Bänditoiminta ›

9 -ja 10-vuotiaina "beatbox" äänittelyä kaverin kanssa.

Rummut löytyi hyvän tuurin ja muistin ansiosta: Lähes kymmenen vuotta sitten olimme nähneet kosketinsoittajan mummolassa hänen serkkunsa vanhat kannut, joita lähdimme paikallistamaan. Oli mahtava elämys kun ne sitten löytyivät erään vanhan linja-auton perältä, huonossa mutta soitettavassa kunnossa.
Sitten seurasi ensimmäiset treenit, joissa kokoonpano oli 2x koskettimet ja rummut (tällä ryhmällä soitimme noin 2 vuotta ja kehityimme todella paljon).
 
Aika punk tarina :D Vanhan linja-auton perästä rumpusetti, voi moro...

Ihan ihka ensimmäinen oma bändi perustettiin naapurini, parhaan kaverini, kanssa ja soitimme Ac/Dc:tä coverina, olin silloin sellainen 10-vuotias, mutta ihan ensimmäinen oikea, siis oikeasti oikea, bändi prustettiin ollessani 13-vuotias ja bändin nimi oli Drone, soitimme Grungea, mutta ihan pikapuoliin, bändin rumpali siirtyi myös kitaran varteen ja "palkkasimme" uuden kannuttajan ja aloimme soittaa suomipunkrokkia, nimi muuttui kirjoitusvirheeksi. Eli tuo Drone/Kirjoitusvirhe on ensimmäinen oikea bändini! Elinkaari oli noilla 1998-2002! Jeps...

Eka "bändi" oli joskus 4-luokalla. Minä ja paras kaveri ja bändin nimi oli Smash Fuckers ja välillä Tigergirls :"D Ja joo, olihan meillä ihan hyviä biisejä....:"D päällimäisenä tulee mieleen joku englannin kielinen biisi, jonka mä kirjotin. Se kerto jostain monsterista, joka meni metsään ja kuoli. Että näin meillä.

Ensimmäisen bändini nimi oli h.i.v! 13 v. soiteltiin nirvanaa ja omia tökeröitä punk-kipaleita. Täälä oli jollain ollu semmonen bändi, kun spitfire? Nykyisellä bändilläni on samanniminen kappale. Käykää kuunteleen www.black-ad.com

Pistin muuten mikseriin vanhan bändini biisejä, tsekatkaapa:
 
http://www.mikseri.net/artists/fireeaters.63228.php

Ekat nauhotukset tehtiin vuonna -80, Sleepy Sleepersin "Metsäratio"-hengessä. Kerrottiin nauhalle muka uutisia ja muita radiojuttuja ja sitten aina soitettiin jotain, muistan heti ainakin coverit "Oh Boy" (Buddy Holly) ja "Burn" (Teddy & The Tigers). Toi Burn muuten spiikattiin nauhalle jotenkin "Ja kuka meillä siellä langalla on tällä kertaa? Ai palomies Palonen? Ja lempikappale olis Burn. No sehän sopii..."
 
Jari soitti kurkkupurkeista väsättyjä rumpuja, Pauli soitti pesusoikkobassoa ja mulla oli nailonkielinen Hondo-kitara. Ja hauskaa oli.

Ensimmäinen itse kasattu bändi oli punkviritys, jolla oli niinkin omaperäinen nimi kuin Viides Kolonna. Koska tarkoitus oli lähteä tarpomaan esim. sellaisten nimien kuin Pyhäkoulu, Plasmatics sekä Vice Squad viitoittamalla tiellä, värväsin laulajaksi itseäni neljä vuotta nuoremman ja 12 senttiä pidemmän naispuolisen kirjekaverini. Basisti ja rumpali löytyivät kätevästi lähipiiristä. Alku sujui hyvin: Laulajatyttö duunasi tekstejä, mä sävelsin ja treenitkin kulkivat mallikkaasti. Covereitakin kuului ohjelmistoon, mm. Sex Pistolsin "Belsen was a gas". Mutta siinä vaiheessa kun koko homma olisi voinut alkanut toimia todella hyvin, tapahtui joku klikki. Rumpalia ei tuntunut treenaaminen enää kiinnostavan, ja Vicious Wankersilla alkoi olla säpinää keikkarintamalla. Niinpä Viides Kolonna kuihtui ja kuoli pikkuhiljaa pois. Mutta pari sille tekemääni biisiä päätyi VW:n ensimmäiselle pitkäsoitolle, joten sikäli oli tosi mukavaa että tuosta ekasta "omasta" bändistä jäi konkreettinen muisto.

