Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Tässä DT:tä tiluttaessani tuli vastaan pari tuntematonta sointua.
1. alhaalta ylöspäin kaksi puhdasta kvarttia (e-a-d, bassossa d)
2. alhaalta ylöspäin neljä puhdasta kvarttia ja perään vielä suuri terssi. (esim. e-a-d-g-h, =kitaran kielet (ilman ylä-e:tä))
 
Eli miten moiset merkitään sointumerkein? Vai voiko moisia edes järkevästi merkitä?
 
Pistänpä vielä huvikseen biisitkin, joista löytyvät:
1. Overture 1982 (myös metropolis pt.1)
2. A Change of Seasons

Tässä DT:tä tiluttaessani tuli vastaan pari tuntematonta sointua.
1. alhaalta ylöspäin kaksi puhdasta kvarttia (e-a-d, bassossa d)
2. alhaalta ylöspäin neljä puhdasta kvarttia ja perään vielä suuri terssi. (esim. e-a-d-g-h, =kitaran kielet (ilman ylä-e:tä))
 
Eli miten moiset merkitään sointumerkein? Vai voiko moisia edes järkevästi merkitä?
 
1. Dsus2
2. G6/9
 
PS Kyllä mikä tahansa sävelyhdistelmä voidaan merkitä tavanomaisin sointumerkein, eri asia, että onko se aina järkevää, joskus sointumerkinnästä tulee niin monimutkainen, että helpompi lukea nuotit.

Kiitän.
(Liian tyhmä tai lyhyt kirjoittaja!)

Jos meidän pitää keksiä sointumerkintä jollekin eksoottiselle sävelyhdistelmälle, niin yritetään etsiä siitä perussäveleksi joku, jolle löytyy terssi ja/tai kvintti.
Jos ei löydy, ei hätää, merkitään vain no/omit 3 ja no/omit 5.
Sen ei missään nimessä tarvitse olla matalin sävel koska se voidaan ilmaista erikseen slash/kauttamerkinnällä.
Jos perussäveleksi on päätetty ottaa C niin
- C#/Db on b9
- D on 9 tai sus2
- Eb on mollisoinnun terssi tai duurisoinnussa #9
- E on duurisoinnun terssi tai mollisoinnussa b11
- F on 11 tai sus4 (jolloin ei terssiä)
- F#/Gb on b5 tai jos normaali kvintti jo on #11
- G on kvintti
- G#/Ab on #5 tai jos normaali kvintti jo on b13
- A on 6 tai 13
- A#/Bb on 7
- H on maj tai jos pieni septimi jo on b15
 
Voilà, aina löytyy!!!

Sointumerkintätapoja on useita, tässä minun näkemykseni aiheesta:
 
1. Dsus2
 
Sus2 merkinästä on olemassa kaksi erilaista käytössäolevaa tulkintaa, siksi en itse sitä käyttäisi. Jos haluaa varmistaa, että soittaja soittaa varmasti halutut sävelet, sointu voidaan merkitä pidemmällä, mutta yksiselitteisemmällä tavalla Dadd9(no3). Samat sävelet voidaan ilmaista myös lisäämällä voimasointumerkintään ysi = D5(add9)
 
2. G6/9
 
Jos e soi soinnussa alimpana, minä merkitsisin sävelet sointumerkillä Em7(add11).

Sus2 merkinästä on olemassa kaksi erilaista käytössäolevaa tulkintaa, siksi en itse sitä käyttäisi
 
Mä tunnen sen tulkinnan, että terssi korvataan sekunnilla, mikä se toinen on?

Mä tunnen sen tulkinnan, että terssi korvataan sekunnilla, mikä se toinen on?
 
sus6 = kvintti korvataan sekstillä
sus4 = terssi korvataan kvartilla
sus2 = perussävel korvataan sekunnilla

sus2 = perussävel korvataan sekunnilla
 
OK, en oo yllämainittua tullut kohdanneeksi. Mites se sitten merkitään yksiselitteisesti???? no1/add2 vai?
 
Edit: Näin viisaaksi tulee kun on lukenut Tohtori Toonikansa huolella, uskaltaa hyppiä open nenälle:-)

OK, en oo yllämainittua tullut kohdanneeksi. Mites se sitten merkitään yksiselitteisesti???? no1 vai?
 
Niin kait se täytyis esim. Dadd9(no1), mutta harvemmin tuohon onneks törmää... :)
(Löytyy kuitenkin esim. Faith no moren "Everything's ruined" kipaleen introsta)
 
Käsittääkseni nuo pidätykset juontavat juurensa melodian suhteesta sointuun. Eli esim. C-duurisoinnun aikana voi tapahtua melodinen pidätys d-c (sus2-1). Tällöin bassossa on mukana soinnun perussävel, kuten Twin Peaksin tunnarin alussa. Ylöspäin purkautuvasta pidätyksestä (2-3) on käytetty myös englanninkielistä termiä retardation.
 
Edit: Näin viisaaksi tulee kun on lukenut Tohtori Toonikansa huolella, uskaltaa hyppiä open nenälle:-)
 
Hyvä hyvä! Opekin on usein erehtyväinen, niinkuin lehmä märehtiväinen... :)
 
EDIT: yks sanamuoto...

