Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Mitä varten tässä Craig Andertonin volumepedaalissa menee virtuaalimaasta nuo 22k vastukset opareille? Miksei kyseisiä inputteja ole kytketty suoraan virtuaalimaahan? Ajattelin käyttää tuota lähtökohtana tremolopedaalissa, johon tulisi vielä opareilla tehty oskillaattori, joka antaisi OTA:lle ohjausvirtaa. Kyseisessä oskillaattorissa käytän myös virtuaalimaata - pitäisikö siihenkin laittaa vielä 22k vastukset, kun normaalisti kaksipuoleisella jännitelähteellä inputit on kytketty suoraan maahan? Ja pitääkö virtuaalimaan muodostavien vastusten arvoa muuttaa, vai onko ne ihan hatusta vedetty? Miksei toisaalta käytettäisi mahdollisimman isoja vastuksia jännitteenjaossa?
 
http://www.diyguitarist.com/Images/craigvol.gif
 
Tuossa on molemmat inputit kytketty sinne virtuaalimaahan. Monestihan homma tehdään niin että toinen inputti biasoidaan ja toinen kytketään konkalla ihan oikeasti maihin. Tuossa jos laitat molemmat inputit suoraan virtuaalimaahan niin kytket ne samalla oikosulkuun keskenään. Eipä toimi enää... Todennäköisesti voit kytkeä tuon + inputin konkalla maihin ja jännitteenjaon suoraan - inputtiin. Kytkennästä tulee sitten AC kytketty mutta luulisin että toimii. Tosin en ole noista OTA piireistä ihan varma.
 
Huomaa myös että tuota OTAa ohjataa virralla. (Edit: ah, huomasitkin näköjään...) Eli virta joka valuu sisään (vai oliko se ulos?) siitä 5 pinnistä määrää vahvistuksen. Vastus R9 on vastuussa potikan jännitteen muuttamisesta virraksi. Sitä säätämällä voi säätää maksimi (ja minimi) vahvistusta.
 
Edit: Jos haluat "hyvän" virtuaalimaan (tai ainakin vähän paremman kuin pelkkä vastusjako) kannattaa tuo biasjännite puskuroida oparilla. Tälleen: http://blog.kotipolttoinen.com/uploads/measmic.pdf Ei notku eikä oo vastusten arvoilla niin väliä kun kaikki virta otetaan oikeasti siitä oparista eikä vastuksista.
 
Kerrottakon vielä että mulla on tuollaine volumespedu ja se kohisee aika reilusti. Häiritsevän paljon jopa. Kannattaa katsoa Geofexin artikkeli: http://www.geofex.com/Article_Folders/VCA%20Applications.pdf ja etsiä jostain vähäkohinasempi OTA. Niitä tehdään ihan uusiakin nykyään.

En oo nyt varma kuuluuko tää tänne mut kysympä kuiteski. Olisko kellään pääkaupunkiseudulla asustelevalla kolvailijalla kiinnostusta tehdä venäjämallin Bigmuffiin ja perus Crybabyyn true bypassia? Tohon Crybabyyn pitäis vielä laittaa faseli kiinni. Kannattaa pistää pikaviestiä siis jos kiinnostusta löytyy. Sovitaan Korvauksista tarkemmin.

Jännitteenjakajan vastusten arvo lasketaan sen keskipisteestä otettavan virran ja sallitun toleranssin avulla. Tännekin foorumille tästä joskus kirjoittelin... Tässä asiasta englanniksi: http://geofex.com/circuits/Biasnet.htm
 
Niin ajattelinkin, mutta kun opareiden inputeissa on kuitenkin käytännössä ääretön impedanssi. Ymmärrän kyllä, että tuossa OTA:n invertoimaton inputti pitää biasoida vastuksen kanssa, ettei mene ihan common modeksi koko homma.
 
E: Korjaan, invertoiva inputti.
 
Kerrottakon vielä että mulla on tuollaine volumespedu ja se kohisee aika reilusti. Häiritsevän paljon jopa. Kannattaa katsoa Geofexin artikkeli: http://www.geofex.com/Article_Folders/VCA%20Applications.pdf ja etsiä jostain vähäkohinasempi OTA. Niitä tehdään ihan uusiakin nykyään.
 
Tuota olen myös tiiraillut, ja jos tuo Andertonin laite on huono, niin pitänee tehdä vastaava tällä. Tuollainen 3080 löytyisi ennestään, joten ajattelin siitä lähteä kuitenkin liikkeelle.

