Rummut: soittaminen ›

Kumiset lätkät on kyllä huomattavasti hiljaisempia. Olen tuota Remon pädiä testannut, ja kauhea metelihän siitä lähtee.
 
Jees, pitää katsoa jos joskus kumiseen insvestoisi. Onneksi koululaisten joululomien jälkeen alkaa taas kämppä olla normisti 5krt/viikko auki, joten pädiä ei hirveästi tarvitse.

Nyt kun tuli loma niin pidän taukoa treenaamisesta. Sillon kun huvittaa soitan mitä tahdon. Kun loma loppuu niin vois käydä kaikki osa-alueita läpi koska niissä löytyy parannettavaa.
 
Treenaus on kivaa.

Ensi vuoden alussa setti himaan ja Syncopationssia uudenlaisilla variaatioilla.

Rudimenttiloita olen ruvennut pyörittelemään.

Tällä hetkellä tollasia 16-osa komppilappusia ope antanut harjoiteltavaks... Myös lattari-hommeleita (mm. bossa novaa) on tullut soiteltua... Sit rudimentteja... Ihan paradiddleä sekä käsillä että jaloilla... Kokeilin sellaista piruuttani et vasen käsi ja oikea jalka menee yhtäaikaa ja päinvastoin... Kivaa aivojumppaa (tosin hyvin turhauttavaa sellaista kun vähänkin keskittymisen herpaannuttua menee perseelleen)... Syncopation-kirjaa pitäis alkaa seuraavaks vääntelemään... Siinä toivossa et pääsis tutkinnosta joskus läpi :)

Mää reenaan settiä, jossa ei oikeastaan ole treenattavaa. Sen verran tuttua kamaa, mutta kun basisti on epävarma. Soitellaan sitten myötätunnosta.

Pitäisi alkaa treenaamaan. Se ei kuitenkaan pelkkä peruskomppi käy kaikkiin maailman biiseihin, joten olen usein pulassa. :)

No täl hetkellä varmaan etin täydellistä tomien virettä meijän musiikkiin. Aika lähellä jo on.. Varsinaisesti TREENAAN ehkä täl hetkel nopeeta tuplabasarikomppia siten että ei menis pois tahdista, et luonnistuis paremmin kun nyt.

Itse havainnut sopivan raivostuttaviksi uudelleenlämmittelyiksi seuraavat kirjat
David Garibaldi: Future sounds
David Garibaldi: The Funky beat
 
...Varsinkin jälkimmäisen kanssa tulee aika usein spontaaneja itkuraivareita kun omat kurjat hermoratani ei kykene David-sedän aksenttijuttuihin. Toisaalta molempien kirjojen esimerkkien tahkoamisesta oon huomannut olevan kiistatonta hyötyä, vaikka niin pirun vaikeeta välillä onkin.
 
Paradiddlepuolella leikin varmaan kaikille tutuilla vanhoilla kunnon Stick control ja rolls, rolls, rolls - opuksilla, joita voi soittaa aina. Vähän liian harvoin tulee tosin soitettua:)
 
Tämän lisäksi väännän jaloilla Stick controllia niinikään...auttaa ihan kivasti tuplapedaaliongelmiin & toivottavasti tämän ansiosta meikäläinenkin on jonain päivänä vähän enemmän kuin ns. One trick pony, kuten Vinnie Paul kerran upeasti muotoili:D

E: guuh, tästä lähtien kyllä katson mille palstalle kirjotan :D
Ihmettelinkin miksi rumpalit oli eksyny kitarapalstoille.

David Garibaldi: Future sounds
Stick control
rolls, rolls, rolls loistavia kirjoja
 
David Garibaldi: The Funky beat
Mikä tämä on?

Funky Beat vissiinkin ilmestyi joskus 1990-luvun lopulla. Kirjassa tuli mukana kaksi cd:tä, joiden avulla voi myös soitella bändin kanssa ilman Garibaldin rumpujuttuja tai niiden päälle (jotain Tower of Poweria ainakin taitaa löytyä niiltä...)
 
Muutoin kirja on kai ikäänkuin tarkoitettu Future Soundsin jälkeen käytettäväksi. Suurin osa harjoituksista on rakennettu siten, että annetaan esim 4 kpl snare/haitsu-linjoja ja 4 kpl basarilinjoja, joita sitten soitetaan ristiin ja näin saadaan yhteensä 16 harjoitusta. Säästyypä tilaakin.
 
Itse olen havainnut tehtävät haastaviksi, ajoittain jopa liiankin. Aksentit on tuttua Garibalditykitystä, jossa hermoradat venyy ja paukkuu ja niitä soittaessa kehittyy varmasti, mutta Funky Beat ei mielestäni ole niin "hauska" harjoiteltava kuin Future Sounds, ehkä sen takia, että komppiharjoitukset eivät ole yhtä suoria ja niiden groovailuun tarvitaan aikaa ja keskittymistä.
 
Yllättävää sinänsä, mutta kovinkaan moni ei ole ilmeisesti kuullut ko.kirjasta. En tiedä, vedettiinkö se pois, vai eikö se saavuttanut suosiota, tms...
 
