Rummut: rumpukamat ›

Puita kaminaan on alunperin Hendriksin ja Manifest teki suomennoksen nimellä Tulta kaminaan vuonna 1975. Kitarassa Hasse Walli, Harri Saksala lauloi, pianossa Jukka Linkola, bassossa Antti Hytti ja rummuissa Tero Saarikoski. Ammattilaiset asialla silloin.
 
Jees, Henkka toki on selviö, tarkoitinkin, että Manifest oli suomennoksen alkuperäisesittäjä. Muut kaikki on tuttuja nimiä, mutta Tero Saarikoski täysin tuntematon. Onko lisää tietoa hänestä?

Jees, Henkka toki on selviö, tarkoitinkin, että Manifest oli suomennoksen alkuperäisesittäjä. Muut kaikki on tuttuja nimiä, mutta Tero Saarikoski täysin tuntematon. Onko lisää tietoa hänestä?
 
Teron oikea sukunimi on Sarikoski, vaikka joihinkin diskografioihin hänen nimi onkin kirjoitettu Saarikoskeksi. Teron pojat ovat huikeita soittajia. Rumpali Jonatan oli jo 14-vuotiaana yllättävän kypsä ikäisekseen. Hän tuli silloin oppilaakseni opiskelemaan Tony Williamsin tyyliä. Muut 14-vuotiaat oppilaani ovat olleet kiinnostuneita lähinnä ähkymetallista.

Rumpali Jonatan oli jo 14-vuotiaana yllättävän kypsä ikäisekseen. Hän tuli silloin oppilaakseni opiskelemaan Tony Williamsin tyyliä. Muut 14-vuotiaat oppilaani ovat olleet kiinnostuneita lähinnä ähkymetallista.
 
Mitataanko kypsyys jazz-kiinnostuneisuudella...`?

Mitataanko kypsyys jazz-kiinnostuneisuudella...`?
 
Joskus, joskus ei. hänen tapauksessaan jyrkkä kyllä.

Mitataanko kypsyys jazz-kiinnostuneisuudella...`?
 
Yhdyn edelliseen. Mutta jos kaverilla on halu tiedostaa perinnettä jo 14-vuotiaana ja samalla tietää Stam1na-yhtyeen olemassaolon, niin ehdottmasti hän on kypsempi kuin kaveri, joka tietää Stam1na-yhtyeen olemassaolon, muttei ole koskaan kuullutkaan nimeä Tony Williams. Suurin osa 14-vuotiaista oppilaistani tai rumpaleista täällä ei tiedä hänestä mitään. Se on häpeä se!

Keskustelujen ja suosituksien valossa seuraavat ovat edelleen mukana:
 
Ludwig Supraphonic --> käytettynä 300 euroa ja ylöspäin --> uutena 450 euroa
Ludwig Acrolite --> käytettynä 200 eurosta ylöspäin --> saako tätä uutena?
 
Yamaha Maple Custom absolute --> 400 euroa
 
Pearl BRX koivu --> 400 euroa
 
--------
 
Pearl SBX koivu --> 270 euroa
 
Tama Artwood Custom Maple --> 290 euroa
 
-------
 
Tama Superstar koivu --> 190 euroa
 
Sonor 3005 Maple --> 200 euroa (rumpu.net:issä joku pitä tästä enemmän kuin Taman superstarasta)
 
-------
 
Pearl Ian Paice Signature --> Suprakopio 300 euroa
 
WorldMax "Black Beautyä" messinki --> Ludwig kopio 300 euroa

Tää olis varmasti tossa hintaluokassa asiallinen peli haluttuun stailiin:
http://muusikoiden.net/tori/nayta.php?id=127874

Keskustelujen ja suosituksien valossa seuraavat ovat edelleen mukana:
 
Ludwig Supraphonic --> käytettynä 300 euroa ja ylöspäin --> uutena 450 euroa
Ludwig Acrolite --> käytettynä 200 eurosta ylöspäin --> saako tätä uutena?
 
Millbrookin hinnaston mukaan uusi 5" supra olis 610e ja 5" acro 445e. Hämäävästi molemmissa lukee perässä supra-phonic.

Millbrookin hinnaston mukaan uusi 5" supra olis 610e ja 5" acro 445e. Hämäävästi molemmissa lukee perässä supra-phonic.
 
Kuinka nuo sitten voi erottaa, jos siellä ei lue selvästi esim. acrolite?
Tuotenrosta?
 
Elikkä tuotenumerostapa hyvinkin:
 
Acrolite on: LM 404 LUDWIG Acrolite Supra-Phonic 5"x14" Aluminum 445,- Millbrookin sivuilla ja
 
Supra: LM400 _LUDWIG Chrome Metal/Supra-Phonic 5"x14" steel 610,-
 
MUTTA
 
Music Storen sivuilla Ludwig LB400B Supra Phonic 14" Snare ChromeBrass 14"x5"
hintaan 444 euroa, kun sama Millbrookin sivuilla kustantaa 725 euroa!!
 
Hhmmm. Kumpi sitten olisi lähempänä sitä alkuperäistä Supraa? Tuo LM400 (steel) vai tuo LB400B (ChromeBrass)? Ja mistähän löytäisi tuota LM400:sta kohtuu hintaan kun ei näytä tuota löytyvän Music Storen sivuilta? (THomann ei näytä myyvän ainuttakaan Ludwig-merkkistä tuotetta...)

Minä puolestani suosittelen lämpimästi messinkistä WorldMax "Black Beautyä", itselläni kokoa 14x5". Kyseessä on siis kopio tuosta Ludarin BB:stä. Mutta minkälainen kopio! Hintaa taitaa olla 300€ pintaan Saksasta tilaamalla (www.drumsonly.de).
 