Niin ajattelinkin, mutta kun opareiden inputeissa on kuitenkin käytännössä ääretön impedanssi.
 
Hmm... tää on taas näitä asioita mitä en oo tarkkaan tutkinu enkä ajatellu.
Pidetään impedanssi piensignaalipuolella ja käytetään datalehdessä annettua bias-virtaa tasavirtapuolella niin kaikki on iloisia. Pitäisi varmaan tuohonkin asiaan joskus tutustua tarkemmin...

Hmm... tää on taas näitä asioita mitä en oo tarkkaan tutkinu enkä ajatellu.
Pidetään impedanssi piensignaalipuolella ja käytetään datalehdessä annettua bias-virtaa tasavirtapuolella niin kaikki on iloisia. Pitäisi varmaan tuohonkin asiaan joskus tutustua tarkemmin...
 
Enpä minäkään näistä kovin syvällisesti vielä ymmärrä. Ja toisaalta impedanssihan pienenee takaisinkytkennän myötä, kuten tuossakin artikkelissa todetaan. Eli onkohan tuossa jälkimmäisen oparin ei-invertoivassa inputissakin nyt se 100k?

Potikoita on lineaarisena ja logaritmisena. Mitä se meinaa? miten ne eroaa toisistaan?

Potikoita on lineaarisena ja logaritmisena. Mitä se meinaa? miten ne eroaa toisistaan?
 
Lineaariset muuttaa vastustustaan lineaarisesti ja logaritmiset logaritsmisesti. Lineaarinen tarkoittaa sitä, että koko ajan vastus kasvaa tasaisesti, kun potikkaa käännetään (kunhan ei kaupasta taskuun hehheh..) ja logaritminen taas muuttaa alussa vastustustaan enemmän kun lopussa. Karkeasti ottaen esim. kitaroissa tonet on lineaarisia ja volat logaritmisia.
 
Ihmisen näkö ja kuulo (ainakin) toimii myös logaritmisesti, jos haluaa päteä nippelitiedolla ;)

Lineaariset muuttaa vastustustaan lineaarisesti ja logaritmiset logaritsmisesti. Lineaarinen tarkoittaa sitä, että koko ajan vastus kasvaa tasaisesti, kun potikkaa käännetään (kunhan ei kaupasta taskuun hehheh..) ja logaritminen taas muuttaa alussa vastustustaan enemmän kun lopussa. Karkeasti ottaen esim. kitaroissa tonet on lineaarisia ja volat logaritmisia.
 
Ihmisen näkö ja kuulo (ainakin) toimii myös logaritmisesti, jos haluaa päteä nippelitiedolla ;)
 
Myös hajuaisti on logaritminen, tuntoaisti lineaarinen.

Tohon bassomikkiin kun joku ehdotti täällä foorumilla tuota puolituskytkintä nii onko kellään heittää linkkiä johki keskusteluun jossa ois tietoo siitä tai jtn. Ja sitte toiseks; suunnittelin, että kytkimeks tulis jonkinlaine pyöritettävä (vaan liekö sellasta olemassakaan...), siis sellanen johon sais potikan säätönupin kii, ettei tulis mitään vipua vaan mikki menis puoliks vaan pyöräyttämällä nuppia :)

Tohon bassomikkiin kun joku ehdotti täällä foorumilla tuota puolituskytkintä nii onko kellään heittää linkkiä johki keskusteluun jossa ois tietoo siitä tai jtn. Ja sitte toiseks; suunnittelin, että kytkimeks tulis jonkinlaine pyöritettävä (vaan liekö sellasta olemassakaan...), siis sellanen johon sais potikan säätönupin kii, ettei tulis mitään vipua vaan mikki menis puoliks vaan pyöräyttämällä nuppia :)
 
Onhan noita kiertokytkimiä, esim. PRS:n kitaroissa mikkikytkin on kierrettävää mallia ja siinä on puolitukset samassa. Tuossa jotakin:
 
http://www.prsguitars.com/csc/schematics.html

Joo. Kiitoksia jelpeistä... tuossa kun varmaan tuon EMG:n 40TW:n ostan ja siitä kaiketi lähtee sekä ykskelasen ja kakskelasen johdot, niin tuohonhan ei mtn puolitusta laiteta, vain sellanen pyöritettävä kytkin ilmeisesti riittää, että kumpaa kelavaihtoehtoo säädetään, ettei tartte molemmille kelavaihtoehdoille erikseen olla vol. ja tone potikkaa? Vai?

