Yleistä keskustelua musiikista ›

Jaaha, olen vissiin puhunut tästä aikaisemminkin, mutta menköön..
 
Mitä järkeä on siinä, että "puolustaa" fanaattisesti sitä yhtä ja ainoaa bändiä useassa ketjussa?
 
Yhtään vastaväitettä ei suvaita, vaan seurauksena on kova kinaaminen. Näin siltikin, että puhutaan useinmiten mielipideasioista. Ja uusia aiheita samasta bändistä sikiää yhä uudelleen ja uudelleen ja samat kinat toistuvat.
 
Toki voi taas sanoa, että mitäs luet niitä ketjuja. Mutta kun kiinnostaa nämä jutut.
 
On tavallaan käsittämättömän hedelmätöntä oman itsenkin kannalta jauhaa siitä yhdestä ja ainoasta bändistä näin verissäpäin.. varsinkin kun sitä maailman parasta bändiä ei vieläkään ole valittu..
 
Niin, elikkä kai minä taas peräänkuulutan sitä avarakatseisuutta.

Tämä on taas niitä aiheita, joiden kohdalla en voi kuin levittää käteni ja voivotella ihmiskunnan älyllistä vajetta.
 
Eli en taida osata auttaa. Ihmiset ovat typeriä, eikä heillä ole ilmeisesti parempaa kuin mielipiteensä, kun niitä niin kovasti on puolustettava.

Tuo on varmaan asia jolle ei voi mitään. Kyllähän kirjoittelijoista voi aika helposti arvata iän ja sen kuinka laajasti muusiikkia on ylipäätään kuunneltu. Toinen juttu on että joskus on vain hauskaa haukkua jotain bändiä josta ei itse satu pitämään (varsinkin provomielessä).

Miten voi haukkua toista musiikin lajia tahi bändiä tuntematta sen tuotantoa. Nämä "yhden asian"-liikkeet ja ihmiset saavat kyllä miullakin niskakarvat pystyyn. Musiikissa tämä yleensä on suunnattoman huvittavaakin, vanha musa on paskaa, nykymusa ei. Ja sitten kun tongitaan aikaa taaksepäin, huomataan, että kasvu-alusta nykymusiikille on vanhassa, se ei ole syntynyt itsestään.

Toinen juttu on että joskus on vain hauskaa haukkua jotain bändiä josta ei itse satu pitämään (varsinkin provomielessä).
 
Aina löytyy joku, joka ei osaa suodattaa sitä ja suuttuu.
 
Se on todella hauskaa ja hyödyllistä; eiväthän nämä jokaisesta pikku asiasta provosoituvat tyypit muuten oppisi hillitsemään itseään.

Tämä fanaattisuus varmaankin voidaan juontaa tuonne ihmisen perimmäiseen uskomisen tarpeeseen. Tämä siis jonka voimasta näitä kaiken maailman uskontojakin syntyy.
 
Joku on ylitse muiden, koska se nyt vaan sattuu olemaan se joka on ylitse muiden. Tää bändi on parempi kuin muut. Tää mun jumala on parempi kuin muut. Se joka vastaan väittää on vääräuskoinen.
 
Tätä sitten pidetään perusteluna sille että on itse oikeassa ja muut väärässä.
 
Lyhyesti: Pääsee pätemään. Mukamas.
 
Tai minä taas kirjoittelen lämpimikseni.

Voin olla fanaatikko tai muuten vaan kusipää, mutta kyllä mun tulee helposti ärähdettyä, jos joku tulee aukomaan naamaansa jostain bändistä tai artistista jonka koen itselleni erittäin (huom. ERITTÄIN) tärkeäksi. Puolustan muitakin itselleni tärkeitä asioita, miksi en siis taittaisi sanallista peistä myös tällä saralla? Etenkin, koska musiikki on mulle he-le-ve-tin tärkeä asia (yllättävää tai ei).
 
Fanaatikot ja provosoitujat, tulkaa rohkeasti ulos kaapeistanne! 8-)

Voin olla fanaatikko tai muuten vaan kusipää, mutta kyllä mun tulee helposti ärähdettyä, jos joku tulee aukomaan naamaansa jostain bändistä tai artistista jonka koen itselleni erittäin (huom. ERITTÄIN) tärkeäksi. Puolustan muitakin itselleni tärkeitä asioita, miksi en siis taittaisi sanallista peistä myös tällä saralla? Etenkin, koska musiikki on mulle he-le-ve-tin tärkeä asia (yllättävää tai ei).
 
Fanaatikot ja provosoitujat, tulkaa rohkeasti ulos kaapeistanne! 8-)
 
Okei. Mä tarkoitin kai lähinnä sellaista, että jokaiseen mahdolliseen galluppiin esim laitetaan aina sama bändi, sen bändin soittajat, levyt jne. Vaikka hyvin tiedetään, että ei ihan pidä kutiaan... äh, vaikeaa selittää.
 
