| Aihe: Presari-klubi | |
|---|
|
Polkaistaanpas uuden vuoden kunniaksi tämmönen ketju pystyyn. Kaikkien sähköbassojen isä ja äiti ansaitsee oman ketjunsa tänne. Klubiin pääsee mukaan omistamalla precision tyyppisen basson, kopiotkin hyväksytään. Lisäksi kuvia, juttuja ja presarilla soittavia staroja voi tänne linkitellä. Myös pohdintoja ko. basson erinomaisuudesta / puutteista voi mieluusti pistää tulemaan.
Alkuun vaikka tämä linkki basson wikipedia-sivuille, josta voi opiskella perusasioita: http://en.wikipedia.org/wiki/Precision_Bass |
|
Kuinka puristisia ollaan? Kelpaako esmes pajatsot sun muut?
"Erilliset bassokuviot sen sijaan on todella gay." -morb |
|
Kuinka puristisia ollaan? Kelpaako esmes pajatsot sun muut?
Eikös tuolla noitakin ole: http://upload.wikimedia.org/wikipedia/en/9/9c/5Ps.jpg
Eli kelpaa. Jatsarit presarimikillä taas ei. |
|
Eikös tuolla noitakin ole: http://upload.wikimedia.org/wikipedia/en/9/9c/5Ps.jpg
Eli kelpaa. Jatsarit presarimikillä taas ei.
No sitten.
Semmosen kymmenisen vuotta olen tainnut jo soitella ´78 -mallisella modatulla Fenkun presarilla. Sen verta juurtunut lapaseen tuo malli, että hommasin viime vuonna pari p/j-mikitettyä soitinta lisää. En sen kummemmin osaa perustella mieltymystäni tämän tyyppisiin soittimiin, kyse lienee enemmänkin tottumuksesta.
Esmes jatsari ei ole koskaan toiminut omalla kohdallani niinkään hyvin kuin presari, vaikka muotoilullisesti se olisikin ehkä hivenen kiihottavampi tapaus. Osasyynä lienee jazzin kapea kaula, ei täytä isoa kätöstäni niin hyvin.
Yleisesti ottaen presarissa on hienoa työkaluhenkeä. Se on rakenteeltaan simppeli, mutta toimiva. Siinä ei ole turhaa kromeluuria tai liikaa "ominaisuuksia", joka on oman katsantoni mukaan hyve.
"Erilliset bassokuviot sen sijaan on todella gay." -morb |
|
Jos kopiotkin kelpaa, niin varmaan omakuvassa olevalla tekeleellä pääsee klubiin.
Kaikki mitä haluan tehdä on joko laitonta, moraalitonta tai lihottavaa. |
|
Polkaistaanpas uuden vuoden kunniaksi tämmönen ketju pystyyn. Kaikkien sähköbassojen isä ja äiti ansaitsee oman ketjunsa tänne. Klubiin pääsee mukaan omistamalla precision tyyppisen basson, kopiotkin hyväksytään. Lisäksi kuvia, juttuja ja presarilla soittavia staroja voi tänne linkitellä. Myös pohdintoja ko. basson erinomaisuudesta / puutteista voi mieluusti pistää tulemaan.
Alkuun vaikka tämä linkki basson wikipedia-sivuille, josta voi opiskella perusasioita: http://en.wikipedia.org/wiki/Precision_Bass
Mä!
MIM -Presarilla vetelen, ja taitaapi olla mun ykkössoitin. Siinä on kaikki täydellistä verrattuna ihan mihin bassoon tahansa. Paitsi mikki, jonka tilalle on jo hankittu uusi.
bassolla hanuriin |
|
Multa löytyy tommonen kopiopresari. Omakuvassa kuvaa. Basso on Mighty Mite osista kasattu joskus 80-luvulla, rauta on Scalleria ja mikit ovat Nevalaisen käämimät. Soundi ja tuntuma on suoraan hyvästä 70-luvun Fenderistä.
"It's the ear, not the gear. " |
|
American Series passo löytyy. Omakuvassa näkyvillä. Hetkeäkään en ole katunut kyseisen soittimen hankintaa.
