Työ musiikkialalla ›

Käytännössä kaikki ammatissa olevat sanovat, että opettajaksi pätevöityy käytännössä 10 ensimmäisen työvuoden aikana. Niinhän se on joka alalla, koulussa saa vain työkalupakin ja pari ruuvimeisseliä, töissä opetellaan käyttämään niitä ja hommataan lisää työkaluja.
 
Totta. Samaa "työssä oppimista" täälläkin painotetaan jatkuvasti. Mutta idea siitä että on tässä vaiheessa/iässä "paperilla" valmis kasvattamaan muita, on aika jännä. :)

Totta. Samaa "työssä oppimista" täälläkin painotetaan jatkuvasti. Mutta idea siitä että on tässä vaiheessa/iässä "paperilla" valmis kasvattamaan muita, on aika jännä. :)
 
Joskus tulee kyllä mieleen, että opekoulutukseen, alasta riippumatta, pitäisi olla edellytyksenä vähintään 25 vuoden ikä ja monipuolinen työ- ja elämänkokemus. Olisi vähän sitä perspektiiviä eikä tultaisi suoraan lukiosta pahaan maailmaan. Oikeasti.
 
Välillä palaa käämi noiden 19-kesäisten idealistien kanssa, mutta toisaalta kyllä ne oppivat ensimmäisissä sijaisuuksissaan/töissään, että kaikki ipanat eivät ole ihania, niillä voi olla kotihelvetti takana ja että hyväkään tuntisuunnitelma ei poista improvisointikyvyn ja sosiaalisten konstruktioiden havainnointikyvyn tarvetta.
 
Oho, käytin sanaa "sosiaalinen konstruktio". Johtunee juuri puoli tuntia sitten puhtaaksikirjoittamastani kasvatustieteen 20-sivuisesta esseestä ;)

Joskus tulee kyllä mieleen, että opekoulutukseen, alasta riippumatta, pitäisi olla edellytyksenä vähintään 25 vuoden ikä ja monipuolinen työ- ja elämänkokemus. Olisi vähän sitä perspektiiviä eikä tultaisi suoraan lukiosta pahaan maailmaan. Oikeasti.
 
Välillä palaa käämi noiden 19-kesäisten idealistien kanssa, mutta toisaalta kyllä ne oppivat ensimmäisissä sijaisuuksissaan/töissään, että kaikki ipanat eivät ole ihania, niillä voi olla kotihelvetti takana ja että hyväkään tuntisuunnitelma ei poista improvisointikyvyn ja sosiaalisten konstruktioiden havainnointikyvyn tarvetta.
 
Oho, käytin sanaa "sosiaalinen konstruktio". Johtunee juuri puoli tuntia sitten puhtaaksikirjoittamastani kasvatustieteen 20-sivuisesta esseestä ;)
 
Aamen hallelujaa. Nää jotka tulee suoraan lukiosta ja puskee tavoiteajassa paperit kouraan ja menevät/pääsevät heti kokopäiväduuniin, polttavat itsensä loppuun mitä todennäköisimmin muutaman vuoden töissäolon jälkeen, elleivät jo isoimpien harjoittelujen puitteissa. Surullista.

Mitäs tähän hommaan vaaditaan? Pedagoginen pätevyys ilmeisesti, mutta esimerkkejä tänne. Missä opiskella, pääsyvaatimukset opiskelupaikkaan yms.
 
EDIT: Niin joo ja onko erilaisia tasoja opettajilla? Esim. peruskoulun, lukion ja ammattikoulun opettajien välisiä eroja vai onko niitä?
 
meillä oli ala asteella "musiikinopettajat" jotka eivät osanneet musiikista hevon paskaakaan.... ihan saman olis oppinu ku olis itte kirjasta vähä kattellu, soittakkaan ne eivät kunnolla osanneet...
 
että tervetuloa vain tänne täällä ei ole kovat vaatimuksekkaan! :D x)

meillä oli ala asteella "musiikinopettajat" jotka eivät osanneet musiikista hevon paskaakaan.... ihan saman olis oppinu ku olis itte kirjasta vähä kattellu, soittakkaan ne eivät kunnolla osanneet...
 
että tervetuloa vain tänne täällä ei ole kovat vaatimuksekkaan! :D x)
 
Rahoituksellisista syistä johtuen ala-asteilla esim. musiikkia saattaa opettaa henkilö, joka ei ole lukion jälkeen juurikaan opiskellut musiikkia (okl:n musiikinopetusta vähennetään koko ajan).
 