Jos haluat, voin kyllä lainata sitä. CD:iden olinpaikasta en tosin osaa sanoa:)
 
Niin, ja harjoittelulistaan voisi vielä lisätä Jim Chapinin Jazz-oppaan, jonka nimi ei nyt tule mieleen:)

Sun pitää Nolte vaan vakuutella soittokaverit, että ne muut biisit ovat niin huonoja.
Ne ovat niin huonoja biisejä, että niihin on täytynyt keksia jonkinlainen muu komppi...
 
On yritetty, ei ne usko. Meidän säveltäjä on aika jääräpäinen heppu. Viimekädessä se vetoaa siihen, että hän on säveltänyt sen rumbakompin siihen biisiin. Joskus olen siihen sanonut, että sitten se on väärin sävelletty, mutta sitä korttia ei kannata hirveän usein ruveta käyttelemään. Juu nou...? ;)

On yritetty, ei ne usko. Meidän säveltäjä on aika jääräpäinen heppu. Viimekädessä se vetoaa siihen, että hän on säveltänyt sen rumbakompin siihen biisiin. Joskus olen siihen sanonut, että sitten se on väärin sävelletty, mutta sitä korttia ei kannata hirveän usein ruveta käyttelemään. Juu nou...? ;)
 
Joo, nuo säveltäjät ja yleensä muiden instrumenttien soittajat ovat sitten itsepäistä porukkaa!
 
Sano niille, että ei Youngin veljeksetkään mitään rumbakomppeja säveltele!
Phil Rudd ei rumbaa soittele. Rumba on lehti eikä komppi.
 
No mutta toisaalta sitä olisi kiva osata kaikenlaista soitella. Tulee tuommoista usein mieleen kun taidot loppuu kesken...

Joo, on se vaikeeta kun synisti tekee biisin jossa on kahden tahdin pituinen filli, jossa kädet ja jalat vetävät jotain ihme 120-osa-synkopaatiota ja sitten herra ihmettelee, että miten niin et osaa, osaahan Jason Rullokin!;)
 
...mitä siihen sitten sanoa...syyttääkö tyhmää synistiä, koska se ei ole kiva, vaan sitä, ettei itse ole jaksanut treenata 6 tuntia päivässä?;)

Tällä hetkellä jurraan erilaisten koordinaatio sekä- jazztreenien kanssa. Myös Derek Roddyn Endurance-treeni on työn alla. Sitten aina silloin tällöin Stick Control:ia käsillä ja jaloilla sekä jotain satunnaista improvisaatiota.

Treenin alla riden soittaminen, ts. hakee sitä herkkyyttä tai "tatsia" siihen rideen. Kaikenlaista aksentointia, hyppimistä kellon ja pellin selän välillä, jazzahtavia ridekomppeja tyyliin Ian Paice. Tuollaista siis tällä haavaa, hieman samantyylistä basaritreeniä on myös meneillään.

Pädin varassa lähinnä oltu ja paradiddleä ja jotain single strokeja pyrkiny treenaamaan. Ensi viikosta alkaen treenis auki normaalisti ja sitte alkaa taas shoittaminen kunnolla.

Hoplaa! Tuli kai annettua joku ’uudenvuodenlupauksen’ kaltainen… Eli soittotaito olisi tarkoitus nostaa uudelle tasolle seuraavan puolen vuoden aikana. Saas nähdä miten käy… Tuntuu että kehitys on pysähtynyt, ja jotain olisi tehtävä. Olen tätä ennen paukuttanut rumpuja n. kolme vuotta. Olen pyrkinyt kartoittamaan ongelmakohdat ja ne ovat tässä:
 
-Vasen käsi ja KAIKKI sillä lähtevä härdelli: Tajusin oman laiskuuteni mm. single- ja doublestrokeharjoituksissa: olen soittanut niitä lähes pelkästään oikealla aloittaen. Tähän tulee muutos. Piste. Kaikki treenataan nyt huolella myös vasemmalla alkaen.
 
-Double stroke roll
 
-Time: JOKAISET treenit jatkossa metronomin kera.
 
-Jalat: Hevimeteliä kun toisinaan tykkää paiskoa, olisi hyvä jos tuplat luistaisivat edes jotenniin. Eivätkä pelkästään tuplat, haitsun tehokkaampi hyödyntäminen on myöskin mielessäni.
 
Kertokaahan kokeneemmat vinkkejä hyväksi treeniohjelmaksi, jotta em. osa-alueet kehittyvät. Minulla on käytännössä mahdollisuus istahtaa setin ääreen 3-4 kertaa viikossa, pari tuntia / kerta. Padia voin naputella joka ilta. Tämän lisäksi bänditreenejä on 2-3 kertaa /vko. Nyt pitäisi saada sellainen säännöllinen rutiini aikaiseksi. En odota ihmeitä tältä puolen vuoden jaksolta, mutta jonkunlaisen tukevan perusjalan ajattelin sillä saavan aikaiseksi soittoa ajatellen.