Aloittelijat ›

Mä ainakin olen alottelijoilla nähnyt enemmän noita stratoja.
 
Ehkä jos ne alotteliat tykkäis enemmän telestä ni kai niil olis se öhö-öhö.

Strato huippu. Tele hyvä muuten mutta yhdestäkään telen kaulasta en ole erityisemmin tykännyt mitä olen kokeillut.

Strato huippu. Tele hyvä muuten mutta yhdestäkään telen kaulasta en ole erityisemmin tykännyt mitä olen kokeillut.
 
No, aina voi teetätyttää kitaraan uuden otelaudan tai kokonaan uuden kustom kitaran, jos on pikkusen ylimäärästä rahaa ja ongelmia niiden tuhlaamisessa. Pitäs munkin tehä tolle mun telen kaulalle jotakin. Ei meinaan oo mikään paras mahollinen.

ehdottomasti stratocaster

http://www.ishibashi.co.jp/webshop/world/guitar/fender-j/tl-btx.htm
 
Tossa tietysti olet väärässä, jos tarkkoja ollaan. Japanissa tehdään Bigsby-versiota, jota saa myös jenkeissä. Luultavasti niitä on saanut aiemminkin (joskus 60-70-luvulla?!), koska tuollakin linkin sivulla puhutaan "aidosta Fender-Bigsbystä".
 
Olipa hienoa huomata olleensa väärässä. Kiitos korjauksesta.

Mä ainakin olen alottelijoilla nähnyt enemmän noita stratoja.

Ehkä jos ne alotteliat tykkäis enemmän telestä ni kai niil olis se öhö-öhö.
 
syynähän voisi olla, että aloittelijat eivät välttämättä heti tiedä minkälaista musaakkia sitä ruvetaan työstämään. Kuten on jo aikaisemmin tullut selville, niin strato sopii monenlaiseen vääntöön.

syynähän voisi olla, että aloittelijat eivät välttämättä heti tiedä minkälaista musaakkia sitä ruvetaan työstämään. Kuten on jo aikaisemmin tullut selville, niin strato sopii monenlaiseen vääntöön.
 
Kyllä Telelläkin voi soittaa melkein mitä vaan.

Kyllä Telelläkin voi soittaa melkein mitä vaan.
 
Niin voi kuule 335:lläkin. Ja Les Paulilla, mutta Strato ON monipuolisin.

Kyllä Telelläkin voi soittaa melkein mitä vaan.
 
Joo sillä voi soittaa Start me upin lisäksi Honky Tonk Womania ;-)

http://www.ishibashi.co.jp/webshop/world/guitar/fender-j/tl-btx.htm
 
Tossa tietysti olet väärässä, jos tarkkoja ollaan. Japanissa tehdään Bigsby-versiota, jota saa myös jenkeissä. Luultavasti niitä on saanut aiemminkin (joskus 60-70-luvulla?!), koska tuollakin linkin sivulla puhutaan "aidosta Fender-Bigsbystä".
 
Olipas hienoja, mutta kaulamikiksi ehkä humbucker, jos itse hankin, meneekö noissa muuten kielet rungon läpi?

sanokaa mitä sanotte, mutta kyllä noi kammella olevat telet on kauheen näkösiä..
Leo Fender kääntyy todellakin haudassaan.

Strato on varmaan kuitenki sellanen kitara, ett se jakaa mielipiteitä. Vaikka tykkään stratosta, niin luulen tietäväni, mikä siinä mättää sellaisella ihmisellä, joka siitä ei pidä. Se on kuiteskin aika erillainen. Tele taas saattas olla semmonen "normaalimpi", jos nyt tällätavalla ajattelee. Tarkoitan siis, että stratoa varmaan enenpi...joko rakastaa tai vihaa. Telecasteriin suhde voi olla vähän neutraalimpi.
 
Minusta se on taas juuri toisinpäin.