Joo. Kiitoksia jelpeistä... tuossa kun varmaan tuon EMG:n 40TW:n ostan ja siitä kaiketi lähtee sekä ykskelasen ja kakskelasen johdot, niin tuohonhan ei mtn puolitusta laiteta, vain sellanen pyöritettävä kytkin ilmeisesti riittää, että kumpaa kelavaihtoehtoo säädetään, ettei tartte molemmille kelavaihtoehdoille erikseen olla vol. ja tone potikkaa? Vai?
 
Tota..ei niissä yleensäkään oo erikseen "kelavaihtoehdoille" mitään erillistä potikka-valintaa..Koitapa löytää vaikka kirjastosta Donald Brosnacin hyvä perusteos "Guitar Electronics for Musician"
Vaikkakin yleensä ykskelaisilla käytetään 250 kOhm potikoita, ja humppareilla 500 kOhm, ei kyllä sitä potikan arvoa oo tarpeen vaihtaa..
Kiertokytkin taas tuos systeemissä on mun mielestä vähän turhan "moniasentoinen" kun tuon puolituksen vois hoitaa näppärämmin nostopotikalla. Toki tää on vaan mun mielipide.. ;)

Tota..ei niissä yleensäkään oo erikseen "kelavaihtoehdoille" mitään erillistä potikka-valintaa..Koitapa löytää vaikka kirjastosta Donald Brosnacin hyvä perusteos "Guitar Electronics for Musician"
Vaikkakin yleensä ykskelaisilla käytetään 250 kOhm potikoita, ja humppareilla 500 kOhm, ei kyllä sitä potikan arvoa oo tarpeen vaihtaa...
Kiertokytkin taas tuos systeemissä on mun mielestä vähän turhan "moniasentoinen" kun tuon puolituksen vois hoitaa näppärämmin nostopotikalla. Toki tää on vaan mun mielipide.. ;)
 
Aivan... hmm. Saiskohan semmosta nostettavaa potikkaa ostettua Tampereelta jostai musaliikkeestä tai vaikka Bebekistä, ku ei viittis lähtee taas tilaileen tommosta pikkuhilpettä jostai Sp-elektroniikasta/ vast. (ellen sitten tilaa sitä mikkiäkin nii vois potikan tuleen samalla... :) )

Aivan... hmm. Saiskohan semmosta nostettavaa potikkaa ostettua Tampereelta jostai musaliikkeestä tai vaikka Bebekistä, ku ei viittis lähtee taas tilaileen tommosta pikkuhilpettä jostai Sp-elektroniikasta/ vast. (ellen sitten tilaa sitä mikkiäkin nii vois potikan tuleen samalla... :) )
 
Käypä DLX:ssä, sielt viimeksi ostin moisen.. Salmisen Kimmolla on ehkäpä myös, en sitte tiedä joko on Kalevasta muuttanu.. olikohan se www.soitintarvike.com ...

Tuossa eilen tuli kurkistettua Squierin(strato) elektroniikkapuolelle, tarkoituksena löytää ja korjata vika, jonka vuoksi kaulamikki ei toiminut. Vika löytyi, juotos oli vaan irronnut, samalla kun kolvasin piuhan kiinni, suojasin kaulamikin folioteipillä(?). Laitoin sitä teippiä mikin kuoren sisäpuolelle. Kokeilin koneen kautta (Cubasen ja suoraan kaiuttimen kautta) saada selville auttoiko tuo "suojaus" kohinaan ja muihin häiriöääniin. Itse en huomannu mitään eroa "suojaamattomiin" mikkeihin(keski ja tallamikkeihin). Mikä meni pieleen, vai kuuleeko eron vasta vahvistimen kautta soitettaessa, sitä nimittäin en ole kerenny vielä tehdä?

auttoiko tuo "suojaus" kohinaan ja muihin häiriöääniin. Itse en huomannu mitään eroa "suojaamattomiin" mikkeihin(keski ja tallamikkeihin). Mikä meni pieleen, vai kuuleeko eron vasta vahvistimen kautta soitettaessa, sitä nimittäin en ole kerenny vielä tehdä?
 
Ero tulee selvimmin esille isolla gainilla. Lisäksi "suojakuoren" tulisi olla mahdollisimman tiivis mikin/elektroniikkaosaston ympärillä (pienet kolot eivät haittaa, mutta suojattava kohde pitää kuitenkin "ympäröidä" kunnolla) ja sen pitäisi olla maadoitettu jotta siitä olisi oikeata iloa.

