Rock, pop, alternative ›

Joku raja on kyllä älyttömän hieno biisi.

Joku raja on kyllä älyttömän hieno biisi.
 
Niin on! Ja niin on myös Kiitos ja Kesäkaverit ja Henkilökohtaisesti ja Taiteilia ja ja... :)
Päivittäin on soinut julkaisustaan saakka, ja tuntuu siltä etten kyllästy tohon ikinä. Kovasti olisi tehnyt mieli mennä koe-esiintymisiin tuota Joku Raja-videota varten, mutta jostain syystä jäi sitten menemättä, ja Lutakon keikkakin myytiin loppuun ennen kuin lippuluukulle kerkesin :( no, Nosturissa vappuna sitten :)

Tällä hetkellä suosikkini tältä levyltä ovat Joku raja, Taiteilia, Kesäkaverit, Päät soittaa, Tässä elämä on ja Henkilökohtaisesti.
 
Ihan hauskalta kuulostaa, bongasin Taiteliasta myös hieman Curea.

En oo ikinä digannut bändistä erityisen paljon.Muutaman ihan ok keikan nähnyt.Mutta levyä en ole ostanut.Nyt kuulin yksi päivä Radio Helsingistä tuon Taiteilia-biisin.Tuosta kyllä tykkäsin erittäin paljon.Oli just sopivalla tavalla himmee kipale.Voisin jopa harkita levyn ostamista...No ainakin muijalle jos ei muuten.

Meillä nuoriso mankui tätä, niin olihan se lopulta ostettava :)
 
Leskiäidin tyttäret vahvistaa mun kaksijakoiset fiilikset levytetystä PMMP:stä. Biisit, lauluäänet ja paikoin "sairaan energinen" meininki vetävät puoleensa samalla kun mekaanisen säksättävät rytmiraidat työntävät luotaan. Kiusallisen hyvää ja huonoa yht'aikaa.

Qstockin keikan jälkeen ihastuin täysin. Uus levy on yksi parhaista suomenkielisistä rocklevyistä ikinä, eikä Kovemmat Kädet ole yhtään huonompi, ei vaan ihan niin hyvä. Eka levy pitäisi ostaa kans. Tämän hetken kovin livebändi, Nelivitosen keikka pari viikkoa sitten oli huikea, vieläkin vaikea käsittää miten kova meno, uuh.

Jos joku haluaa myydä lippuja Tampereen keikalle 15.12., niin täällä löytyisi ostaja!

Olin Lutakon keikan jälkeen ns. myyty. Loistavuutta. Kohkausrock on muuten eräs parhaista kappaleista suomalaisen popmusiikin rintamalla hyvin pitkään aikaan.

Mattiesko ei arvosta.
 
http://www.iltalehti.fi/kolumnistit/200612295533921_ko.shtml
 
Sietämättömiä lörpöttelijöitä
 
30.12.2006 1:14
 
Suomalaista metsää ei ole koskaan kaadettu kahden ihmisen takia niin paljon ja niin turhaan kuin päättyvänä vuonna, kun lehdet ovat painaneet sivuilleen PMMP-naisten, Paula Vesalan ja Mira Luodin, ajatuksia. Yhdessä biisissään Vesala ja Luoti laulavat, että he eivät aio koskaan tulla pois pöydän alta, ja minä olisin toivonut, että he olisivat olleet sanansa mittaisia.
 
PMMP:n naiset ovat ilmoittaneet, että heidän on vaikea puhua itsestään. Jos se olisi totta, minä en haluaisi tietää, mitä Suomelle tapahtuisi, jos heidän olisi helppo puhua itsestään. Mira Luoti on selittänyt, että hän kulkee bussilla ja käy vessassa, ja jotenkin se panee ajattelemaan, että ihminen voi elää täysipainoista elämää tietämättä mitään Luodin henkilökohtaisista mieltymyksistä.
 
