Kitarat: soittaminen ›

Onko Teidän mielestänne ihmisellä joitain tiettyjä synnynnäisiä fyysisiä ominaisuuksia, joista on kitaran soittoa ajatellen jonkinlaista haittaa/hyötyä? Onko esim. pitkistä sormista etua tai ylitaipuisista "nakkisormista" haittaa?

Onko Teidän mielestänne ihmisellä joitain tiettyjä synnynnäisiä fyysisiä ominaisuuksia, joista on kitaran soittoa ajatellen jonkinlaista hyötyä?
 
... viitaten nimimerkkiisi niin ainakin yhdellä ihmisellä on ollut synnynnäisiä ominaisuuksia...

Ei kitaristiksi synnytä, kitaristiksi reenataan.
 
Jos katsoo tämän päivän suosituimmat (lue:nopeimmat, heh) kitaristit (Vai, Petrucci jne.), kaikki treenasi joka päivä lähes kaiken vapaa-aikansa.

Voi olla että pitkistä sormista on apua! Muuten ei yletä kaikkiin ääniin.

Voih näitä ketjuja. Aloitusviesti ja aihe olivat hyviä, mutta voi että sentään...
 
Heh, no vähän asiaakin. Tuo sormien pituus/paksuus ei kyllä tuntuisi vaikuttavan mihinkään. Tämän tästä näkee kuvia wanhoista suuruuksista tai sitten videoita nykyajan nopeuslaskureista, ja kyllä siellä tyylistä riippumatta vilisee pieniä tappeja ja hirmuisia letkuja.
 
Radiossa joskus joku tutkija kertoili, että eri soitinten soittajien aivoissa näkyy soitto-tilanteessa hieman erilaisia sähkövirtoja. Toki on siis luonnollista että esim. rumpali käyttää paljon enemmän koko kehoaan kuin vaikkapa kitaristi, eli tuolla selittyy (osaksi) aivojen eri osa-alueiden käyttö. Mutta muuallakin oli eroja, kuin vaan liike-keskuksissa. Nyt sitten vain etsimään optimaalista kitaristi-aivoa.
 
E: Voi olla että pitkistä sormista on apua! Muuten ei yletä kaikkiin ääniin.
 
Niin no, toi on totta tietty jos harrastaa jotain Al Di Meola- juttuja.

Letkeet sormet vois olla hyvät. Tyyliin saatko nimettomän ja keskisormen yhteen -auki... Hankala selittää, mutta sellasta sormijumppaa kuiteski...
Eikö oo olemassa pätevä kitaristi, joka soittaa kahdella sormella (vasuri). En muista nimee.

Ei kitaristiksi synnytä, kitaristiksi reenataan.
 
Jos katsoo tämän päivän suosituimmat (lue:nopeimmat, heh) kitaristit (Vai, Petrucci jne.), kaikki treenasi joka päivä lähes kaiken vapaa-aikansa.
 
tässä "treenaan kaiken vapaa-aikani" tekniikassa on vain se huono puoli ,että jos soitan tyylin pari 3h putkeen, niin sen jälkeen ei enää luonnistu niin hyvin, soolot rupeetökkimään jne. Sama aloittaessa, kun aloittaa 3h soittoputken, tarttee soittaa n. 10min "before the top is reached". Tästäkin tasosta pääsisi varmaan pois jos treenaisi tyyliin wylde/petrucci/vai, eli kaiken vapaa aikansa.

Eikö oo olemassa pätevä kitaristi, joka soittaa kahdella sormella (vasuri). En muista nimee.
 
Oli, Django Reinhardt.

tässä "treenaan kaiken vapaa-aikani" tekniikassa on vain se huono puoli ,että jos soitan tyylin pari 3h putkeen, niin sen jälkeen ei enää luonnistu niin hyvin, soolot rupeetökkimään jne. Sama aloittaessa, kun aloittaa 3h soittoputken, tarttee soittaa n. 10min "before the top is reached". Tästäkin tasosta pääsisi varmaan pois jos treenaisi tyyliin wylde/petrucci/vai, eli kaiken vapaa aikansa.
 
Häh? Nyt en oikein ymmärrä sua? Tarkoitatko, että sormet ei jaksa? :)

Häh? Nyt en oikein ymmärrä sua? Tarkoitatko, että sormet ei jaksa? :)
 
no kai se jotain sellasta on, vai keksitkö jotain muuta syytä? Tosin joku sellane "nyt ei enää viitti soittaa" tai liiallisen rokkimeiningin takia väsymys/ uupumus voi kyllä olla syynä tähän.