Strato oli 80-luvulla niin suosittu, telen ollessa marginaalissa. 90-luvulla vaihtoehtoisuudet nosti päätään, ja tele on muodissa sen takia että se ei ole Yngwie Malmsteenin soitin. Muodit tulee ja menee. Strato on kuitenkin se perusoitin, ja se on kaikilla, ja siksi stratosta joko pitää (monipuolinen, ikään kuin standardi sähkis), tai sitten vihaa (minä olen individualisti, enkä soita mitään joka-pekan stratoa!). Teleä vihataan koska se on liian kauntri, ja yksinkertainen pölkky, retro ja vintage.
 
Molempi parempi. Vaikka kyllä tele ehkä silti mua kutkuttaa enempi, yksinkertaisuutensa takia.

Ensimmäinen sähkökitarani oli Tokain Breezysound Telecaster kopio. Kitara on ollut minulla kohta yhdeksän vuotta ja en ole missään vaiheessa kadunnut ostosta. Hyvä soittaa, soundikin tosi hyvä ja vielä ihan kauniskin kitara.
 
Stratosta taas en itse ole ikinä oikein välittänyt, mutta en sitä huononakaan pidä. Usein kuulee sanottavan -"Stratolla pystyy soittamaan kaikkea, mutta se ei ole paras missään"

Keith Richards soittaa teleä, se riittää.

"Stratolla pystyy soittamaan kaikkea, mutta se ei ole paras missään"
 
Erittäin hyvin sanottu.

Kitara niinkuin mieskin, eli yksinkertainen telecaster.
Nimim. USA-Fenkkustraton ex-omistaja (ei tosin sillä että strato mikään monimutkainen olisi, mutta..)

Vaikea sanoa kumpi on parempi. Itse ostin kesällä ekaksi sähkökitaraksi straton ,40v synttärilahjaksi. Tai tarkemmin sanoen Squierin Stratocaster halpakopion. Eipä ollut sillä budjetilla paljon valinnan vaikeutta....
Olen ollut tyytyväinen.Oli ihmeen helppo opetella kaikenlaista uutta (akustisella rämpyttänyt n20v).Joten tuo stratomallinen on ilmeisesti aloittelijalle helppo. Kuvastoissakin suurin osa halpakitaroistakin on stratokopioita.
Nyt tosin alkaa ruokahalu kasvaa soittaessa.Mulla on Squierin pakettivahvistin ,muistaakseni Champ 15 ?? 50 W?? tms , ja soundi tuntuu aika tylsältä ja muoviselta.
Kertokaahan jotain vinkkejä edullisista efekteista, joilla saisi vähän murinaa,viivettä tai kuulautta soundiin,hintaluokka.
Ja onnistuuko tällaisilla halpakamoilla,yleensäkään soundin parantelu.Jos sitten viiskymppisenä aito stratocaster kunnon vahvistimella olisi ajankohtainen.....

Muodit tulee ja menee. Strato on kuitenkin se perusoitin, ja se on kaikilla, ja siksi stratosta joko pitää (monipuolinen, ikään kuin standardi sähkis), tai sitten vihaa (minä olen individualisti, enkä soita mitään joka-pekan stratoa!). Teleä vihataan koska se on liian kauntri, ja yksinkertainen pölkky, retro ja vintage.
 
No siis tottakai stratolla on periteikäs historia ja monesti just Stratoo pidetään sellaisena sähkökitaran-malliesimerkkinä. Stratocaster kuitekin loppuenlopuks poikkee aika radikaalisti...näistä muista tunnetuista skitoista a'la LesPaul, Telecaster, SG..?!? Tottakai kaikilla noilla on omasoundinsa, mutt väitän niin, ett jos ois vaikka joku biisin soolo, missä vaihdettaisiin joka tahdissa kitaraa, ni kyllä minä epälisin, että strato ois kaikkein helpoin tunnistaa siitä joukosta.
 
Tätä minä tarkoitin tuolla edellisellä, siis että Tele on ehkä sellainen väliltä...hyvä tai sitt se ei oo kummonen. Strato taas jakaa mielipiteet paljon rajummin...epäilisin. Sitä joko rakastetaan tai vihataan.