Ero tulee selvimmin esille isolla gainilla. Lisäksi "suojakuoren" tulisi olla mahdollisimman tiivis mikin/elektroniikkaosaston ympärillä (pienet kolot eivät haittaa, mutta suojattava kohde pitää kuitenkin "ympäröidä" kunnolla) ja sen pitäisi olla maadoitettu jotta siitä olisi oikeata iloa.
 
Eli olisi pitänyt suojata koko elektroniikkapuoli, yhden mikin sijaan. Tämän kyllä tiesin, halusin vain tarkistaa tuleeko muutosta, noiden mikkien välille. Muistin kyllä maadoittaa, eli siitä se ei ainakaan jäänyt kiinni.
 
Kiitos vastauksesta!

Olen tekemässä puoliakustiseen kitaraani (G-335 -kopio, 2 humbuckeria, molemmille vol ja tone sekä 3-tie kytkin, perusjuttu..) remppaa. Mikit ja koko sähkö-osasto vaihtoon (kyllästyny rahiseviin johdotuksiin). Samalla on tarkoitus asentaa mastervolume, kysymys kuuluukin, mihin kohtaan tämä sijoitetaan? Sähköisesti siis.
 
Lainaan tuossa yllä itseäni, remppa on nyt tehty. Vaihdoin osan johdotuksista, mikkikytkimen, mikit (Kent Armstrong p90-tyyliset, fyysisesti humb.kokoset) ja yhden volumepotentiometrin (tallamikin) sekä lisäsin mastervolumen (mikkikytkimen ja jakin väliin). Volumepotikat ovat 500Kohm logaritmiset. Vanhat tonet ja kaulamikin volumen jätin entiselleen.
 
Ongelmana on ettei mastervolume toimi kuten pitäisi mielestäni, ts. soundi ei siistiydy masterilla juuri ollenkaan (vaikutus kuuluu vasta loppupäässä) toisinkuin mikkikohtaisilla volilla. Tämähän kuulostaa kuin mastervolume olisi lin mutta ei merkintöjen mukaan, varmistin asian myös mittaamalla, samoja potikoita on ylimääräsiä irtaallaan. Mittauksen tein ohjeen mukaan, jonka antoi nim. Gypsy: Jos yleismittari löytyy niin se on helppo mitata kumpi sulla on.
Kääntää potikan keskiasentoon ja jos keskimmäisestä nastasta reunimmaiseen nastaan mitattuna vastus on ~50% kokonaisvastuksesta, niin se on lineaarinen.
 
Eli missä mättää? Volume-potikoiden pitää käsittääkseni olla log, kuten onkin. Ajatus on juurikin käyttää mastervolumea soundin muuttamiseen eikä ny homma toimi ollenkaan...

Eli missä mättää? Volume-potikoiden pitää käsittääkseni olla log, kuten onkin. Ajatus on juurikin käyttää mastervolumea soundin muuttamiseen eikä ny homma toimi ollenkaan...
 
Siis soundin muuttamiseen millä tavoin? Volan lisäämiseen/vähentämiseen vaiko oliko tarkoitus esim. käyttää sitä master-tonena? Master-volan käytössä tuolla tavoin on jokseenkin hyödyllistä katsoa, kuinka mikeiltä tulee mikkikohtasille volapotikoille se signaali, tuleeko se, kuten normaalikäytössä, siihen potikan reunimmaiseen jalkaan. Jos niin, niin kannattaa sisääntuleva signaali siirtää siihen keskimmäiseen eli wiperiin. Silloin ei mikkikohtaiset volat tavallaan häiritse sitä mastervola-toimintaa, ja tuleepa ihan tavallisissa kaden volan kytkennöissä sellainenkin juttu, että molemmat mikit valittuna toisen volumen kiertäminen kiinni ei enää mykistä koko kitaraa, vaan volumet toimii erillään myös siellä loppupäässä. Tavallisessa normikytkennässä, sisääntulo reunassa toisen volumepotikan kiertäminen nollaan nollaa myös sen toisen mikin. Esimerkiks kolmen humbuckerin kitaroissa usein tehdään ns. Baxter-Koonz modaus laittamalla tuolla tavoin volumepotikat, ja lisäksi toinen tonepotikka valjastetaan volume-käyttöön sille kolmannelle mikille, jäljelle jääneestä tulee sitten master-tone.