Muistuupa mieleeni aika, jolloin olin pieni maalaispoika ja halusin kovasti rokkitähdeksi! =)
 
Kaikki lähti siitä kun kaverini soitteli kotona kitaraa ja minä ihailin vieressä silmät pyöreinä kun hän osasi kompata A-rokkia. Olin aikaisemmin koulussa kokeillut rumpuja ja kehaisin osavaani soittaa kyseistä instrumenttia. Siitä sitten suuntasimme paikalliselle nuorisotalolle missä oli rummut ja vedimme neljän tunnin rokkenroul setin jonka päälle päätimme perustaa bändin. Löimme viisaat päät yhteen ja hoksattiin että rummut ei ole minun juttu, joten pyysimme vanhempaa veljeäni (joka osasi soittaa paremmin) paukuttelijan paikalle. Siitä kehittyi taas uusi ongelma: minun täytyisi alkaa basistiksi. Niinhän siinä kävi että otimme käyttöön toisen kitaran joka toimi "bassona" ja pumppu oli kasassa. Soittelimme noin pari kuukautta jonka jälkeen tomintamme oli saanut kiinnostusta myös veljeni kaverien taholta joista yksi halusikin bändiin. Ja basistiksi. Siinä vaiheessa minä jäin "basistin tuuraajaksi". Aika ei kuitenkaan mennyt hukkaan koska käytin "luppoajan" kitara harjoituksiin, ja muutaman kuukauden päästä olinkin jo virallinen komppikitaristi.
 
Tällä kokoonpanolla jatkettiin vuosi ja tehtiin jopa yksi keikka jota varten meillä oli "laina vokalisti", tämän jälkeen "bändi" melko pian hajosi. Jäljelle jäi enää alkuperäinen kaksikko, tosin nyt olimme vain kitaristeja molemmat. Saimme aika nopeasti hankittua rumpalin ja basistin parista kaverista joiden kanssa jammailtiin omaksi iloksi pari vuotta ja teimme kaksi keikkaa.
 
Sitten tapahtui käännekohta muusikon urallani. Isäni, joka on ollut aktiivinen "keikka muusikko" jo 30 vuotta, oli kitaristia vailla keikalle ja kun kitaristia ei löytynyt ja keikkalle piti lähteä jo samana iltana, niin hän otti minut mukkaan (vastusteluista huolimatta). Keikan jälkeen hän antoi minulle kansion käteen ja sanoi: "opettele nämä, ens viikolla on keikka". Siitä lähti minun oma keikkailu jota kesti vajaa kaksi vuotta. Tuona aikana opin musiikista ja bänditoiminnasta enemmän kuin koskaan ennen tai jälkeen.
 
Sen jälkeen on ollut monia bändi virityksiä ja monenlaisia keikkoja, tosin harvemmalla tahdilla.
Siinäpä lyhyesti ja ytimekkäästi =)
 
Ps. Joo, tuli vähän asian vierestäkin... =)

meillä oli muutaman nykyisenkin soittokumppanin kanssa joskus 8-vuotiaina bändi nimeltä "Masturbaatio ilman käsiä" suoraan kopsattu klamydialta. Soiteltii pahvirummuilla ja akkarilla.
 
Oli kyllä porukoitten ilme aika hämmentynyt kun pikku pojat kirkkain silmin tulee hehkuttamaan että meillä on sen niminen bändi kun masturbaatio ilman käsiä.. itsehän meillä ei ollut luonnollisesti hajuakaan mitä se tarkoitti, se tuntui vaan rankalta meidän mielestä..:)
 
viikonpäästä bändin nimi oli varmaan jo vaihtunut, joku deathnapalm yms. :)

Ensimmäinen bändi kasautui joskus vuonna '97. Nimi oli milloin mitäkin, kuten Overdose ja Agony. Siitä se sitten vakiintui hetkeksi No Tomorrowiksi, jonka keikoilla vedeltiin Metallicaa ja kaikkia kolmea omaa biisiä.
 