Ellei Mira Luotia olisi, ihminen ei ole koskaan yrittänyt päästä yhtä vähin edellytyksin erikoisen kirjoihin kuin Paula Vesala kertoessaan, että lapsena hän jutteli koulumatkalla puille ja inhosi New Kids on the Blockia. Mira Luoti uskoo äitinsä antamaan horoskooppiin, että vaikka hän laulaisi yksin metsässä, hänellä riittäisi kuulijoita, ja varmaan olisi ihmiskunnan kannalta armollista, että metsänväki ei ymmärtäisi Rusketusraitojen sanoja.
 
Paula Vesalan ja Mira Luodin ystävyys alkoi Popstarsista, jossa he putosivat kalkkiviivoilla. He alkoivat keskustella ja yllättyivät, kuinka syvällisiä he olivat. Vesalan mielestä Popstars-mies Risto Asikainen tekee paskaa musiikkia, ja minun mielestäni Luoti on väärässä väittäessään, että Vesala on häntä terävämpi.
 
Neljä vuotta ja monta kansikuvaa myöhemmin Vesala ja Luoti ovat malliesimerkkejä siitä, kuinka pahasti pari menestyslevyä voi sekoittaa ihmisen pään, ja tarkoitan kaksikon niitä lausuntoja, jotka saavat Tom Cruisen istukansyöntijutut kuulostamaan järkipuheelta. Vesala on julistanut, että ihmiset antavat heidän melskata, koska heillä on "visioita". Minä huomauttaisin siihen, että levypomotkin sallivat artistien kuuluttaa julkisuudessa, että nämä eivät ole levy-yhtiön tuotteita, jos levyt myyvät. PMMP:n levyt ovat myyneet, mutta eivät kuitenkaan niin hyvin, että Vesala ja Luoti olisivat välttyneet levypomojen puhuttelulta, kun he valehtelivat ikänsä.
 
Sen jälkeen Vesala ja Luoti valehtelivat, että iän valehteleminen oli vain vitsi, mikä ei ole yllättävää ihmisiltä, jotka eivät uskalla fanien pelossa paljastaa poliittista kantaansa, mutta uskaltavat pilkata Tallinnan-laivalla oksentavaa keski-ikäistä naista.
 
Kun lehdet kirjoittavat Paula Vesalasta ja Mira Luodista, ne hokevat, että kumpikin osaa laulaa, soittaa ja kirjoittaa laulujen sanoja. Lehdistö on myös kiitettävästi eritellyt Vesalan tunteita, kun tämä hyvää hyvyyttään meni tapaamaan vanhoja kavereitaan. Vesalalle tuli kurja olo, koska hänestä tuntui, että häntä käytettiin hyväksi, ja voi olla, että samanlaiset tuntemukset ovat eräällä Jori Sjöroosilla, joka vastaa PMMP:n sävellyksistä.
 
PMMP:n naiset olivat vieraina Maikkarin chatissa, kun yhtiön työntekijät olivat marssineet ulos työpaikaltaan. Työntekijät haukkuivat Paula Vesalaa ja Mira Luotia rikkureiksi, mutta nämä eivät pitäneet itseään rikkureina, koska he eivät saaneet esiintymisestään rahaa. Rehellisemmät artistit olisivat myöntäneet, että he olivat rikkureita, koska chatti ei varmasti vaikuttanut haitallisesti heidän levynmyyntiinsä.
 
Gynekologilla käydessään Mira Luoti ihmetteli, kun mies ryhtyi kesken tutkimuksen kertomaan lauluharrastuksestaan, vaikka meitä muita ihmetyttää se, miksi sukupuolten tasa-arvoa korostavan bändin jäsenelle ei kelpaa naisgynekologi.
 
Paula Vesala on kieltäytynyt puhumasta refluksitaudistaan julkisesti, koska niin tekevät vain tangokuningattaret, mutta suomalaisesta lehdistöstä on harvoin saatu lukea seikkaperäisempää selvitystä sairaudesta kuin Vesalan avautuessa astmastaan.
 
