Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Monen kärventelytunnin jälkeen, joululahjaksi saamani rakentelupaketti on vihdoin valmis.
 
Settiin kuuluvat seuraavat moduulit:
-9700 MIDI to CV konvertteri ja virranjakaja muille moduuleille
-9720 Dual VCO kaksi oskillaattoria ja modulaattori
-9730 VCF kaksi filtteriä ja modulaattori
-9710 VCA/Mixer kaksi vahvistinta, mikseri, balansoitu modulaattori, kohina- ja vaippakäyrägeneraattori
-FR-7 3U korkuinen räkkikotelo
 
Tarkemmat speksit löytyvät PAiAn sivuilta.
http://www.paia.com/p9700s.asp
Tommy Falk (Unease) tarinoi setistä kuvineen ja ääninäytteineen:
http://www.unease.se/paiabuild.htm
 
Ajattelin kertoa tässä muutamia havaintoja matkan varrelta, josko tällainen setti kiinnostaisi jotakuta muutakin.
 
---
 
Itse laatikko jossa tavarat saapuivat oli yllättävän pieni, n. 31x11x45 cm. Tämä johtui suurelta osin siitä, että myös sarjaan kuuluva räkkikotelo on koottava ja mahtui siis pieneen tilaan. Jokaisen moduulin osat oli pakattu omiin pusseihinsa, samaten kuin moduuleihin kuuluvat räkkiosat eli kunkin moduulin etulevy ja virtalähteen kytkentään liittyvät osat.
 
Moduuleiden osapussit sisälsivät sitten kaikki ao. komponentit yhtenä sekasortoisena läjänä. Tähän olisi mielestäni voitu panostaa enemmän. Ensitöikseen lajittelinkin jokaisen ison pussin sisällön pienempiin pussukoihin, vastukset ja konkat erilleen, samaten kuin IC:t, potikat jne. Helpotti huomattavasti myöhempää työtä, kun jokaista osaa ei tarvinnut arpoa ja erotella ison läjän keskeltä.
 
Piirilevyt olivat kukin "puuttuvia osia?" lapun sisään käärittynä, IC:t pehmoalustassa, räkkipaneelit muovikalvoissa, muutoin komponentteja ei etulevyjä lukuunottamatta oltu erikseen suojattu. Moduulien etulevyt olivat isompien räkkisarjapussien sisällä tiukasti teipattuina omissa pienemmissä pusseissaan. Naarmuiset etulevyt eivät toki olisikaan settiä kaunistava ominaisuus.
 
Yhtään viallista komponenttia ei koko setistä löytynyt ja toisaalta PAiAn palautus/vaihto-palvelu toimii hyvin, joten ylimääräinen lajittelu oli ainoa alkuvaiva.
 
Jokaiselle moduulille löytyi oma reilu parikymmentäsivuinen koontamanuaali, ja tämä osio oli tehty hyvin. Yksityiskohtaisen, hyvässä loogisessa järjestyksessä etenevän ja kuvitetun opastuksen lisäksi jokaikiselle komponentille oli jopa oma tsekki-ruutu, johon tehdyn asennuksen sai ruksata homman edetessä. Mukana olivat myös piirikaaviot, levyjen komponenttiasettelut (PCB layout) sekä vaiheittaiset kaavakuvat kaikista piuhakytkennöistä. Jopa johdinten pituudet (tuumina) ja asennusjärjestys oli annettu, joten ohjeita seuraamalla pystyy tekemään varsin siistiä jälkeä pahemmaltakin vaikuttavasta piuhahässäkästä. Kun jokaisen piirilevyn ja etulevyn välille tulee keskimäärin 30 piuhaa, tarkempi ohjeistus onkin plussaa.
 
Eikä tässä kaikki, kunkin manuaalin loppuosa on omistettu tarkastus- ja säätöohjeille. Näiden ohjeiden avulla kunkin moduulin toiminnot saa toivottavasti säädettyä optimaaliseksi ja samalla oppii myös ymmärtämään ko. moduulien toimintaa ja käyttöä. Lopussa on myös yleinen suunnitteluanalyysi, joka käy kohta kohdalta läpi ko. moduulin elektroniset toiminnot. Hyvä PAiA!
 
Hymyilyttäneenä yksityiskohtana, ainakin yhden manuaalin testiosiossa puhuttiin kirjaimellisesti "savutestin" ottamisesta ensiksi.
 
---
 
Komponenttien laadusta seuraavaksi. Vastuksista suurin osa oli 5% hiilikalvovastuksia, muutamiin kriittisempiin paikkoihin oli tarjolla 1% metallikalvoja. Tämä sarja ei tietenkään ole mitään hifiä, vaan analoginen syntikka. Siitä huolimatta, muutamia hinnakkaampia settejä tarkastellessa huomasin, että joissakin jopa kaikki vastukset olivat 1% metallikalvoja. Mikäli haluaa mahdollisimman vähän pohjakohinaa ja tarkasti toimivat piirit, tämä onkin ymmärrettävää.
 
