kyse, vaan siitä, että toiset pyrkivät täydellisyyteen työssään (esim. se 20Hz-20kHz) ja saamaan sen parhaan mahdollisen äänen joka jakkaralle. Toiset toteavat, että "eihän ne mitään kuitenkaan ymmärrä" tai "hyvä keikka, huono keikka, sama liksa" (tämäkin autenttinen lainaus viime kesän festareilta, kun linjat eivät toimineet ja monitoreita hajosi yms.) Suurin osa porukkaa osuu jonnekin noiden kahden väliin. Tärkeintä kai olisi jopa sun mielestä pyrkiä hyvään lopputulokseen? Jos se jollekulle tarkoittaa sitä, että vaatii laitteelta speksien mukaista toimintaa, kai sen voi antaa anteeksi. Miffellä nyt taitaa olla jopa omasta mielestään muitakin asioita, johon voi puuttua... ;-)
 
Niin ja täälläkin on kai ollut tapana vähän kertoa omasta taustastaan ennen kuin alkaa sankaria esittää. Joten olisiko aika, vai eikö lähde?

Eihän se siitä ollutkaan kyse, vaan siitä, että toiset pyrkivät täydellisyyteen työssään (esim. se 20Hz-20kHz) ja saamaan sen parhaan mahdollisen äänen joka jakkaralle. Toiset toteavat, että "eihän ne mitään kuitenkaan ymmärrä" tai "hyvä keikka, huono keikka, sama liksa" (tämäkin autenttinen lainaus viime kesän festareilta, kun linjat eivät toimineet ja monitoreita hajosi yms.) Suurin osa porukkaa osuu jonnekin noiden kahden väliin. Tärkeintä kai olisi jopa sun mielestä pyrkiä hyvään lopputulokseen? Jos se jollekulle tarkoittaa sitä, että vaatii laitteelta speksien mukaista toimintaa, kai sen voi antaa anteeksi. Miffellä nyt taitaa olla jopa omasta mielestään muitakin asioita, johon voi puuttua... ;-)
 
Niin ja täälläkin on kai ollut tapana vähän kertoa omasta taustastaan ennen kuin alkaa sankaria esittää. Joten olisiko aika, vai eikö lähde?
 
Hmm, tuo 20Hz-20kHz on mielenkiintoinen toteuttaa varmasti... ei taida vain olla olemassa sellaista paikkaa ja kalustoa millä tuon saisi toteutettua jokaiselle jakkaralle. Teoriassa ehkä, käytännössä vähän vaikeaa. Tuo viimeinen alaoktaavi 20-40 Hz syö päätteistä tehoa aivan järjettömän määrän ja vähentää tuota headroomia melkoisesti, ja hyvin monessa tilanteessa siellä ei mitään järkevää informaatiota kuitenkaan ole. Jos käytössä on valtava PA, voihan tuota aluetta sinne ajaa, mutta pienemmällä klubikeikalla en hirveästi siinä järkeä näe, 40-80 Hz saa kyllä bassarin tuntumaan rintalastassa ihan riittävästi.
 
Kokeile joskus huviksesi normi klubikeikalla, kuinka paljon soundiin vaikuttaa se, että leikkaat masterEQ:sta 20 kHz pois, ja vähennät kaikkia 16 kHz:n asti. Yleensä tuo ei vaikuta bändin soundiin tuon taivaallista, CD:tä soittamalla voit eron kuulla. Koska kuten sanottu, käytettävissä olevilla mikrofoneilla, piuhoilla, etuasteilla ja EQ:lla (ynnä tietysti noilla prosessoreilla jne.) ei yleensä jää paljon mitään toistettavaa tuonne 16 kHz:n yläpuolelle. Sitä ei myöskään kannata sinne keinotekoisesti tehdä, koska sille ei ole mitään tarvetta siellä. Itsekin pyrin siihen, että bändi jota miksaan kuulostaa aina mahdollisimman hyvältä (käytettävissä olevat resurssit ja tilan huomioon ottaen luonnollisesti), mutta jos jonkun ihmisen konserttielämys on kiinni siitä, tuleeko PA:sta yli 16kHz:n (tai 15 kHZ tai 17 kHz) taajuuksia, olisi tämän ihmisen ehkä syytä miettiä miksi ylipäätänsä tulee keikalle musiikkia kuuntelemaan. CD:tä voi kuunnella kotona, ja ei tarvitse ahtautua kuumaan keikkapaikkaan humalaisten tyrkittäväksi.
 