Yläasteilla ja lukioissa virkaa ei saa ellei ole musiikin aineenopettajan pätevyyttä (n. 70% opinnoista musiikkiopintoja ja n. 30% kasvatustiedettä), joten periaatteessa pitäisi osatakin jotain. Nykysin kun aineenopettajille ei enää ole liiemmälti duunia yläasteilla ja lukioissa tuntimäärien vähetessä, aineenopettajat on palkattu myös ala-asteille esim. kolmannesta luokasta ylöspäin. Ei paskempaa. Mut noi on aina työnantajan (kunnan -> rehtorin) päätöksiä, miten hommat hoidetaan. Pätevä ihminen kun on vähän kalliimpi kun epäpätevä.
 
Mut aina sit sattuu näitä levyraatisijaisia jotka saattaa jumittaa pidemmänkin aikaa. Taideaineiden edes-jotenkin-pätevistä sijaisista tuntuu olevan ihan järjetön pula, joten otetaan kuka vaan :|

Kaikista helpoin keino on tosiaan päästä lukemaan yliopistoon musiikkikasvatusta, kuten jo tuossa on aiemmin mainittu. Mutta sinne on todella vaikea päästä ja se vaatii monen instrumentin hallintaa...
 
Mun on kyllä pakko todeta tuohon, ettei sinne ihan hirveitä lopulta vaadita soitinten puolelta - puhun nyt siis Jyväskylän yliopiston musakasvatuksesta. Useimmat pääsykoelaiset (ja nyt yleistän sitten melkoisesti) osaavat joko soittaa piano tai kitaraa, mutta eivät molempia. Varsinkin tytöistä (jälleen yleistys) monet osaavat soittaa tasan yhden helpon kappaleen, jonka he sitten rämpivät kitaralla läpi pääsykokeissa. Se riittää, varsinkin, jos muut osa-alueet ovat kunnossa.
 
Itse vastaavasti treenasin kuin hullu kolmen viikon ajan pianon klassisia biisejä, jotta sain ne kulkemaan säälittävän sympaattisesti pääsykokeissa. Vapaa soitinnäyte saa puolestaan olla mitä tahansa triangelista melodikaan. Wiitalan tavoin naputin vapaavalintaisissa rumpuja, sillä sello irtosi testipäivinä todella huonosti. Nykyään kai ei ole enää impro-osuutta ollenkaan, sillä pääsykokeita on muistaakseni tiivistetty. Voin toki olla väärässäkin.
 
En malta nyt olla kommentoimatta koulutusta samalla. Yliopisto on paikka, jossa oppii niin paljon kuin haluaa - tai niin vähän. Jos treenaaminen ei huvita, niin esimerkiksi bändiopetuksen pääsee läpi vain istumalla ja ihmettelemällä. Sitten ei kyllä naurata, kun pitäisi vetää lukiolaisille bändikurssia. Aika paljon näyttää olevan meilläkin porukkaa, joilla valmistuessaan ei ole käsitystä esimerkiksi perusrumpukompeista.
 
Mutta joo, työn kyllä oppii sitten tekemällä. Harjoitteluissa saa vain häivähdyksen siitä, mitä tuleman pitää.
 
-Iita, gradua vaille valmis musamaikka

En tarkemmin ala listaamaan mitä pääsykokeissa tarvitsee tehdä, ne löytyy kyllä yliopistojen sivuiltakin, mutta ainakin seuraavat osiot oli itsellä pääsykokeessa edessä:
 
- Piano
- Kitara
- Laulu
- Vapaavalintainen soitin (itsellä rummut)
- Teoriakoe
- Solfatesti
- Vapaa säestys ja improvisointi
- Haastattelu
- Psykologinen testi
- Yhteistyövalmiudet-testi
- Aineistokoe
- Kirjallinen musiikinhistorian koe sekä kuuntelukoe
 
+ taustapisteet
 
Nämäkin ovat varmaankin vuosien varrella muuttuneet, mutta pääsykokeet ovat edelleenkin kolmipäiväiset. Haastattelu ja psykologinen testi kulkevat käsi kädessä osion "soveltuvuus" alla, ja jos näistä onnistuu riipaisemaan nollat, niin sitten ei pääse kouluun vaikka muuten olisi täydet pisteet kaikista muista. Muuten on ihan sama miten hyvin saa pisteitä - jos ne riittää, niin sitten riittää.
 