Omassa setissäni päädyin lopulta kompromissiin. Ahkerasti kaavioita vertailtuani, korvasin valikoidun joukon hiilikalvoja metallisilla ja loput sitten alkuperäisten ohjeiden mukaan.
 
Kondensaattoreissa kahtiajakoisuus oli vieläkin suurempi. Paikkoihin joihin olisin itse tarjonnut polkoa oli merkattu keraamisia konkkia. Toisaalta sarjasta löytyi myös polystyreenikonkkia, merkki siitä, että jälleen kerran muutamiin kriittisiin kohteisiin oli panostettu. Tavoilleni uskollisena halusin tietenkin panostaa hieman enemmän, niinpä vaihdoin suuren osan keraamisista konkista polyesteriin ja muutamiin kohteisiin jopa polystyreeniä. Muutamia pieniä suotoarvoja, esim. useat jännitteensuodon 10 nF:t vaihdoin samalla 100 nF:ksi.
 
Potentiometrit olivat Alphan isoja metallirunkoisia, ei huomauttamista näistä. Potentiometrien nupit myös asiallisesti settiin sopivia, eikä ihan halpisnuppeja. Katkaisijat Alpsin tavaraa, myös OK. Potikoiden sovittamisessa räkkietulevyihin ilmaantui veikeä piirre; potikoiden reiät olivat sen verran suuret, että potikat täytyi varta vasten keskittää paikkoihinsa, muutoin rivit heittivät suunniltaan.
 
Minijakit (3.5mm) muovirunkoisia, mutta täysin toimivia lajissaan. Eräänlaisena extrana joihinkin paikkoihin joissa ei tarvittu CC-tyyppiä (normally closed), oli sellaisia tarjolla.
 
Erillinen patch-kaapelisetti oli taas toinen juttu. Miniplugit olivat melko heikkoa tavaraa, muovirunkoisia tekeleitä joissa liitinosatkin sojottivat milloin minnekin. Toisaalta, ahtaasti etulevyihin sijoitetut jakit eivät välttämättä mahdollista kaikkien parempienkaan plugien käytöä. Kokeilin muutamaa itseltä löytynyttä, ja ne eivät yksinkertaisesti mahtuneet kahteen vierekkäiseen jakkiin, plugien runko-osat ottivat kiinni toisiinsa. Itse piuha oli puolestaan joustavaa silikoonikaapelia, ei paha, joskin ohutta tavaraa. Käytäntö osoittaa kuinka nämä tulevat kestämään, epäilys heräsi että plugien vaihtoa on joskus edessä.
 
Moduulien mukana tulleet piuhaniput olivat OK tavaraa ja sitä oli riittävästi, jokaisesta sarjasta jäi ylimääräistä. Hieman omituista oli kuitenkin, että VCO-setin (9720) piuhasatsi oli pykälää ohuempaa tavaraa kuin muiden moduuleiden.
 
Setin mukana tuli 12V 1A AC-muuntaja, mutta 120V verkkojännitteelle. PAiAn kautta ei edes saa eurosopivia virtalähteitä, joten tilatessa kannattaa erikseen pyytää jättämään ko. härpäke pois, näin jopa säästää 4$ tilaushinnasta. Itse tilasin Elfalta Mascotin 12V AC/AC muuntajan ja Speakon jakki/plugisetin. Speakonin avulla sain räkkikotelon takalevyyn varman ja helppokäyttöisen liitoksen muuntajaa varten.
 
Ei varsinaisesti osien laatuun liittyvää, mutta pakkaustyön jälkeen kuitenkin. Kaikkien moduulien osissa oli jonkinasteista sekaannusta. VCO-pakkauksesta puuttui yksi vastusarvo kokonaan, ylimääräiseksi jäi muita arvoja plus nippu 10K vastuksia, ikäänkuin lisäheittona? VCF-pakkauksessa taas 100K vastuksien tilalle näytti tulleen nippu 10K arvoja. VCA-pakkauksessa poissaolollaan loistivat jälleen kaikki 100K, tilalla ylimääräisiä 47K. Tästä paketista puuttuivat myös kaikki diodit. Yhdestä etulevysarjasta puuttui kiinnitysruuvi, mukana oli väärää kokoa. Noin 850 komponentin määrässä muutama moinen ei vielä välttämättä hetkauta, mutta PAiA pyytää näistäkin asiakaspalautetta, jos ei muuta niin toimintoja parantaakseen. Tokihan rakenteluni olisi pysähtynyt hetkeksi em. puutteisiin, jollei omista varastoista olisi löytynyt heti tilalle.
 