Mutta tottakai omia suosikkejaan saa tuoda esiin, varsinkin jos osaa perustella, miksi tämä ja tämä on niin kova juttu. Sellaisia lukee mielikseen.

Lähinnä minua ärsyttää se, että perusteettomasti arvostellaan toisen ihmisen musiikkimakua ja teilataan itselle täysin tuntemattomia bändejä ja artisteja tyyliin: "Vittu mitä paskaa!!11! Mixet sä kuuntele oikeeta musaa!!11?? Anssi Kela RuLZ!11111". Joillekin ihmisille ei mahdu kaaliin, että mielipiteet ovat vain mielipiteitä. Ei ole olemassa mitään absoluuttisen hyvää tai absoluuttisen huonoa musiikkia.
 
Sitä paitsi meidän isi on varppina kovempi jätkä ku teijän isit yhteensä.
 
Muog: Meni kyllä aiheen vierestä.

Okei. Mä tarkoitin kai lähinnä sellaista, että jokaiseen mahdolliseen galluppiin esim laitetaan aina sama bändi, sen bändin soittajat, levyt jne. Vaikka hyvin tiedetään, että ei ihan pidä kutiaan... äh, vaikeaa selittää.
 
Just, mä hoksasin vähän väärin. Mutta tuohonkin tulee kyllä syyllistyttyä...

Fanaatikko on syvästi tunteva ja syvästi reagoiva ihminen. Voi tietysti olla äärimmäisen ärsyttävä ihminen. Varsinkin jos oot eri mieltä. Jos olet samaa mieltä niin luultavasti pidät hänestä. Ylin ystävä.
 
Enivei. Fanaatikot ovat vilpittömiä. Ja asiansa takana. Kaikkein ärsyttävimpiä ovat ihmiset jotka eivät omaa mistään mitään mielipidettä. "Ihan kiva tai silleen"- kommentit saa mun karvat pystyyn. Ekkö sä saatana omaa mitään mielipidettä mistään? Mistäs me ny sitte puhutaan? Ilmoista? Ja niistäki tasolla:"joo, on se ilmoja pidelly"

Okei. Mä tarkoitin kai lähinnä sellaista, että jokaiseen mahdolliseen galluppiin esim laitetaan aina sama bändi, sen bändin soittajat, levyt jne. Vaikka hyvin tiedetään, että ei ihan pidä kutiaan... äh, vaikeaa selittää.
 
I catch ya point, mate...
 
Täällähän oli toi legendaarinen Kaitsu85, joka sittemmin häippäs täältä poies. Se oli kova Yngwie fanittaja ja joka galluppiin - mitä ikinä kysyttiinkään - vastasi hän Yngwie Malmsteen. Kysyttiin, että millä bändillä on paras lavashow, ni Kaitsupoika se vastasi, että Yngwie Malmsteenilla. Allekirjoitus oli kuin piste i:n päälle:
 
Isona haluan olla yhtä hyvä kitaristi, kuin Yngwie Malmsteen. Tai jotain sinnepäin.

Kaikkein ärsyttävimpiä ovat ihmiset jotka eivät omaa mistään mitään mielipidettä. "Ihan kiva tai silleen"- kommentit saa mun karvat pystyyn. Ekkö sä saatana omaa mitään mielipidettä mistään? Mistäs me ny sitte puhutaan? Ilmoista? Ja niistäki tasolla:"joo, on se ilmoja pidelly"
 
Tämän allekirjoitan myös.

Niin että mikäs tarve meillä on panna nämä tälläiset ihannoivat ja omat tavoitteensa ihanteidensa mukaan laativat fanit ruotuun. Ja mikä on se ruotu johon heidät haluamme. Se on monesti ruotu jossa kukaan ei ole mitään ja kaikki jaetaan tasan.
 
Nimenomaan näillä palstoilla toivois suvaitsevaisuutta ja ymmärrystä niin faneille kuin fanaatikoillekkin. Kestään tavallisesta ei koskaan tule maailman ihannoimaa ja tunnustamaa. Miksi sitä tavallisuutta pitää aina ja jokapaikassa vaatia ja/tai tavoitella.

EDIT: foxin myötävaikutuksella selvennys. :)
IMHO, niinkuin minä asian ymmärrän ja kokemuksistani johtuen sanon:Fan=Fanatic
 
Tiettyjen ihmisten käytös saa toisinaan minut muistamaan tuon sanan alkuperäisen merkityksen. Siksi pyrin sanoutumaan irti minkääntasoisesta faniudesta, vaikka onkin olemassa bändejä/artisteja joita ihailen lähes fanaattisesti.
 
Näin "kypsään" 23-vuoden ikään päästyäni olen huomannut, että mielipiteistä on turhaa kiistellä ja toisten mielipiteiden mollaaminen/haukkuminen/väheksyminen on sekä typerää että lapsellista. Toisinaan kuitenkin huomaan ainakin ajatuksen tasolla näin myös itse tekeväni. ENkä ole tuolloin kovinkaan ylpeä itsestäni.
 
