Kitarat: kitarakamat ›

Mikä ihme siinä on että G-kieli tuntuu olevan aina epävireessä? Onko tähän jotain vinkkejä mistä olen jäänyt paitsi? Ja mistä tuo yleensä johtuu?
 
edit. tarkennetaan vielä että kielen saa kyllä vireeseen, mutta tuntuu että se on aina millin tarkkaa työtä ja yhden bendin kun tekee niin joutuu uudelleen virittelemään.
 
Ehkä en vain osaa.

Oot kiertänyt sen viritintappiin liian löysästi?

Oot kiertänyt sen viritintappiin liian löysästi?
 
Mitä tarkoitat? Muutama kierros siinä on niin kuin kaikissa muissakin. Tämä on sitä paitsi vaivannut kaikilla kitaroilla ja aina.

Tuohon auttaisi varmaan earvana tai muu kompensoitu satula. Jos siis tuossa nyt on kyse sellaisesta epävireisyydestä kuin luulen. Sama probleema muakin vaivaa, mutten ole saanut aikaiseksi hankittua korjausta. Kuulemma punotulla g-kielellä ongelmaa ei välttämättä olisi, mutta itse ainakin olen tykästynyt punomattomaan, joten vaihto ei tule kysymykseen.

Oisko satulan ura liian ahdas? Lyijykynää uriin saattais toimia ensiapuna.

Joku linkitti täällä joskus kuvan siitä eräästä tavasta kiertää se G-kieli tapin ympäri, jonka pitäisi pitää vire paremmin, en nyt muista osoitetta...

Joku linkitti täällä joskus kuvan siitä eräästä tavasta kiertää se G-kieli tapin ympäri, jonka pitäisi pitää vire paremmin, en nyt muista osoitetta...
 
Lyijäriä tahi nut-saucee suosittelen.. Periaatteessa kaikki hyvät tavat kiertää kieli virikoneen tappiin on yhtä hyviä. Onhan niitä kaikenmoisia "ylös-alas ja ympäri"-solmintoja, joiden pitäis olla siitte parhaita, mutta kyllä hyvät ja liukkaat satulaurat on yks perusasia vireyden kannalta.

Jep. Itellä on ollut sama ongelma aina...ja kaikissa kitaroissa. Muut kielet saa helpommin "osumaan" muihin kieliin virettä silmällä pitäen, mutta tuo G-on aina vaikein. Earvana-satula ja buzz-feiten korjaisi asian. Molemmissahan on käsittääkseni suurin ero juuri tuon G-kielen kohdalla, eli näissä systeemeissä G-kielen skaala on hieman lyhempi kuin muiden.

Juu parissa ensimmäisessä kitarassa taisin hajoilla samaan. Tuossa Gibsonissa on nyt Earvanan satula ja punottu G-kieli, joten sen kanssa ei ongelmaa ole, mutta tuo punottu G-kieli ei tosiaan kaikkien juttu ole. Satulaurat kannattaa tosiaan laittaa kuntoon, eli vähän "liukastetta" sinne ja "rösöt" pois, jos semmoisia on. Jos ura näyttää ahtaalta, niin sitten aavistuksen verran laajentaen.

Periaatteessa kaikki hyvät tavat kiertää kieli virikoneen tappiin on yhtä hyviä.
 
Hyvä tapa=kieli menee ekalla kierroksella itsensä yli, vai kuinka?

Eipä ole ongelmaa ilmennyt enää parin hankinnan jälkeen :) Meikäläisen EX. Schecterissä ei tuota ongelmaa ollut eikä ole kyllä tässä Gibsonissakaan ilmennyt testiaikana.

Kyse ei siis ole siitä että G-kielen tappi luistaisi tai kieli jäisi satulaan kiinni. Kyse on siitä että muutamat ensimmäiset nauhat eivät ole kitarassa siinä kohdalla missä niiden punomattoman g-kielen kanssa pitäisi olla, jotta nuotit soisivat vireisesti. Hienovireen laittaminen kohdalleen ei auta tähän ongelmaan. Ongelma ei myöskään ole ihan uusi.
 