Olisi tarkoitus lähteä musiikkia lukemaan ensi syksynä, jos en pääse, niin sitten vuoden päästä syksyllä. Pianoa olen soittanut 12 vuotta, kitaraa 3. Rumpuja osaan soittaa säälittävän vähän, nokkahuilua jonkin verran. Yhtenä suurena ongelmana on tuo teoria. En ole ollut musiikkiopistossa (käyn tunneilla yksityiseati mus.opist. opettajalla), teoriaa osaan vain sen verran mitä pianotunneilla on oppinut. Todellakin pelottaa nuo pääsykokeet! Koko homma aika varmasti kaatuu tuohon teoriaan. Tarkoitus olisi keväällä kirjoitusten jälkeen alkaa opiskella teoriaa äitin työkaverin johdolla (musiikkiluokkien opettaja, ex- piano-ope), ja jos en ensi vuodeksi opiskelemaan pääse (jyväskylän yliopistoon musiikinopettajaksi), niin sitten käytän ensivuoden teorian parissa, ja suoritan mahdollisia tutkintoja. Pianosta suoritin 3/3 pari vuotta sitten hyvin arvosanoin.
 
Kertokaahan joku musiikkia opiskelemassa oleva, kuinka paljon painotetaan tuota teoriaa. mitä pitää olla suoritettuna? riittääkö esim 1/3 vai pitääkö olla 3/3 taskussa?

Kertokaahan joku musiikkia opiskelemassa oleva, kuinka paljon painotetaan tuota teoriaa. mitä pitää olla suoritettuna? riittääkö esim 1/3 vai pitääkö olla 3/3 taskussa?
 
Sibiksellä yleisestä teoriakokeesta pitää päästä läpi että pääsee sisälle, pätee mihin vaan koulutusohjelmaan (esittävä säveltaide, musiikkikasvatus, kirkkomusiikki jne). Oletusarvona on että sisään pääsevällä opiskelijalla on 3/3 / I-tasoiset tiedot ja taidot, teoriasta ja solfasta lähdetään tasolta C (joten vaikka pääsykokeista selviytyisikin, opinnot saattavat edetä itselle liian kovaa vauhtia liian korkealla tasolla). Siitä en ole varma, otetaanko pääsykokeisiin, jos ei ole todistusta tosta 3/3 / I -tason suorituksesta (mus. opiston päästötodistus jne).
 
Suosittelen lämpimästi että hommaat itsesi niin pitkälle kuin pääset noissa teoria-aineissa (muista myös historia!), niin pääset sitten koulussa keskittymään muihinkin asioihin eikä kaikki aika mene tritonussubstituutioita päntätessä tai solfatessa.
 
Mutta usko mua, teoria tulee sitä loogisemmaksi mitä pidemmälle siinä pääsee.

Kiitoksia vastanneille. Lisää vastauksia vaan! Tosiaan, ei ole mikään kiirus päästä vielä ekalla kerralla sisälle. Haluaisin kyllä pitää välivuoden ja keskittyä soittamiseen ja siihen teorian lukemiseen. Soittamiseen pääsykokeet tuskin tulevat tyssäämään. Pianonsoitto on sen verran hyvin hallinnassa.

Minkäsnäköiset palkat näillä opettajilla on tavallisiin verrattuna?

Minkäsnäköiset palkat näillä opettajilla on tavallisiin verrattuna?
 
Öö, ai aineenopettajilla verrattuna luokanopettajiin? Vai mitä tarkoitat? Koulun musamaikoilla verrattuna musaopiston opettajiin?
 
...?