Itse ostin testaamatta, enkä ole pettynyt. Jäsenkuvauksessani on ääninäytettä, jos kiinnostaa.
 
DrmBug! Kuuntelin ääninäytteesi ja oli hyvin soitettu ja äänitetty. Virveli tuntui toimivan hyvin ja soundi oli varsin miellyttävä. Pieni poing siellä on mikä kuulunee asiaan kun puhutaan messinkivirvelistä? Onko puuvirveli vapaa tuollaisesta poing-äänestä? Eli onko puusta mahdollisuus saada vielä "tiukempi" soundi?
 
Muuten: miten olit äänittänyt rummut? Mikit & mikkien sijoittelu? Äänitystila? Eq & kaiut jne? (menee tavallaan vähän aiheen ohi tämä kysymys, mutta itseäni kovasti kiinnostaa tämä äänittelypuolikin ja groove-snare, jota haen saisi olla omiaan nimenomaan studioonkin). :D

DrmBug! Kuuntelin ääninäytteesi ja oli hyvin soitettu ja äänitetty. Virveli tuntui toimivan hyvin ja soundi oli varsin miellyttävä. Pieni poing siellä on mikä kuulunee asiaan kun puhutaan messinkivirvelistä? Onko puuvirveli vapaa tuollaisesta poing-äänestä? Eli onko puusta mahdollisuus saada vielä "tiukempi" soundi?
 
Puuvirveleissä on kuivempi soundi, joten mainitsemaasi ringiä ei löydy niin paljon kuin metallivirveleissä. "Poing"-ääni tulee lähinnä virityksestä, eli kalvot ovat hieman eri vireissä. Monesti tälläinen ääni haetaan ihan tarkoituksella.

Puuvirveleissä on kuivempi soundi, joten mainitsemaasi ringiä ei löydy niin paljon kuin metallivirveleissä. "Poing"-ääni tulee lähinnä virityksestä, eli kalvot ovat hieman eri vireissä. Monesti tälläinen ääni haetaan ihan tarkoituksella.
Juu, ehkä tuo "poin" ei ollut ihan kuvaava. Lähempänä olisi ping tai ring. :)
 
Lähteekö Ludwigeista tuollainen ring-ääni myös?

Juu, ehkä tuo "poin" ei ollut ihan kuvaava. Lähempänä olisi ping tai ring. :)
 
Lähteekö Ludwigeista tuollainen ring-ääni myös?
 
Ei niistä paljoa lähde jos osaa virittää. Toki metallivirvelistä aina lähtee semmonen pieni "ringi" mutta sille nyt ei voi mitään.
 
E: yleensä alakalvon pienoinen löysentäminen poistaa pahimman ringin

Juu, ehkä tuo "poin" ei ollut ihan kuvaava. Lähempänä olisi ping tai ring. :)
 
Lähteekö Ludwigeista tuollainen ring-ääni myös?
 
Kaikissa metallivirveleissä on jonkin verran ringiä, toisissa enemmän ja toisissa vähemmän. Teräsvirveleissä ring on yleensä erittäin voimakas, tosin myös rungon paksuus vaikuttaa asiaan.
 
Suprista ja Acroista löytyy ringiä myös, mutta ludalloy (käytännössä katsoen alumiinirunko) on pehmeämpi soundinen kuin esim. teräs. Myös rummun ikä vaikuttaa soundiin, vanhemmissa rummuissa tuppaa olemaan pehmeämpi soundi kuin juuri pakasta vedetyissä.

Suprista ja Acroista löytyy ringiä myös, mutta ludalloy (käytännössä katsoen alumiinirunko)
 
Se ludalloy ei ole ihan kuitenkaan alumiinirunko, vanhemmissa suprissa ja acroissa runko oli ihan oikea alumiinirunko. Meikän acro on noita alumiinirunkoisia, soundi on tosiaan mukavan pehmeä.

Se ludalloy ei ole ihan kuitenkaan alumiinirunko, vanhemmissa suprissa ja acroissa runko oli ihan oikea alumiinirunko. Meikän acro on noita alumiinirunkoisia, soundi on tosiaan mukavan pehmeä.
 
Eihän mikään alumiiniseuos, jota käytetään soittimissa tai esim. pyörien rungoissa ole puhdasta alumiinia.
 
Muistelen jostain lukeneeni, että Ludalloy-nimi keksittiin rungolle siitä syystä, että alumiinia pidettiin tuolloin halpana materiaalina, joten Ludwigin markkinointimiehien piti keksiä rungolle raflaavampi nimi.

Muistelen jostain lukeneeni, että Ludalloy-nimi keksittiin rungolle siitä syystä, että alumiinia pidettiin tuolloin halpana materiaalina
 
http://www.vintagedrums.fi/Artikkelit/Ludwig%20Suprafonic.htm lueppa tuosta

http://www.vintagedrums.fi/Artikkelit/Ludwig%20Suprafonic.htm lueppa tuosta
 
En lue.
 
EDIT:
 
Luinpas. Eli mitä tarkalleen sieltä olisi pitänyt löytää?

En lue.
 
........
 
no perkele....
 
Ilmeisesti materiaalin voimakkaan hinnannousun takia kuitenkin tälle materiaalille haettiin vaihtoehtoa, joksi sitten 1961 alkupuolella otettiin käyttöön selvästi halvempi alumiini.
 
ja sitten:
 
Myös alumiinin hinta nousi hiljalleen 60-luvulla ja v. 1965 Ludwig otti käyttöön Supra-Foniceissa uuden edelleen halvemman materiaalin, raudattoman seoksen (Alloy) tarkempaa kuvausta materiaaliseoksesta en ole mistään löytänyt. Puhtaan alumiinin Ludwig säilytti 1969 saakka vain Acrolitess