Oman kitaran kun saa viritettyä niin että toi ongelma ei haittaa, niin sitten pändin toinen kitara ei soi samoin. Muutamissa biiseissä tuo haittaa erityisen paljon. Ongelma vielä korostuu jos toinen kitara on 24-skaalainen ja toinen on 25-skaalainen. G-kieli soi vapaana ihan vireisesti, mutta kun tööttää muutamalta ekalta nauhalta, niin ei ole vireessä. En ole keksinyt tuohon muuta konstia, kuin vaihtaa sormitusta, jolloin ongelma poistuu. Muuten toimivaa satulaa kun en kehtaisi millään vaihtaa. Tämä on mielestäni sellainen asia että se pitää vain tiedostaa ja opetella elämään sen kanssa, vähän samanlainen kuin tukanlähtö...

Kyse ei siis ole siitä että G-kielen tappi luistaisi tai kieli jäisi satulaan kiinni. Kyse on siitä että muutamat ensimmäiset nauhat eivät ole kitarassa siinä kohdalla missä niiden punomattoman g-kielen kanssa pitäisi olla, jotta nuotit soisivat vireisesti. Hienovireen laittaminen kohdalleen ei auta tähän ongelmaan. Ongelma ei myöskään ole ihan uusi.
 
Oman kitaran kun saa viritettyä niin että toi ongelma ei haittaa, niin sitten pändin toinen kitara ei soi samoin. Muutamissa biiseissä tuo haittaa erityisen paljon. Ongelma vielä korostuu jos toinen kitara on 24-skaalainen ja toinen on 25-skaalainen. G-kieli soi vapaana ihan vireisesti, mutta kun tööttää muutamalta ekalta nauhalta, niin ei ole vireessä. En ole keksinyt tuohon muuta konstia, kuin vaihtaa sormitusta, jolloin ongelma poistuu. Muuten toimivaa satulaa kun en kehtaisi millään vaihtaa. Tämä on mielestäni sellainen asia että se pitää vain tiedostaa ja opetella elämään sen kanssa, vähän samanlainen kuin tukanlähtö...
 
Tosi on! G-kieltä ei saa soimaan vireessä avoimilla soinnuilla, tai jos sen virittää että soi niin ei sitten toimi barreilla.
 
"The G (and B) string drives people crazy on the guitar. They tune it, then play a C chord or A minor chord, but the G string sounds wrong. Fuzz and distortion makes the wrongness even more apparent. So they tune the G string by ear so that chord is in tune... and then all the other chords they play sound wrong. Way down there at the first fret, all your intonation acrobatics (which mostly affect the other end of the string!) will be of little use, so what do you do? Sigh wearily... and look for another guitar, which might fix the problem... sorta.
 
The explanation won't make you happy. In the "first position," meaning for chord shapes that are mostly on the first couple frets on the guitar, the G string is often used for the upper part of a musical interval called a "third," either major or minor third. (This musical term is not to be confused with "third harmonics;" it's a totally different thing.) In an ideal world, a "major third" is two notes (a "diad") whose frequencies are in a ratio of 5 to 4, or 1.25, while a "minor third" is in a ratio of 6 to 5, or 1.2. If those ratios are true, these diads (note pairs) sound wonderfully in tune and harmonious.
 
Here's where it gets hairy. In our 12-tone Western scale, where all the notes are equally spaced, no pair of them are exactly in a 1.2 or 1.25 ratio. If you pull out your calculator and multiply 1.05946 by itself a few times, you'll land on 1.189 and, next, 1.2599! The first one is actually 15 cents flat from where your ears will want a minor third to be, and the second is 14 cents sharp from where a major third should be! So if you tune a chord that includes a major third "by ear" until it sounds perfect, that same chord with a minor third substituted in it will be 29 cents out of tune... almost a third of a half-step. (Cue: wailing and gnashing of teeth.)
 
For comparison, a "fourth," the frequency span from A down to E, should be in a ratio of 4 to 3, or 1.3333... and in our Western scale, it lands on 1.3348. Damn close... only 2 cents sharp. A "fifth" (E to B, the ultimate punk rock interval; one string over, 2 frets up) should be 3 to 2, or 1.5000, but it lands on 1.4983 in our scale... 2 cents flat. Fourths and fifths are definitely close enough for rock and roll.
 
But... pile on a bunch of fuzz/distortion (which nakedly reveals tuning problems) and place those "third" notes right on the pesky first fret of the guitar, and you can have the ultimate homicidal-suicidal tuning nightmare. There's not much you can do. When a musician with a song including lots of first position complex chords notices this problem, he (and you) can go nuts trying to get his guitar in tune. There are actually chord progressions that simply cannot be played completely in tune on some guitars, period; you have to tune by ear for part of the chord progression, record it, then retune for the other part of the chord progression, and punch all those parts in... with very fast fingers. Or get another guitar... and hope!
 