Koulujen musamaikat (pätevät) - "tavallinen" opettaja
Musiikkiopiston opettaja - Koulun musamaikka
 
Ja eroaakos muuten pätevien ja epäpätevien palkat toisistaan (Kouluissa), sillä
itselläni ei ole vielä ollut ainuttakaan opettajaa, jota voisin kutsua oikeaksi musiikin opettajaksi, paitsi 7:lla 1 opettaja opetti pari sointua, muut on pitänyt opetella itse.

tuossapa kysymys joka meikäläistäkin kiinnostaa...
 
Käsittääkseni epäpätevillä ja pätevillä on jonkinlainen palkkaero ainakin kouluissa, mutta valaiskoon joku joka tietää enemmän.. :)

tuossapa kysymys joka meikäläistäkin kiinnostaa...
 
Käsittääkseni epäpätevillä ja pätevillä on jonkinlainen palkkaero ainakin kouluissa, mutta valaiskoon joku joka tietää enemmän.. :)
 
Palkkataulukko:
 
http://www.oaj.fi/Resource.phx/sivut/sivut-oaj/edunvalvonta/palkat.htx
 
Palkan takia ei opettajaksi kannata ryhtyä. Minimeillä mennään, ja työpäivään tulee tuntien valmistelusta tuplat lisää.

juuh, kiitoksia, siinäpä mustaa valkoisella :)
 
onneksi itselleni ei ole tullut mieleenkään hakeutua alalle rahan takia, eikös sitä sanota että tämä vaati sellaista lievää pientä hulluutta jos muusikoksi (tai ylipäätään alalle) aikoo ammatiltaan ryhtyä.

eikös sitä sanota että tämä vaati sellaista lievää pientä hulluutta jos muusikoksi (tai ylipäätään alalle) aikoo ammatiltaan ryhtyä.
 
Niin no, usein musiikinopettajaa ei mielletä muusikoksi, muuta kaipa tuo pätee ihan opettajiin sekä muusikoihin.. Sitten on ne säännön vahvistavat poikkeukset. :-)

Palkkataulukko:
 
http://www.oaj.fi/Resource.phx/sivut/sivut-oaj/edunvalvonta/palkat.htx
 
Palkan takia ei opettajaksi kannata ryhtyä. Minimeillä mennään, ja työpäivään tulee tuntien valmistelusta tuplat lisää.
 
Ei niin, mutta jos alkaa musiikinopettajaksi kouluun niin saa kuitenkin parempaa palkkaa kuin musiikkiopiston opettaja tai luokanopettaja. Eli jos on pakko olla opettaja kannattaa olla musiikinopettaja (tai joku muuu aineenopettaja ya/lukiossa). Ja nuo tuntien valmistelut riippuu hyvin paljon opettajasta ja opetusryhmistä. Jos sulla on esim. 8 seiskaluokan pakollista viikossa, samalla tunnin valmistelulla menee 8 tuntia, jolloin työmäärä ei aivan valtavasti kasva per päivä.. :)

Ja nuo tuntien valmistelut riippuu hyvin paljon opettajasta ja opetusryhmistä. Jos sulla on esim. 8 seiskaluokan pakollista viikossa, samalla tunnin valmistelulla menee 8 tuntia, jolloin työmäärä ei aivan valtavasti kasva per päivä.. :)
 
Joo, totta tuokin, ja vielä parempi jos on vaikka edellisvuoden kursseista tuntisuunnitelmat nätisti mapissa.
 
Tosiasia kuitenkin on, että kaikki luokat ei oo samanlaisia. Vaikka täsmälleen saman tunnin pidät kahdelle luokalle peräjälkeen, samat sanat ja sama draivi, niin toinen luokka puuhailee omiaan ja kyräilee, toinen on yhtä juhlaa ja askartelee kimpassa kilpaa.
 
Silloin jo ihan järjen säilyttämisen kannalta pitää miettiä, millä saa sen toisenkin luokan aktivoitua.

Noinhan se menee... tuntisuunnitelmat on mahtava juttu, mutta mikään ei koskaan voita tilannetajua ja improkykyä... :) Nuo kaksi kun sitten saisikin saumattomasti yhdistettyä :/
 
Mitä mieltä muuten ootte tosta musiikinopettaja - muusikko jutusta? Kun musiikinopettajia ei yleensä mielletä muusikoiksi...vai mielletäänkö/ pitäisikö mieltää??