---
 
Koko setin kokoamiseen käytin kaikkinensa n. viikon päivät. Periaatteessa hyvä ja turhaan kiirehtimätön kokoamisvauhti oli moduuli per päivä, mutta minä käytin lisäaikaa ylimääräiselle suunnittelulle ja osien vaihdolle. Alle neljän (täyden) päivän tätä värkkiä ei mielestäni ole syytä yrittääkään kasata, homma menee helposti hutiloinniksi. Rauhallisesti tehden, jokainen moduuli toimi ensisavuilta lähtien niin kuin pitikin.
 
Mainion ohjeistuksen lisäksi kokoamistyötä auttoi hyvin merkattu PCB. Jokaisen osan paikka oli merkitty selvästi, itse piirilevyt tukevaa materiaalia, juotoskohdat vahvoja ja kaikenkaikkiaan laadukasta tavaraa. Plussaa jälleen.
 
VCO:n virittäminen tarjosi kuitenkin ylimääräistä pähkäilyä, josta selvisin viimein PAiAn teknisen tuen avustuksella. Manuaali, niin hyvä kuin muutoin olikin, ei tarjonnut riittävästi nippelitietoa minunlaiselle tuunaajalle, joten konseptia täysin ymmärtämättä yritin kalibroida oskillaattoreita ehkä turhankin tarkkaan. PAiAn Scott Leen antamat vihjeet selkiyttivät tilanteen, tarjosivat lisäviritysohjeita ja yleispätevää käyttötietoa.
 
Kalibrointia pähkäillessäni löysin VCO-piiriä mittaillessa ja tutkiessa ohimennen muutaman kohteen, joissa lisätty suodatus tai hieman suurempi kapasitanssi muutti oskillaattoreiden ääntä mukavantuntuisesti. Hieman karkealta kuulostaneesta kolmioaallosta poistui aallon harjalla ratsastanut (diodikytkentä?)napse ja siniaallosta tuli samalla täyteläisempi. Jätin aavistuksen loivemman yläpään lopulta kuitenkin vain toiseen oskillaattoriin, joten toisesta saa ulos särmempää tavaraa. Ramppiulostuloon (saha-aalto) ja pulssiaaltoon en onnistunut vaikuttamaan yhtä selvästi moduloimatta itse aaltoja. Parilla ICn suodatuskonkalla poistin kuitenkin aaltoihin liimautunutta ylimääräistä häröä.
---
 
Muutaman päivän soittotestien perusteella olen, jos ei muuta niin entisestään vakuuttuneempi analogisten moduuleiden äänellisestä ulottuvuudesta ja monipuolisuudesta. Ääni elää ja muokkautuu tavalla jota digi edelleenkin vain jäljittelee. Äärimmäiseen häiriöttömyyteen, puhtauteen tai stabiilisuuteen nämä eivät kykene, maanläheisesti elävään soundiin kylläkin. Erillisiä ääninäytteitä en lupaa, alussa kertomastani Uneasen linkistä samoin kuin PAiAn omilta sivuilta löytyy jo suuntaa antavia näytteitä.
 
---
 
Moduulisetin suunnitteluun liittyvää motkotusta. Kun pieneen tilaan ahdetaan niin paljon toimintoja kuin tästä setistä löytyy, visuaalisuus alkaa kärsimään. Rajattu tila asettaa toki rajoituksia, mutta räkkisarjojen etulevyjen suunnittelussa on mielestäni visuaalisesti paranneltavaa. Mahdollisesti kymmenilläkin piuhoilla yhdisteltyinä moduulisetti alkaa näyttämään heikkohermoisemmalle ahtaalta ja sekasortoiselta, sille ei yksinkertaisesti voi mitään. Mutta muutamien jakkien symbolit peittyvät osin kiinnitysmuttereiden alle. Toiseksi, itse tekstien/symbolien harmaa väri ei erotu mustasta taustasta kovin hyvin, joten kokonaisuudesta tulee etenkin hämärässä valaistuksessa hieman vaikea hahmottaa. Tämä on kuitenkin setin (valitettava) ominaisuus, itse painatus/maalausjälki oli kauttaaltaan hyvä.
 
---
 
Loppukaneettina, tähän rahaan ei vastaavia ominaisuuksia todennäköisesti löydy muualta, ellei jo omista laajaa komponenttivarastoa, hyvää työkaluvalikoimaa ja vielä(kin) enemmän omaa aikaa. Helpommalla toki pääsee samaan ostamalla valmiita moduuleita, ellei hinta ole este. Pelkästään säästösyistä tällaista projektia ei kuitenkaan ole mielestäni syytä harkitakaan.
 
Täysin aloitteleville elektroonikoille en settiä suosittele, vaikka mukana tuleva ohjeitus riittäisikin jokaiselle jolla on riittävästi aikaa, kärsivällisyyttä ja huolellisuutta. Niille, joilla on jo aiempaa kolvauskokemusta, riittävästi malttia ja kyky ymmärtää perussymbolit ynnä termit, tämä setti on tavallaan jopa helppo pala.
 

 
Vastaan settiä koskeviin kysymyksiin mahdollisuuksieni mukaan, antaa palaa.