You can try to suggest transposing the chord to some other part of the neck. Sometimes it works, if you can convince the musician. I had one client with a beat-to-hell Strat and a song with a first-position chord sequence that could not be tuned. No way, no how. We almost went insane, because he WOULD not use another guitar. It was a simple song, yet we spent hours trying to get a track done that did not sound horribly sour.
 
What could I do? Nothing... except try to learn why. That started me on the journey which led to this article. Thanks for reading, and good luck in the future... with all those keyboards, loops and samples! Hey, electric guitar's not dead, it just smells funny..."

Ennen asian hyväksymistä tsekkaisin kuitenkin satulan. Etenkin jos vapaa kieli soi vireisesti ja intonaatio 12:lta nauhalta on kondiksessa, mutta avosoinnut kuulostaa kuolemalta.
 
Jos kieli on liian korkealla satulan kohdalla (=ura ei ole tarpeeksi syvä), tulee kieltä herkästi painettua 1-4 nauhoilla liian voimakkaasti jolloin se soi ylävireisesti. Kuluneet nauhatkin voi saada skeban kuulostamaan epävireiseltä tietyissä kohdin kaulaa.

Itsellä ei ole ollut tuota g-kielen epävire-ongelmaa noitten floikka-kitaroiden kanssa...Fenderissäkään g-kieli ei ole epävireinen, ongelma onkin siirtynyt b-kieleen :(

Ruokankaan sivulla ko juttu on käsitelty hyvin oikein kuvien kanssa siellä Buzz Feiten-kohdassa. Suosittelen kurkkaamaan. Meikäläinenkin ymmärsi 21 vuotta asiaa kummastelleena (nimim. kitara viritetty epävireeseen jotta isoin osa soinnusta kuullostaisi hyvältä)
 
http://www.ruokangas.fi/buzzfeiten.html

Vaihdoin sitten kielet ja yksi suurin syy tuohon että kieli meni nopeasti epävireeseen oli juurikin tuo satulan ahtaus. Muutenkin oli niin vanhat kielet että siitäkin taisi johtua tuo epävireen tuntu. Mutta tuo pikku epävire eri kieliin nähden jäi, jonka kanssa ilmeisesti joudutaan vain elämään.

Juu, kyllä sen kanssa painivat kaikki muutkin...
 
On muuten melko usein tuo satulan "huonous" syynä sille että kitara on hankala virittää. Huonon satulan kanssa pitää kitara aina ikäänkuin kiristää vireeseen. Senkin kun oppii tekemään automaattisesti, niin saa olla melko huono satulakin ettei sen kanssa voi elää.
 
Lyijykynä, Nut sauce tai soitinrakentaja tosiaan auttavat tuohon satulaongelmaan. Kannattaa kuitenkin aina ensin vaihdattaa satula, ennen kuin lähtee vaihtamaan virittimiä. Kun vaihtaa satulan, kannattaa koittaa samalla noita kompensoituja satuloita, jos se G-ongelma tuntuu ylitsepääsemättömältä.

G-kieleltä soitataan just sopivasti usein barre-sointujen (isoja) terssejä, jotka kitaralla soi kovin, kovin rumasti kun kitara ei vireinen soitin ole. Tätä kuulemma soitinrakentajat kompensoi laittamalla "barre-miehille" G-kielen intonaation pikkaisen alavireiseksi - tosin sen minkä terssien puhtautena voittaa häviää sitten jossain muualla.
G-kielen ongelma myös pahenee mitä paksumpia punomattomia kieliä käyttää.
 
Satulan korkeus (=kielen lähtökorkeus) on kanssa yksi seikka mihkä kannattaa kiinnittää huomiota, joissain tehdaskepeissä kun se on melkoisen korkealla. Tämä toki laittaa het avoimien, satulan läheltä otettujen sointujen vireet miten sattuu.
 
Kompensoidulla satulalla voi myös korjailla tuota G-kielen epävirettä. Taitaapi hammaskompensoidussa satulassa G-kielen kohdalla ollakin isoin hammas, jos oikein muista.
 
Huonon satulan kanssa pitää kitara aina ikäänkuin kiristää vireeseen.
 
Kiristämällä myös virikoneen välykset poistuu joka myös edesauttaa vireen pysymistä, arvailen.