Niin käy joskus |
|
Squsson vihreän pajatson omistan, ja ylpeä olen, sanokoot muut mitä sanovat.
Holy shit, mustaksi värjätty wookie! |
|
Ilimoottaurun!
Omakuvassa näkyy (vähän :-), Japanian Presari, muistaaksein vm-94
-tri
Minä en bussilla aja. Minä olen minä! -Frank |
|
Täältä löytyy kanssa. Taitaa olla ensimmäinen kasaripresari tässä ketjussa. Kyseessä on siis 80-luvulla valmistettu vaalea vintage series presari, ilmeiseti '62 kopio. Kuva löytyy omista kuvista. En tarkkaa vuotta tiedä sillä en ole vielä irroittanut kaulaa. Soitettavuudeltaan hän on äärimmiäisen hyvä, sillä kaulasta on hiottu lakka pois, ja kaula ei ole mikään järjetön halko. Kunnoltaan hän on paljon elämää nähnyt, mutta on todellinen soittajan soitin. Eipä ole yhtään kaduttanut.
Non omnes qui habent citharam sunt citharoedi
http://www.mikseri.net/thel Instrumentaalia stoner metallia |
|
Täältä löytyy kanssa. Taitaa olla ensimmäinen kasaripresari tässä ketjussa.
No, tavallaan. Toi mun toinen pajatso viime vuodelta on ´89 MIJ, mutta kun en maininnut tarkemmin...
"Erilliset bassokuviot sen sijaan on todella gay." -morb |
|
Precision Bass on ykkössoitin täälläkin.
Sopii joka paikkaan ja näyttää hyvältä niin lavalla kuin kotonakin. Omieni paksuista kauloista erityisplussa.
Always play on one and don't fake the funk. -Bootsy- |
 Groovelover
02.01.2007 14:04:29 (muokattu 02.01.2007 16:10:58) | |
|
Ilmoittaudun klubiin, vaikkei omani olekaan ehta Fender, vaan vasenkätinen ESP jonka ostin käytettynä Kitarapajalta helmikuussa 1987 eli kohta tulee täyteen 20 vuotta yhdessä. Tuo ESP saattaa olla joku custom-malli eli ei ole sitä 1980-luvulla tehtyä "400 Series"-mallistoa; lavassa ei ole mitään mallinimeä, pelkästään pieni hopeanvärinen logo jossa lukee "Produced by ESP". Nelinumeroinen sarjanumero kaulalevyssä jossa myös snadi ESP logo. Pari kertaa olen purkanut basson osiin mutta mitään päivämääriä tai leimoja ei löydy kaulassa tai rungossa, taikka edes merkintää valmistusmaasta. Kaulan tyvessä (samassa paikkaa missä fendereissä on yleensä leima) on mystinen käsinkirjoitettu merkintä "KI-15". Ei, minulla ei ole mitään käsitystä mitä se merkitsee eikä ole ESP:n firmallakaan, meilasin kyselyn siitä sarjanumeron kanssa mutta tiedot vanhoista ESP-soittimista on kadonneet historian hämärään, vaikuttaa siltä että tehtaalla ei ole aikanaan pidetty kovin tarkkaa kirjaa sarjanumeroista tai muista yksityiskohdista. Omakuvassa on keväällä 1993 otettu kuva minusta basson kanssa, vähän suttuinen koska originaali oli polaroidkuva jonka skannasin. Fleda on niistä ajoista lyhentynyt paljon, mutta ESP on ja pysyy; ainoat muutokset on EMG mikki ja Badass II talla alkuperäisten tilalla. Alkuperäiset osat on tietty tallessa.
