| Aihe: Linux ja musiikki | |
|---|
|
Linuxin keskeinen huono puoli on se, että käyttäjäkunta on melkolailla koulukuntiintunutta ja joskus jopa vihamielistä aloittelijoita kohtaan. Jokaisen distribuution kannattajat ovat usein sitä mieltä että oma on se ainoa oikea, jne.
Linuxin musakäytön kannalta käytännössä mikä tahansa distribuutio toimii. Eroa on lähinnä siinä miten helposti mihinkin saa musasoftat asennettua.
Muistaakseni olin itse siinä Kivelle kommentoimassa taannoin. Jos oikein muistan, ei ollut nimenomaisesti musiikkikäytöstä kysymys, vaikka sekin siinä mainittiin. Varmaankin toin esille sitä omaa kokemustani, että vanhoihin läppäreihin asentamisessa on omat kikkansa ja joskus tie nousee melkein pystyyn (netistä löytyy onneksi paljon tietoa).
jag har trott att alla stormarna som rasat / i min själ skulle blandas till en vansinnig sång |
|
Itse olen ollut ubuntu-käyttäjä jo vuoden verran. Windowsia ei tällä hetkellä koneilta löydy.
Noista VST-plugareista sen verran, että epävirallisista repoista on saatavilla vst-dssi ja fst -nimiset työkalut, joilla jommallakummalla olen saanut kaikki kokeilemani plugarit toimimaan moitteettomasti. Säätöä kyllä vaatii jonkin verran.
Aivan vielä linuxia ei voi pitää vakavasti otettavana musiikin tekemiseen. Kotistudiossa jos tietämystä tai kärsivällisyyttä löytyy, linuxilla on vähintäänkin hyvä hinta-laatusuhde. Tulevaisuudessa voi asiat kuitenkin olla toisin. Yksi merkki tästä on se, että mikserivalmistaja SSL on alkanut tukea Ardourin kehitystä rahallisesti. |
|
Noista VST-plugareista sen verran, että epävirallisista repoista on saatavilla vst-dssi ja fst -nimiset työkalut, joilla jommallakummalla olen saanut kaikki kokeilemani plugarit toimimaan moitteettomasti. Säätöä kyllä vaatii jonkin verran.
Ardour2:n voi kääntää kohtuullisen helposti VST-tuen kera. Mm Guitar Suite -pluginit toimivat siinä mikä oli itselleni mieluinen huomio - eivät toimineet xfst:n eivätkä fst:n kanssa aiemmin. Ardour osaa myös käskeä kaikkia pluginien parametreja automaatiolla ja kompendoida viiveen oikein. Mukavaa.
Aivan vielä linuxia ei voi pitää vakavasti otettavana musiikin tekemiseen. Kotistudiossa jos tietämystä tai kärsivällisyyttä löytyy, linuxilla on vähintäänkin hyvä hinta-laatusuhde.
Miksei?
Nähdäkseni mikään linuxissa tai ohjelmissa ei estä tekemästä huippputasoista jälkeä vaikka tänään. Toki ohjelmia on vähemmän ja niissä on vähemmän hienouksia mutta mieshän sitä hiekkaa liikuttaa, ei lapio... :) |
|
Miksei?
Nähdäkseni mikään linuxissa tai ohjelmissa ei estä tekemästä huippputasoista jälkeä vaikka tänään. Toki ohjelmia on vähemmän ja niissä on vähemmän hienouksia mutta mieshän sitä hiekkaa liikuttaa, ei lapio... :)
Ehkä näin.
Mielestäni kuitenkin vaadittavan säädön määrä on vielä melkoinen. Esimerkiksi livekäyttöön sopivien latenssien aikaansaamiseksi joutuu säätämään paljon eli kokoamaan kernelin. Se ei tietenkään ole ongelma jos sen osaa. Tulevaisuudessa tuo latenssiasiakin tulee muuttumaan kun linux-kernelistä tulee muutaman vuoden kuluessa reaaliaikainen. |
|
Mielestäni kuitenkin vaadittavan säädön määrä on vielä melkoinen. Esimerkiksi livekäyttöön sopivien latenssien aikaansaamiseksi joutuu säätämään paljon eli kokoamaan kernelin.
Tämä ei yksinkertaisesti ole totta. En ole joutunut kertaakaan ronkkimaan kerneliä saadakseni asioita toimimaan. Muutaman kerran olen tehnyt sen ihan vain nähdäkseni mitä se on syönyt.