Minua v*tuttaa suunnattomasti tiettyjen artistien/bändien ympärille kerääntynyt, henkisellä masturbaatiolla elävä, puritaanielitistien joukko, jotka väheksyvät "itseään huonompien" mielipiteitä ja tekemisiä. He ovat näitä "suurimpia ja parhaimpia" faneja. Heidän takiaan en enää halua olla yhdenkään ainoan bändin fani.
 
Olen vain suuri musiikinystävä, siinä kaikki.

Fanaattisuus johonkin bändiin on mielestäni vähän sama asia kuin fanaattisuus mihin tahansa, vaikkapa poliittiseen aatteeseen. Tällainen idealistisuus on esim. teini-ikäisillä ymmärrettävää, koska identiteetin löytäminen ja aikuiseksi kasvaminen vaatii tämän pienen ehdottomuusvaiheen, koska eihän koskaan voisi tajuta etteivät asiat ole mustavalkoisia, ellei sitä kokisi itse kantapään kautta. Näin se ajattelu kehittyy.
 
Tähän teoriaan nojaten en oikein sitten ymmärrä näitä aikuisia fanaatikkoja... olin itse teininä kova Michael Jackson -fani, eikä siinä mitään sen kummempaa, mutta kun ihmettelen miten joku jaksaa vielä fanittaa, yli kakskymppisenä! Ja olla fanaattisesti Jacksonin takia, jopa suuttuen ja loukkaantuen, jos Jackosta jotain pahaa puhutaan. Ei helevetti. Mihin nämä ihmiset ovat oikein ajatusmaailmaltaan jääneet?

tottakai mielipiteistä pitää kiistellä. ei faktoistakaan voi kiistellä.

Tähän teoriaan nojaten en oikein sitten ymmärrä näitä aikuisia fanaatikkoja?
 
Aikuinen fanaatikko? Tulee mieleen kuuskymppinen rouvashenkilö joka kiertää ympäri maata Sillanpään Jarin konsertteja. Näitä tosiaanki on.
 
Toisaalta fanaattinen tai yleensäkkin perfektionistinen nuori lukee tai kuuntelee aikuisen väkevästi ilmaisemia mielipiteitä omalta kannaltaan. Ymmärtämättä että muutama vuosikymmen kokemuksia lisää tuo perspektiiviä näkemykseen. Siis voimakkaasti asiansa esittävälle aikuiselle.
 
Monesti nuori tulkitsee aikuisen fanaatikoksi. Vaikka aikuinen esittäisi vain kokemuksen tuoman mielipiteensä. Aikuisen kertoman nuori kokee monesti ärsyttävän ahdistavana fossiilin mielipiteenä.
 
Edit: Kyllä meissä aikuisissa on silti paljon ihan pässejä ja typeriä fanaatikkojakin. Olkaa te viisaampia ja fiksumpia. Toimikaa myös aikuisena niin ettei teidän jälkeinen sukupolvi ajattele teistä samoin kuin te meistä.

Fanaattisuus johonkin bändiin on mielestäni vähän sama asia kuin fanaattisuus mihin tahansa, vaikkapa poliittiseen aatteeseen. Tällainen idealistisuus on esim. teini-ikäisillä ymmärrettävää, koska identiteetin löytäminen ja aikuiseksi kasvaminen vaatii tämän pienen ehdottomuusvaiheen, koska eihän koskaan voisi tajuta etteivät asiat ole mustavalkoisia, ellei sitä kokisi itse kantapään kautta. Näin se ajattelu kehittyy.
 
Jaaha, sitä on luettu jotakin oppikirjoja. Oman identiteetin löytäminen ja se paljon puhuttu "aikuiseksi kasvaminen" eivät muuten tapahdu yhdessä yössä. Eikä siihen voi muutenkaan asettaa selkeitä rajoja. Olen sitä mieltä, että tässäkin asiassa on kyse elinikäisestä prosessista samaan tapaan kuin vaikkapa oppimisessa. Ei ihminen tule koskaan niin valmiiksi että lakkaisi muuttumasta. Tällä perusteella on absurdia väittää, että "silloin ja silloin täytyy lakata ajattelemasta niin ja niin". Ilmeisesti kaikki suuret (ja vähemmän suuret) idealistitkin ovatkin vain onnettomia yksilöitä, joilta on jäänyt tärkeä kehitysvaihe väliin? Antaa keski-ikäisten eukkojen ravata Jari Sillanpään perässä jos siitä on heille iloa. Ei se keltään ole pois.
 
Luoja varjelkoon minua kasvamasta ikinä liian aikuiseksi. Tällä hetkellä vaaraa ei onneksi tunnu vielä olevan.