Kiitti, nyt tiedän olla varovainen sus2 merkinnän kanssa!

alhaalta ylöspäin neljä puhdasta kvarttia ja perään vielä suuri terssi. (esim. e-a-d-g-h, =kitaran kielet (ilman ylä-e:tä))

Jos ottaa bassoon a:n, niin toi taitaa olla Em7/A
 
Edit: Tajusin, että G6/9 = Em7/A. On vaan tuo jälkimmäinen mulle paljon tutumpi tapa merkitä.

Jos ottaa bassoon a:n, niin toi taitaa olla Em7/A
 
Ja jos lähdetään H:sta
Hm11#5

sus2= tarkoittaa kylläkin sitä, että terssin tilalla on sekunti.
sus4= terssin tilalla kvartti
 
Niin, tuo on se toinen näkemys, jota on kieltämättä käytetty joissain nuoteissa.
 
Aiheesta olen jo pariin otteeseen tänne kirjoittanutkin, mutta siis tässä kuitenkin vielä pari poimimaani lainausta teoriakirjoista, joissa ollaan sillä kannalla, että "suspension" purkautuu alaspäin, ja "retardation" ylöspäin:
 
Gordon Delamont / Modern Harmonic Technique:
-The retardaton is a suspension which resolves upward. (Some texts simply call it an "upward suspension")
 
Tom Timothy's Modern Arranging:
-When suspension resolves upward, it is termed "retardation".
 
Kaj Backlund / Improvisointi Pop/Jazzmusiikissa:
-Jokainen kolmisoinnun sävel voidaan myös pidättää, jolloin vastaava purkaussävel jää pois.
(Nuottiesimerkissä: sus2->1, sus4->3, sus6->5)
 
Googlella löytyy myös aikamonta nettisivua, joissa ollaan tämän ajatusmallin kanalla (hakusanat esim. suspension+retardation).

sus2 = perussävel korvataan sekunnilla
 
Terssi korvataan sekunnilla. Sus-soinnussa ei ole terssiä.

Terssi korvataan sekunnilla. Sus-soinnussa ei ole terssiä.
 
Ai, kun oot noin viisas, mitkä sävelet sun mielestä kuuluu sus6 sointuun?

Niin, tuo on se toinen näkemys, jota on kieltämättä käytetty joissain nuoteissa.
 
Aiheesta olen jo pariin otteeseen tänne kirjoittanutkin, mutta siis tässä kuitenkin vielä pari poimimaani lainausta teoriakirjoista, joissa ollaan sillä kannalla, että "suspension" purkautuu alaspäin, ja "retardation" ylöspäin:
 
Gordon Delamont / Modern Harmonic Technique:
-The retardaton is a suspension which resolves upward. (Some texts simply call it an "upward suspension")
 
Tom Timothy's Modern Arranging:
-When suspension resolves upward, it is termed "retardation".
 
Kaj Backlund / Improvisointi Pop/Jazzmusiikissa:
-Jokainen kolmisoinnun sävel voidaan myös pidättää, jolloin vastaava purkaussävel jää pois.
(Nuottiesimerkissä: sus2->1, sus4->3, sus6->5)
 
Googlella löytyy myös aikamonta nettisivua, joissa ollaan tämän ajatusmallin kanalla (hakusanat esim. suspension+retardation).
 
Tuli tästä mieleen, että tunnetaanko pop/jazz-teoriassa sus9-merkintää?
 
Klassisella puolella kun yleensä käytetään 2-1 merkintää vain silloin, kun pidätys on bassossa ja 9-8, kun pidätys on muussa äänessä.

Ai, kun oot noin viisas, mitkä sävelet sun mielestä kuuluu sus6 sointuun?
 
Tossa nyt puhutaan taas niin eri suunnista samasta ilmiöstä. Sointumerkkeihin ei ole aina tarve sisällyttää jokaista pidätys-purkaus -ilmiötä, joten turhaa ajankäyttöä kinata sointumerkinnöistä, kuuluko se terssi nyt sus2 sointuun (saati onko se pieni vai suuri terssi). Pääasia on kuitenkin se melodialinja jossa tämä pidätys-purkaus tapahtuu, kumpaan suuntaan tahansa.

Tuli tästä mieleen, että tunnetaanko pop/jazz-teoriassa sus9-merkintää?
 
Klassisella puolella kun yleensä käytetään 2-1 merkintää vain silloin, kun pidätys on bassossa ja 9-8, kun pidätys on muussa äänessä.
 
Ei kai varsinaisesti, riippuu tilanteesta. 2 ja 9 on varsinkin kolmi/nelisointu maailmassa ajateltu hyvinkin pitkälle yhdeksi samaksi säveleksi. Erolla voidaan toki yrittää alleviivata esimerkiksi soinnun hajoitusta...

Tossa nyt puhutaan taas niin eri suunnista samasta ilmiöstä. Sointumerkkeihin ei ole aina tarve sisällyttää jokaista pidätys-purkaus -ilmiötä, joten turhaa ajankäyttöä kinata sointumerkinnöistä, kuuluko se terssi nyt sus2 sointuun (saati onko se pieni vai suuri terssi). Pääasia on kuitenkin se melodialinja jossa tämä pidätys-purkaus tapahtuu, kumpaan suuntaan tahansa.
 
Tää on teoriapalsta:-)