Esim. Planet CCRMA:n varastosta saa viimeisen päälle viilatun kernelin suoraan paikalleen. Sillä latenssin saa käytännössä niin alas kuin rauta sallii. Mm. duuniläppärin sisäänrakennetulla kortilla se oli huimat 2.9 ms ilman mitään säätämistä.
Vastaavia valmiita "musiikkioptimoituja" pakettikokoelmia on muitakin mutta Planet CCRMA:ta olen viimeiset 3,5 vuotta käyttänyt suurella mielihyvällä. Ei säätöä (paitsi biisien kanssa :))
Se ei tietenkään ole ongelma jos sen osaa. Tulevaisuudessa tuo latenssiasiakin tulee muuttumaan kun linux-kernelistä tulee muutaman vuoden kuluessa reaaliaikainen.
Tämäkin on nähdäkseni faktisesti väärin. Nykyiset 2.6 -sarjan kernelit ovat latenssin puolesta jo erittäin hyviä. Vanhoilla 2.4 -sarjan sellaisillakin pärjäsi aivan hyvin.
Kaikella kunnioituksella edellistä kirjoittajaa kohtaan - faktat eivät olleet kohdallaan.
Linuxissa on toki heikkouksia musiikkipuolella mutta lantenssi ei varmasti ole yksi niistä. Rohkenen väittää että Linuxin virittäminen musiikkikäyttöön ei ole yhtään vaikeampaa kuin Windows XP:n. Näin nimenomaan normaalilta käyttäjältä - erityistä Linux / Unix asiantuntemusta ei vaadita. |
|
Esim. Planet CCRMA:n varastosta saa viimeisen päälle viilatun kernelin suoraan paikalleen. Sillä latenssin saa käytännössä niin alas kuin rauta sallii. Mm. duuniläppärin sisäänrakennetulla kortilla se oli huimat 2.9 ms ilman mitään säätämistä.
Tämä pitääkin nyt ottaa kokeiluun. Kun katsoin sitä viimeksi, en viitsinyt sitä asentaa varsinaiselle linuxkoneelle missä pyörii serverisoftejakin. Nyt voisi laittaa musiikkikoneelle uuden partition, jonne linux ja Planet CCRMA. Se näyttää löytyvän suoraan Fedoralle mikä sopii minulle kuin nenä päähän. Mutta valtaosahan nykyään tuntuu käyttävän ubuntua.
Linuxissa on toki heikkouksia musiikkipuolella mutta lantenssi ei varmasti ole yksi niistä. Rohkenen väittää että Linuxin virittäminen musiikkikäyttöön ei ole yhtään vaikeampaa kuin Windows XP:n. Näin nimenomaan normaalilta käyttäjältä - erityistä Linux / Unix asiantuntemusta ei vaadita.
Mitenkä lienee laiteyhteensopivuuden kanssa. Oma kokemukseni on että nykyään alkaa yleensä kanittaa siitä, nyt kun pakettihallinta on yleistynyt ja ratkaissut riippuvuksista seuranneet asennusongelmat. Webbikameroiden kanssa olen tuossa taistellut. Tuntuu olevan arpapeliä löytää sellainen malli jolle löytyy tuki. Muutakin häikkää on, nyt en saa kahta kameraa toimimaan yhtaikaa. Saattaa olla että ajurit eivät ole re-entrantteja.
lumbaj lumbaj lumbalaj, ajde ajde ajde! |
|
Mandrivan multimedia-kernelit ovat nekin olleet vaivattomia tapauksia, asennuksen jälkeen piti yhdestä tiedostosta poistaa yksi sana ja lisätä toinen tilalle. Eikä siis tarvitse kääntää kerneliä.
http://www.emvg.net/esa |
|
Mandrivan multimedia-kernelit ovat nekin olleet vaivattomia tapauksia, asennuksen jälkeen piti yhdestä tiedostosta poistaa yksi sana ja lisätä toinen tilalle. Eikä siis tarvitse kääntää kerneliä.
Jaa-a, muuten on hankala yhdistää samaan lauseeseen Mandrivaa ja vaivattomuutta. Oma kokemus noista on ollut lähinnä kaatuileva.
"Anna mie soitan rumpuja!" -Amorphiksen kosketinsoittaja keikalla |
|
jorma r,
Olet oikeassa. Enpä ottanut musiikin tekemistä varten suunniteltuja jakeluja huomioon.