Ja tämä basso kuuluu ehdottomasti "kahta en vaihda"-kategoriaan, bassoja on tullut ja mennyt mutta tätä en ikinä myy. Se on ollut mukana vuodesta 1987 läpi hyvien ja huonojen aikojen, rakkaana luottotyökaluna loistavilla ja niillä paskoillakin keikoilla, treeneissä ja lukemattomina tunteina himassa treenatessa. Juttu on siinä että tunnen sen basson läpikotaisin, kaulan muoto istuu täydellisesti handuun ja osaan ulkoa kaulan paikat jotka murahtaa tietyllä tavalla. Otelaudan reunat on mukavasti kulahtaneet ja pyöristyneet käytössä; okei, siinä on se tyypillinen dead spot (C#) G-kielellä, mutta ei sekään haittaa kun sen tietää. Erityisen mukavaa on basson täydellinen balanssi, ei niin yhtään kaulapainoisuutta. Lähes 20 vuotta jatkuvaa soittoa on parantanut soundia selvästi. Se oli alkujaankin tervesointinen basso, mutta vuodet ovat tuoneet soundiin lisää lämpöä ja se reagoi herkemmin, basso on soitettu hyvin "auki": paljonsoitettujen vuosikertabassojen omistajat kyllä tietävät mitä tuo tarkoittaa.
EDIT: Jos vähän yleisemmällä tasolla filosofoisi mistä Precisionin parhaus koostuu: se tärkein on pelkistetty funktionaalisuus, eli Precisionissa ei ole mitään ylimääräistä. "Plug-and-play" eli piuha kiinni ja menoksi. Se Soundi joka on yksi alan standardeista. Lisäksi se on mielestäni esteettisesti kaunein basso kaikista juuri yksinkertaisuudessaan.
"It's not really what you play, but what you leave out that counts." Rick Danko, 1976 |
|
Kolme löytyy. Kaks fenkkua ja yks kopio. Mahtava keksintö kaikenkaikkiaan.
Basso sanoo pum pum ja pitää suunsa kiinni. |
|
No, tavallaan. Toi mun toinen pajatso viime vuodelta on ´89 MIJ, mutta kun en maininnut tarkemmin...
Täältä löytyy kans yksi ameriikan kasaripresari. Se on reissue viisseiskasta. ostin sen vuosmallina 87 mut kaulanirroituksen jälkeen löytyikin luku 83.
Aivan mahtava peli. Vaihdoin siihen duncanin QuuPee mikin kun orkkis ei munsta poiminut E-kieltä tarpeeksi. Mut ehdoton tykkipeli varsinkin nyt kun vaihdoin siihen hiotut kielet.
Kuvatusta omassa kuvassa.
VITTI! Meni humppakeikka vituix ku vintti pimeni!! |
|
Täältä löytyy kans yksi ameriikan kasaripresari. Se on reissue viisseiskasta. ostin sen vuosmallina 87 mut kaulanirroituksen jälkeen löytyikin luku 83.
Netistä tutkittuani huomasin että ensimmäiset reissuemallit, eli 80-luvun alun mallit ovat suuressa arvossa. Niitä pidetään parempina kuin nykyreissueita, ja ilmeisesti soundikin on melko lähellä alkuperäistä. Jenkkilässä näiden kysyntä on nousussa.
Non omnes qui habent citharam sunt citharoedi
http://www.mikseri.net/thel Instrumentaalia stoner metallia |
|
Liityn klubiin.
Marraskuussa tuli ostettua vuoden '96 ameriican presari. Mitenkä tuota nyt kehuisi.
Soundi rokkaa kuin Richard Hell konsanaan, mutta on huomattavsti edellämainittua herraa kauniimpi. Hieman voisi vieläulkonäkö (ja ehkä myös tämän myötä soundi?) parantua jos vaihaisi pleksin mustaan. Mut sit pitäisi samaan syssyyn vaihtaa myös Telen pleksi. Nyt ne ovat niin kivasti veljesten näköisiä... Omakuvasta voipi katsella.
Yes yes.
Rock and/or Roll |
|
Kolmella kehiin:
- '65 Sunburst Presari
- 2 x Squier JV vuodelta 1982, toinen musta vaahterakaulalla ja toinen sunburst ruusupuuotelaudalla.
Ai että miksikö Passo? Se käy käteen ja siinä on paras saundi siihen mitä soitan. |
 trackson
02.01.2007 16:23:15 (muokattu 02.01.2007 16:25:55) | |
|
-04 Nuutinen '51 mallin mukaan
Eniten järkeä kuluu suuriin typeryyksiin |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
