Media ja viihde ›

http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkel … 4n+kirjan+jota+ei+ole/1135223819623
 
Mitäs mieltä ihmiset ovat tästä tapauksesta? Nykyään kriitikon kuin kriitikonkin lienee entistä helpompaa vähän googletella ja sitten voikin lukematta/näkemättä/kuulematta kirjoittaa "asiantuntevan" arvion mistä tahansa kulttuuriteoksesta..
 
Täytyy sanoa, että välillä tulee itsellekin se fiilis levy- ja kirja-arvioita lukiessa, että onkohan kriitikolla ollut nyt aivan eri teos käsissään kuin itsellä.. Muistanko väärin, vai eikös tätä samankaltaista "luovaa" arviointia olisi joskus takavuosina harjoitettu tässä kotimaisessa rockin ajankohtaislehdessäkin?

No, ihan tasokkaissakin julkaisussa tuppaa olemaan välillä seassa arvosteluja, joista 95% on lätinää yhtyeen jäsenien tapahtumista tai edellisistä levyistä, ja lopuksi mainitaan yhdellä lauseella "mutta hyvän levyn bändi X on silti tehnyt" tai "mitäänsanomattominta roskaa johon olen vähään aikaan törmännyt".
 
Usein toki aiempiin levyihin palatessa verrataan jotenkin uutta vanhaan materiaalin, mutta on myös joitain arvosteluja joissa se vanhoista lätiseminen ei vertaa sitä uutta mitenkään, mihinkään.
 
En kyllä silti väitä ettei arvosteluja olisi _oikeasti_ tehty, sinänsä hieman off-topic.

Täytyy sanoa, että välillä tulee itsellekin se fiilis levy- ja kirja-arvioita lukiessa, että onkohan kriitikolla ollut nyt aivan eri teos käsissään kuin itsellä..
 
Tätä tapahtuu aika usein. Useasi on huomannut, ettei kriitikko ole levyä kokonaan edes kuunnellut. Eräässäkin arviossa ihmeteltiin kappaleiden suurta lukumäärää ja kehotettiin panostamaan ennemmin laatuun, kuin määrään. Kriitikko ei ollut kuitenkaan kuunnellut kappaleita sen vertaa ymmärtääkseen, että puolet niistä oli ikäänkuin alkusoittoja seuraavalla biisille.
 
Pienenä naskalina sitä otti kriitikon sanan isona totuutena. Nyt on vihdoin ymmärtänyt, että suurin osa kriitikoista kehuu kaverien levyt ja haukkuu muiden (vitsivitsi). Ihmisiä ne kriitikotkin ovat, ainakin melkein, ja kyllä heidänkin on joskus mentävä siitä mistä aita on matalin. Kirjakriitikolla varsinkin on kiire, kun deadline pukkaa päälle ja kirja on lukematta. Levykriitikko voi sentään skippailla kappaleita.
 
Muistanko väärin, vai eikös tätä samankaltaista "luovaa" arviointia olisi joskus takavuosina harjoitettu tässä kotimaisessa rockin ajankohtaislehdessäkin?
 
Tästä en tiedä. Kerran näin kuitenkin eräässä kotimaisessa lehdessä erään yhtyeen livearvion (muistaakseni) New Yorkista. Hieman ihmettelin tapausta, sillä mielestäni olin nähnyt pari viikkoa sitten saman liven Saksan Viva-kanavalta. Konsertti oli kuitenkin pidetty jo aikapäiviä sitten. Mieleen pujahti ajatus, että olikos tässä kotisohvalta arvosteltu tämä kyseinen keikka. Lämppäribändiä ei ohjelmassa tarjottu, mutta sekin oltiin arvosteltu ja haukuttu melko persoonattomaksi.

Hoho, hyvä meininki.

Hoho, hyvä meininki.
 
Todellakin. Nyt kaikille kriitikoille potkut ja maailma pelastuu! Hoho, kriiitikko luuli saavansa helpot rahat...

Joskus tuntuu, että kriitikkona työskenteleminen olisi varmasti yhtä hauskaa kuin keksiä seuraavalle päivällä horoskooppeja Ilta-Sanomiin.

Muistanko väärin, vai eikös tätä samankaltaista "luovaa" arviointia olisi joskus takavuosina harjoitettu tässä kotimaisessa rockin ajankohtaislehdessäkin?
 
Joskus hyvin harvoin on arvosteluja tehty ennakkoversiosta, joka on ollut puutteellinen. Mutta se on kyllä mainittu erikseen arvostelussa. En ole kyllä kuullut, että kukaan olisi olemattomia arvostellut.
 
Levykriitikko voi sentään skippailla kappaleita.
 
No ei niillä nyt sentään noin kiire ole.

Eräässä elokuvajulkaisussa arvosteltiin jokunen vuosi takaperin muutamia dvd-leffoja suurinpiirtein kommentein: "En ole nähnyt, mutta kuulemma on huono" ja yksi tähti perään.

Eräässä elokuvajulkaisussa arvosteltiin jokunen vuosi takaperin muutamia dvd-leffoja suurinpiirtein kommentein: "En ole nähnyt, mutta kuulemma on huono" ja yksi tähti perään.
 
Kuulema joku Ere Kokkosen elokuva arvosteltiin "En ole elokuvaa nähnyt mutta sen täytyy olla huono"

Joskus hyvin harvoin on arvosteluja tehty ennakkoversiosta, joka on ollut puutteellinen. Mutta se on kyllä mainittu erikseen arvostelussa. En ole kyllä kuullut, että kukaan olisi olemattomia arvostellut.
 
Jotenkin semmonen muistikuva itselle on jäänyt että tää kotimainen tapaus oli ollut joku festari/keikka joskus vuosia sitten, ja tarina taisi mennä jotenkin niin että urhea reportteri oli ollut todistettavasti ollut sammuneena ko. keikan ajan, mikä ei ollut tietenkään ollut estänyt kirjoittamasta siitä mojovaa arviota...

Joskus hyvin harvoin on arvosteluja tehty ennakkoversiosta, joka on ollut puutteellinen. Mutta se on kyllä mainittu erikseen arvostelussa. En ole kyllä kuullut, että kukaan olisi olemattomia arvostellut.
 

 
No ei niillä nyt sentään noin kiire ole.
 
Eikös Jukka Kajava-vainaa joskus arvostellut näytelmän, jota ei käynyt katsomassa. Näin muistelen...

Ellen nyt ihan väärin muista niin Juho Juntunen arvosteli joskus suomalaiselta kesäfestarilta keikan, joka olikin peruttu...