Linuxissa on toki heikkouksia musiikkipuolella mutta lantenssi ei varmasti ole yksi niistä. Rohkenen väittää että Linuxin virittäminen musiikkikäyttöön ei ole yhtään vaikeampaa kuin Windows XP:n. Näin nimenomaan normaalilta käyttäjältä - erityistä Linux / Unix asiantuntemusta ei vaadita.
Tämä riippuu täysin distrosta niin kuin moni muukin asia. Virittämättömällä yleistarkoitukseen tehdyllä kernelillä ei saa hyviä latensseja. Sen estävät mm. kernelin timer frequency ja pre-emption asetukset, jotka all-around distroissa on säädetty ajatellen lähinnä raakaa suorituskykyä sekä kannettavien akkuja. Tämä on faktaa.
Linux kykenee hyvin mataliin latensseihin, mutta tämä tapahtuu aina jossain määrin muiden asioiden kustannuksella. Jos distro ei tarjoa matalalatenssista kerneliä, joutuu sellaisen kokoamaan itse == säätöä. Säätö ei aina ole pahasta. Omalla kohdalla se oli ihan hyvä oppimiskokemus ja eipä siinä tullut ihan kaikkia hiuksia päästä revittyä.
Koko linux-distrojen joukosta ei voi tehdä juurikaan yleistyksiä. Itse en muistanutkaan tuota CCRMAa, ehkä koska en saanut sitä buuttaamaan hankalalla koneellani. Ainoa suurempi distro joka toimi hyvin oli ubuntu, jossa tällä hetkellä joutuu latenssien takia säätäämään. Muuten ubuntu on loistava ja seuraavaan versioon tuleekin matalalatenssinen kerneli repoihin. Tulevaisuudessa muutenkin asiat tulevat helpottumaan.
Linuxin käyttäminen on jossain määrin ensikertalaisena tuuripeliä. Jos sattuu olemaan rautaa jolla toimii esim. Planet CCRMA, niin ongelmia ei tosiaan ole. Jos taas CCRMA tai toinen musiikkiin tarkoitettu distro kuten DeMudi tai matalalatenssikerneliä tarjoavat distrot eivät vain toimi, joutuu säätämään.
Omat kokemukseni linuxista saattavat olla ja toivottavasti ovatkin keskimääräistä vaikeampia. Kannattaa joka tapauksessa kokeilla. |
|
Koko linux-distrojen joukosta ei voi tehdä juurikaan yleistyksiä. Itse en muistanutkaan tuota CCRMAa, ehkä koska en saanut sitä buuttaamaan hankalalla koneellani. Ainoa suurempi distro joka toimi hyvin oli ubuntu, jossa tällä hetkellä joutuu latenssien takia säätäämään. Seuraavaan versioon tulee kuitenkin ubuntuunkin matalalatenssinen kerneli repoihin.
Siis onko jokin CCRMA-distrokin olemassa. Itse löysin vain tuon viritetyn kernelin ym. jonka koetan kohta asentaa, kunhan tuo FC5 ensin asentuu alle.
lumbaj lumbaj lumbalaj, ajde ajde ajde! |
|
CCRMA (ja DeMudi) on käsittääkseni tosiaan oikeasti pakettikokoelma. CCRMAan pohjalla Fedora ja Demudin pohjalla Debian. |
 Klezberg
08.01.2007 19:47:10 (muokattu 08.01.2007 20:59:10) | |
|
CCRMA (ja DeMudi) on käsittääkseni tosiaan oikeasti pakettikokoelma. CCRMAan pohjalla Fedora ja Demudin pohjalla Debian.
Sama lopputulos se taitaa tulla sitten kun ensin asentaa FC:n ja sitten loput CCRMA:lta.
EDIT: Eipäs sitten mennyt nappiin tämä asennus. Pienensin kakkoslevyn windows-partitiota ja asensin sinne FC5:n, mutta grub ei asentunut, joten windows boottaa edelleen. Grub-install /dev/hda ei myöskään auta, valittaa että /dev/sda2 (partitio jolla FC on) ei ole biosin tuntema levy. Jotain on nyt ristissä. Näiden dual boottien kanssa on ollut ennenkin harmia.
lumbaj lumbaj lumbalaj, ajde ajde ajde! |
|
Sama lopputulos se taitaa tulla sitten kun ensin asentaa FC:n ja sitten loput CCRMA:lta.
