Ei säälillä ole muuta paikkaa kuin mielisairaalassa ja elämällä raastuvassa ja lahjottu tuomari nuijalla lyö. Minä tyydyn tyydyn siihen.
Katson hypnotisoivaa ruhtinasta silmiin.
Kumpa osaisinkin tyytyä niskalaukaukseen tyydyttävään, kylmään kaatopaikkaan ja hyväksymään tuhon vapauttavan. Hän nousee vuorelle oi totelkaa totelkaa.
Hän rangaiskoot kurjaa maailmaa. Vuorelle nousija.
joka ihminen ei ole laulun
arvoinen!
‹ edellinen sivu | seuraava sivu ›
1
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)