Kun PMMP:n levy-yhtiön pikkupomoa haastateltiin televisiossa, taustalla Paula Vesala todisteli katsojille energisyyttään hyppäämällä vatsalleen pehmeälle sohvalle, vaikka puheiden perusteella olisi odottanut, että Vesala olisi syöksynyt sementtiin.

Mattiesko ei arvosta.
 
Muistan erään Mattieskon kolumnin vuodelta 2003 jonka perusidea oli pääpiirteissään se, että PMMP on paska T.A.T.U kopio ja yhden hitin ihme, jota kukaan ei muista enää ensi vuonna.
Aikamme Nostradamus siis.

Mattiesko ei arvosta.
 
Hoh, no eipä näköjään. Varmaan mieltäylentävää kirjottaa tommosia huolella tehtyjä dissauskirjeitä lehtiin kun ei ite muuta ole saanutkaan aikaan.

Mattiesko ei arvosta.
 
Saman naureskelin lehdestä aamulla :)
 
Vaan eipä Mattieskokaan alallaan mikään erityisen _arvostettu_ ole :p

Masa ei tajuu.
 
Uusi levy on hyvä, Joku Raja on paras!

Mattiesko ei arvosta.
 
http://www.iltalehti.fi/kolumnistit/200612295533921_ko.shtml
 
Olen kerrankin samaa mieltä Mattieskon kanssa.
 
":)"

Mattieskosta huolimatta sanon, että olen saanut Leskiäidin tyttäret -levystä oikein onnistuneen kuvan. Olen kuunnellut koko levyn vasta muutaman kerran, enkä pysty vielä mainitsemaan levyn parasta antia, mutta kokonaisuutena levy toimii. Kuullessani Rusketusraidat radiosta muutamia vuosia sitten en olisi ikinä uskonut hehkuttavani PMMP:tä.
 
Tämä yhtye olisi vihdoinkin nähtävä keikalla.
 
E: Tuo Mattieskon sepustus menee jo niin kummallisiin sfääreihin, ettei sitä kovin tosissaan osaa lukea. Mitenköhän helvetissä gynekologilla käynti liittyy tyttöjen musiikkiin?

Mattiesko ei arvosta.
 
http://www.iltalehti.fi/kolumnistit/200612295533921_ko.shtml
 
Haluaisin vain tietää, että miten tuo kirjoitus loppupelissä vaikuttaa siihen tärkeimpään asiaan eli musiikkiin? Ja muutenkin tuo kirjoitus on sitä samaa sontaa mitä tuo koko äijäkin, toisaalta mitä muuta voi odottaa mieheltä, joka itsekin on täysi vitsi ja joka ei ole koskaan saanut mitään merkittävää aikaan...

Pakkohan meillä on vähintään yksi vastarannan kiiski olla, kun ilmiö on noinkin harvinainen suomen pop-kentällä: Pop-Starsista "ponnistanut", hovisäveltäjän luotsaama värikäs tyttöbändi, josta pitävät kaikki, jopa true-rokkarit.
 
Itse pidän PMMP:stä paljon. Hyvää musiikkia, värikkäitä persoonia ja hyvä meininki kaikin puolin. Mitä muuta voi vaatia hyvältä pop-aktilta?

Innolla odottelen, kovemmat kädet oli pirun hyvä. "Henkilökohtaisesti" ei tosin ainakaan hurjan hyvältä minun korvaani kuulostanut.
 
tuossa on myös minun mielipiteeni kiteytettynä

Joku raja on kyllä älyttömän hieno biisi.
 
Joku raja on mielestäni myös yksi rankimpia biisejä vuodelta 2006. Hävetkööt huonon metallin vääntäjät kun tyttöduo menee ohitse niinkin helposti kuin aloittamalla kertosäkeen säkeellä "Jos lyöt viellä kerran, niin mä tapan sut"
 
Tätä lisää.