Sitten joskus vuonna 2001 kokoonpano laitettiin uusiksi jolloin tuli Pohjakosketus jossa soiteltiin suomipoppia ja iskelmää hevimmällä tatsilla. Kohtalaisen karismaattisen laulajan ansiosta meistä tykättiin ja soitto oli muutaman vuoden ajan hauskaa, ennenkuin alkoi iskelmän veivaus tylsyttämään. Laulaja siirrettiin alkoholinkäyttönsä takia pois reservistä ja n. vuosi sitten 2005-2006 vuodenvaihteessa syntyi Frozen Hollow, jossa laulan, soitan skebaa/koskettimia ja sävellän. Kokonaisia uusia biisejä on 3 (kaikki jopa aika hyviä) ja aihioita varmaan tusina. Tästä saattaisi jotain tullakin kun löytäisi jonkun käskyttämään kokoaikaisesti koskettimia ja toista kitaraa. Meillä oli tuossa kyllä muutaman kuukauden ajan kohtalaisen lahjakas kitaristi joka oli teknisesti oikein hyvä paikkaamaan meikäläistä (sweepit sun muut ei enää lähde etusormen lyhenemisen jälkeen, mutta kolmellakin sormella pärjää yllättävän hyvin, jopa myös tilupuolella), mutta oli tavattoman rasittava alkoholin vaikutuksen alla ja veti aina rajoitinta vasten. Sitten kun äskettäin meni aukomaan pokelle päätään katkaisten siinä ohessa vasemman käsivartensa, joka johti 2kk:n paranteluun, oli peli selvä tämän osalta. Ja no, nuoruutensa innolla tuppasi turhan paljon myös esittelemään tekniikoitaan väärissä paikoissa, kuten toki kaikki soolokitaristit tietyssä iässä. :)
 
Muuten on bändin jäsenet vaihdelleen melkoisesti, mutta rumpalin kanssa ollaan aina pysytty samassa tiimissä tämän 10 vuoden aikana. Tuo on helkkarin iso vahvuus kun pystytään jo aika hyvin lukemaan toisen touhuja.

6-luokalla naapurin Korpisen kanssa yhtye The Vibrators. Meillä oli kotona rummut joten hakkasin haikkaa ja kaveri laulo. Ainoa kappaleemme kertoi vibraattorista jossa oli 80-kuutioinen läppäpytty joka leipoi kiinni kovan käytön takia. Mitähän sillekkin kasetille tapahtui?

Eka bändi ikinä pistettiin kasaan yhtä ainoaa keikkaa varten tuossa 3 vuotta takaperin. Amiksen ekalla oli tää viritelmä. Siitä se sitten lähti!:)

Ainoa kappaleemme kertoi vibraattorista jossa oli 80-kuutioinen läppäpytty joka leipoi kiinni kovan käytön takia. Mitähän sillekkin kasetille tapahtui?
 
Hah! Voi vitalis.
 
Mun eka bändi oli yläasteella perustettu Syanid. Kaikki oltiin hyviä kavereita keskenään ja haluttiin soittaa rokkia ja heviä. Vedettiin just jotakin Metallican helpoimpia ralleja ja Klamydiaa jne. Jotain omiakin tais olla. Serkkutyttö lauleli. Vapaa-aikana unelmoitiin Metallican -94 Woodstockin VHS-nauhoitteen tahdissa.

Tais olla Anal Hug niminen HC-orkesteri. Pidettiin yhdet treenit ja sen jälkeen orkesteri tuhoutui musiikillisten erimielisyyksien takia. Onneksi Anal Hug sai seuraajakseen Gaanluh nimisen ''black metal'' bändin, joka sai aikaiseksi peräti yhden demon.

Sankariheviä, ko ei muutakaa löytyny. Omia biisejä soiteltiin, mukavaa oli, kiitos loistavien bänditovereiden.

Joskus 15-vuotiaana Children of Bodomin ja Nightwishin sekä In Flamesin perässä hiihdellen "melodista metallia". Olipa kyllä aivan hirveää rääpimistä näin jälkikäteen ajatellen, mutta paljon on ajasta kokemusta kourassa. Nimi vaihteli usein, koska sopivaa ei löydetty, mutta Antha taisi olla aika pitkään. Parasta bändissä oli se, kun saatiin jotain oikein aikaiseksi, kun piti soittaa paikallisessa toritapahtumassa rock-klassikoita. Muuten ei koskaan saatu mitään tehtyä.

no eka bändi oli white raven niminen black metal orkesteri. bändin perustaneet pojat soittavat samassa bändissä edelleenkin. vain eri nimellä ja musiikkia.

Ensimmäinen bändi kaikista onnettomista viritelmistä joihin olen osallistunut (niitä ei ole montaa, mutta niitä yhdistää se ettei mitään ole ikinä saatu aikaiseksi) taisi olla Litra, jonka senkin kanssa otettiin jotain valokuvia enemmän kuin soitettiin. Pari biisiäkin oli mutta ei niitä jaksettu opetella.