Onko Teidän mielestänne ihmisellä joitain tiettyjä synnynnäisiä fyysisiä ominaisuuksia, joista on kitaran soittoa ajatellen jonkinlaista haittaa/hyötyä? Onko esim. pitkistä sormista etua tai ylitaipuisista "nakkisormista" haittaa?
 
Fyysisesiä ominaisuuksia joista on suurta hyötyä, ei varmaankaan ole. Muu musiikillinen lahjakkuus on tietysti avain asia, kaikista ei tule huippu kitaristeja, vaikka kuinka treenaisi. Jossain tulee omat rajat vastaan. Toisaalta todella paksut sormet voivat olla haitaksi. Kuitenkin yleisesti ottaen jos haluaa hyväksi kitaristiksi täytyy olla lahjoja, oikeanlaiset harjoitus 'metodit' ja intoa :)

Synnynnäinen kitaristi on innostunut ja haluaa kokeilla kaikennäköistä kitaralla.

Mulla on 12 sormea, tilutan nopeammin.
:)) Toi oli aika hauska. Mutta tiedätkö, että on olemassa oikeasti sellainen oireyhtymä kuin kuusisormisuus. http://en.wikipedia.org/wiki/Impossible_syndrome
 
Musiikillinen lahjakkuus on kai se avain asia, mutta jos nyt puhutaan teknisestä taituruudesta/nopeudesta niin onhan juoksijoistakin toiset lyömättömiä lyhyillä matkoilla, toisilla taas on ns. lahjoja pitkän matkan juoksuun. Voisi kuvitella, että kaikilla menestyneillä tiluveikoilla on keskimäärin enemmän nopeita lihassoluja, siis lahjakkuuden ja karismaattisen persoonallisuuden lisäksi.

Kyllä musan alalle aina on pohjaedellytykset syntämästä tosin kykyjen esille tuonti vaatii harjoittelua ja soittamaan opettelua enkä tarkoita sitten koulun penkillä vaan ihan jos on tarpeeksi korvaa ja hyvältä kuulostamisen tajua sujunee hyvin niilläkin.

Mun uskoakseni "normaalit" ihmiset ovat kaikki lähtökohtaisesti samalla viivalla aloittaessaan soittoharrastuksen. Huipulla on niin pitkä- kuin lyhytsormisia soittajia, niin kuin millä tahansa muullakin alalla tekijöiden fyysiset ominaisuudet vaihtelevat.
 
Mielestäni musiikki on muutenkin enemmän oivaltamista kuin suorittamista.

tässä "treenaan kaiken vapaa-aikani" tekniikassa on vain se huono puoli ,että jos soitan tyylin pari 3h putkeen, niin sen jälkeen ei enää luonnistu niin hyvin
 
Hmm....taitaa mulla olla jossain määrin samaa "ongelmaa", tarkkuus tipahtaa jotenki ku napista painais.... Mut eipä tuo niin haittaa, pitää sitten vaikka pienen tauon siinä vaiheessa.

Hmm....taitaa mulla olla jossain määrin samaa "ongelmaa", tarkkuus tipahtaa jotenki ku napista painais...
 
Sitä kutsutaan rentoutumiseksi. :)

Onhan monilla lahjoja musiikin ja soittamisen suhteen, ne ovat synnynnäisiä, geneettisiä ominaisuuksia.
 
MUTTA. Mielestäni soitossa pätee se sama, kuin kaikessa muussakin, eli ei ole niinkään väliä kellä on lahjoja mitenkä paljon ja kellä ei, se kehittyy paremmaksi, joka soittaa ja treenaa enemmän.

tässä "treenaan kaiken vapaa-aikani" tekniikassa on vain se huono puoli ,että jos soitan tyylin pari 3h putkeen, niin sen jälkeen ei enää luonnistu niin hyvin, soolot rupeetökkimään jne. Sama aloittaessa, kun aloittaa 3h soittoputken, tarttee soittaa n. 10min "before the top is reached". Tästäkin tasosta pääsisi varmaan pois jos treenaisi tyyliin wylde/petrucci/vai, eli kaiken vapaa aikansa.
 
Kirjoituksessasi on paradoksi.