Aivan niin. |
Klezberg
09.01.2007 18:18:25 (muokattu 09.01.2007 19:38:04) | |
|
No niin, nyt on FC5 ja CCRMA:n kernel asennettu. Homma ei mennyt heittämällä, ongelmia oli lähinnä siinä että Fedora epäonnistui bootloaderin asennuksessa eikä se tahtonut käsinkään onnistua. Tuossa meni eilisilta. Syynä oli ilmeisesti että bios ei täysin tue SATA-levyjä ja linux oli asennettu SATA-levylle. Bootloaderiongelmat ovat aina vähän jännittäviä varsinkin jos on laittamassa linuxia koneeseen jossa on jo ennestään windows.
Planet-CCRMA:n viritetty kernel asentui ongelmitta. Ohjeet löytyvät tuolta http://ccrma.stanford.edu/planetccrma/software/ ja olettavat kyllä että on ennenkin asennellut ja konfannut linuxia komentoriviltä. Nyt on kaksi kerneliä kivasti valittavissa bootissa.
Kun vielä keksisi mitä sillä sitten tekisi. Hätäisesti kokeilin Rosegardenia, sain sen soittamaan midiä mutta kun midi-in ei heti lähtenyt toimimaan niin jätin sikseen. CCRMA:lta latasin jonkin pd -nimisen jutun joka vaikutti mielenkiintoiselta, mutta en saanut siitä vielä ääntä ulos. Linux kyllä tuntuu tunnistavan 1010LT:n ja midiliitännät.
EDIT: Nyt löytyi Rosegardenissa oikeat midiliitännät ja lähti toimimaan. Kaipa sillä jotain tekisi jos ei muuta olisi. Asensin Ardourin, mutta audiopuolella nuo äänikortin kanavat ovat hukassa. Varmasti olisi helpompaa pelkällä stereo-in/out -äänikortilla.
lumbaj lumbaj lumbalaj, ajde ajde ajde! |
 PIM
09.01.2007 19:43:29 | |
|
Tässä pikku vinkki niille, jotka haluaisivat tutustua Linuxin ihmeelliseen audiomaailmaan, mutta joilla ei ole äänikorttia, jolle löytyisi Linux-ajurit.
Linuxia voi ajaa virtuaalisesti esim. VMWaren ilmaisen VMPlayerin alaisuudessa, jolloin koneen äänikortti "näkyy" virtuaaliympäristössä vanhana Ensoniq AudioPCI korttina, jolle löytyy alsa-ajurit. Ei muuta kun latailemaan vaikka DyneBolic livedistro ja kokeilemaan. Asiassa on pieni mutka koska ilmaisella VMPlayerilla ei pysty itse määrittelemään uusia virtuaaliPC:tä, mutta näppärä kaveri löytää kyllä googlella ohjeet kuinka homma onnistuu.
http://www.vmware.com/ |
|
Klezberg,
Käytätkö jackia? Jos äänikortti on tunnistettu, midi- ja äänihommien pitäisi sujua hyvin helposti qjackctl-ohjelman avulla. |
|
Klezberg,
Käytätkö jackia? Jos äänikortti on tunnistettu, midi- ja äänihommien pitäisi sujua hyvin helposti qjackctl-ohjelman avulla.
Jack ei ole ilmeisesti asennettuna ja Ardour ei toimine ilman sitä. Tuohon tulokseen tulin jo tässä mutta en viitsinyt enää alkaa bootata musiikkikonetta. Paljon muutakin kokeiltavaa olisi kun katselin tätä http://ccrma.stanford.edu/planetccrma/software/soundapps.html .
Rupesin tähän hommaan oikeastaan kokeillakseni miten onnistuu ja mitä vaikeuksia ilmenee. Mutta eksoottisemmat softat kiinnostavat oikeasti, nuo pd:t ja csoundit. Mutta tuskin siirryn cubasesta linux-softeihin.
lumbaj lumbaj lumbalaj, ajde ajde ajde! |
|
Onko joku ehtinyt kokeilla tätä?
http://64studio.com/wiki/PressRelease |
 Wilhelm Hell
11.01.2007 09:04:28 (muokattu 11.01.2007 09:05:20) | |
|
Onko joku ehtinyt kokeilla tätä?
http://64studio.com/wiki/PressRelease
Itsellä tuo on ollut parisen kuukautta käytössä, asennus sujui ongelmitta ja vakaus on ollut kiitettävä. Mikäli käytössä on 64-bittinen prosessori niin tuota kannattaa ainakin kokeilla ja onhan tuosta olemassa 32-bittinenkin versio jota tosin en ole kokeillut. |
|
http://ubuntustudio.org/ - tälläinenkin on näköjään ilmestymässä piakkoin.
Sami / Ääniportti |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