Tarvii kuitenkin aina muistaa se, että bändi ja äänimies tekevät työtä yleisöä varten, ja keskiverron yleisön edustajan tulee yleensä keikalle kuuntelemaan _laulua_, tämän lisäksi hän ei välttämättä ole innoissaan siitä, jos soundit ovat niin terävät että tuntuisi kuin korvaan tungetaan puukkoa. Häntä ei kuitenkaan kiinnosta se, että tuottaako PA koko saliin yli 16 kHz:n ääntä, jos laulu ei kuulu ja soundi on verrattavissa liitutauluun jota raavitaan. Nämä asiat ensin kuntoon, sen jälkeen voi alkaa säätämään detaljeja, jos jää aikaa. Yleensä ei jää, koska helvetillinen kiire noissa hommissa tulee melkein aina, kun asiat eivät yleensä toimi niin kuin paperilla...
 
Ja noista omista tekemisistä, ne ketkä tietää mitä täällä on porukka tehnyt... ne tietää ;)

Olin ehkä taas kerran hieman epäselvä. Tarkoitin vain, että paras mahdollinen soundi joka jakkaralle, en missään tapauksessa sitä, että sen pitäis olla 20Hz-20kHz. Ei kai kukaan oletakaan Pa hommissa täyttä taajuuskaistaa saavansa. Ja se vaadittava kaista riippuu hyvin paljon musiikkityylistä. Tietyissä genreissä ja jutuissa saattaa olla olennaista sen basson toisto 30Hz saakka, toisissa taas ei. Jos tekee rokkibändiä, sillä tuskin on mitään väliä, mutta ei sen perusteella kannata sanoa, että ei sitä kukaan tarvitse.
 
Mun mielestä se on keskustelulle hedelmällisempää, jos tietää taustoja kirjoitajista. Osaa suhtautua mielipiteisiin hieman toisella tavalla riippuen siitä, onko kirjoittaja tehnyt alalla minkälaisia hommia.

Mun mielestä se on keskustelulle hedelmällisempää, jos tietää taustoja kirjoitajista. Osaa suhtautua mielipiteisiin hieman toisella tavalla riippuen siitä, onko kirjoittaja tehnyt alalla minkälaisia hommia.
 
I agree. Tuolla ProSoundWebin forumilla voi osallistua keskusteluun vain omalla nimellään. Tiedä sitten olisiko hyvä käytäntö täällä. Joskus tuntuu, että voisi olla kun nimimerkkien suojissa keskustelu lähtee ihan lapasesta. Sama se - sivuston ylläpitäjät varmaan ovat nämäkin asiat aikanaan puntaroineet. Jos joku haluaa pysytellä nimimerkkinsä suojassa, olkoon niin. Itse koen asian niin, että on mukava kun tietää kenen kanssa ajatuksia/mielipiteitä ja niiden eroavaisuuksia vaihtaa.

Olin ehkä taas kerran hieman epäselvä. Tarkoitin vain, että paras mahdollinen soundi joka jakkaralle, en missään tapauksessa sitä, että sen pitäis olla 20Hz-20kHz. Ei kai kukaan oletakaan Pa hommissa täyttä taajuuskaistaa saavansa. Ja se vaadittava kaista riippuu hyvin paljon musiikkityylistä. Tietyissä genreissä ja jutuissa saattaa olla olennaista sen basson toisto 30Hz saakka, toisissa taas ei. Jos tekee rokkibändiä, sillä tuskin on mitään väliä, mutta ei sen perusteella kannata sanoa, että ei sitä kukaan tarvitse.
 
Mun mielestä se on keskustelulle hedelmällisempää, jos tietää taustoja kirjoitajista. Osaa suhtautua mielipiteisiin hieman toisella tavalla riippuen siitä, onko kirjoittaja tehnyt alalla minkälaisia hommia.
 
Tarkoitin tuolla nimenomaan sitä rockbändiä, unohdin sen tuosta näköjään mainita. Täydellisyyteen pyrkiminen on tietysti suotavaa, mutta itsellä noissa livetilanteissa on ainakin minulla prioriteetit joiden mukaan mennään ja kaikki niiden päälle tuleva on plussaa (ja minulle on tosiaan kunnia-asia, että bändi soundaa aina mahdollisimman hyvältä ulospäin, näin selvennökseksi vielä). Täydellistä soundia ei tosin ole olemassakaan ;). Niissä tilanteissa, missä 30 Hz tarvitaan, on syytä tietysti olla sellainen järjestelmä, joka kykenee sellaisen ko. tilassa toistamaan. Tällaisia järjestelmiä vain on yllättävän harvassa, ainakin näillä pienemmillä klubeilla yms. Isot areenat tietysti erikseen, niissä sitten ongelmat ovat yleensä ihan muualla kuin siinä kykeneeko jokin prosessori käsittelemään millaista kaistaa :).
 
Siitä olen kyllä samaa mieltä, ettei välttämättä ainakaan tarkoituksella kannata järjestelmään mitään pullonkaulaa laittaa, jos tällainen on vältettävissä.
 
Jeps, oma nimeni selviää helposti tuolta profiilista ja tekemiset on sitä kautta myös kohtuullisen helppo selvittää, jos kiinnostaa ;)